Talousarvioesitys 2008

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeen tehtävänä on turvata kohtuullinen toimeentulo ja kansaneläkkeen tehtävänä on turvata vähimmäistoimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Eläkkeensaajia oli vuonna 2006 yhteensä 1 372 000¹⁾, joista vanhuuseläkkeellä 964 000, työttömyyseläkkeellä 48 000, työkyvyttömyyseläkkeellä 267 000, osa-aikaeläkkeellä 31 000, muilla eläkkeillä 31 000 sekä perhe-eläkkeellä 288 000.

Työssä pysymisen, työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi eläkejärjestelmää on uudistettu vuodesta 2005 lukien siten, että eläkkeelle voi jäädä joustavasti 62—68-vuotiaana.

Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet ovat talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä, joiden rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin neljännes kokonaiseläkemenoista rahoitetaan työnantajan vakuutusmaksuilla ja valtion varoista. Yleiset perhe-eläkkeet rahoitetaan valtion varoista.

¹⁾ Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä.

²⁾ 1.1.2008 voimaan tulevan kansaneläkelain (568 /2007) johdosta lukuun ei enää sisälly sellaisia asumis- ja hoitotuen saajia, jotka eivät saa kansaneläkettä.

Yksityisen työnantajan työsuhteessa olevat merimiehet on vakuutettu merimiesten eläkelain (MEL) mukaisesti. Itsenäisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä osan yrityksen omistajista on vakuutettava ansiotoimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti ja maanviljelijöiden, kalastajien ja poronhoitajien maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Valtio osallistuu näiden rahoitukseen.

Työtapaturmasta ja ammattitaudista suoritetaan korvauksia tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti työntekijöille ja maatalousyrittäjille. Korvauksia maksetaan muun muassa sairaanhoidosta ja ansionmenetyksestä. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki koskee niitä henkilöitä, joille MYEL-vakuutus on pakollinen. Tapaturmavakuutus rahoitetaan työnantajien tapaturmavakuutusmaksuin, mutta valtio osallistuu maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitukseen.

Omaeläkkeen lisäksi eläkettä voidaan maksaa perheenhuoltajan kuoltua. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Leskeneläkettä yhteensovitetaan laskennallisen omaeläkkeen kanssa.

Maahanmuuttajan erityistuen tavoitteena on turvata riittävä toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle 65 vuotta täyttäneelle tai työkyvyttömälle maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa.

Eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen tavoitteena on turvata riittävä ja pysyvä toimeentulo 65 ikävuoteen saakka vuosina 1941—1947 syntyneelle pitkäaikaistyöttömälle henkilölle, jolle on maksettu työttömyysturvalain mukaista päivärahaa tai työmarkkinatukea yli 10 vuotta.

Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille eläkkeensaajille, jotka eivät saa muuta eläkettä tai joiden muu eläketurva on vähäinen. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa, eikä kansaneläkettä jää maksettavaksi työeläkkeiden ylitettyä tietyn määrän. Eläkkeeseen voi kuulua myös eläkettä saavan hoitotuki, asumistuki ja lapsikorotus. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan myös työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea ja yksilöllistä varhaiseläkettä, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai eläke on pieni.

50. (33.19.50) Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 44 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (1290/2006) 152 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion osuus merimieseläkemenoista on 1/3.

Eläkkeiden saajia arvioidaan vuoden 2008 lopussa olevan noin 9 700.

51. (33.19.51) Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 471 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 135 §:n ja sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 41 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuusmenoista arvioidaan vuonna 2008 olevan 77 %.

Viitaten momentin 33.40.60 selvitysosaan kansaneläkkeiden ja niihin liittyvien etuuksien tasokorotuksen vaikutus on otettu huomioon.

Maksettavia eläkkeitä arvioidaan vuoden 2008 lopussa olevan noin 189 000 ja vakuutettuja noin 83 800.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 2 700 000 euroa talousarvioesityksen 469 000 000 euroon nähden aiheutuu maatalousyrittäjien eläkevakuutusmaksussa huomioon otettavan työkyvyttömyysmaksun ylijäämän palautuksen määrän korottamisesta 0,6 prosenttiin palkoista, jolloin vakuutusmaksu alenee 0,4 % aiemmin arvioidusta maksutasosta.

52. (33.19.52) Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 79 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yrittäjän eläkelain (1272/2006) 140 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä.

Yrittäjien maksuprosentin on vuonna 2008 oletettu olevan 20,6 % alle 53-vuotiaiden osalta ja 21,7 % 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta, jolloin vakuutusmaksutulo olisi 673 000 000 euroa. Kokonaiseläkemenoksi arvioidaan 698 000 000 euroa. Valtion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden määräksi on arvioitu 83 000 000 euroa.

Yrittäjän eläkelain mukaisia eläkkeitä arvioidaan vuoden 2008 lopussa olevan noin 180 000 ja vakuutettuja 213 000.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 12 000 000 euroa talousarvioesityksen 67 000 000 euroon nähden aiheutuu yrittäjien eläkevakuutusmaksussa huomioon otettavan työkyvyttömyysmaksun ylijäämän palautuksen määrän korottamisesta 0,6 prosentista 1,0 prosenttiin palkoista, jolloin vakuutusmaksu alenee 0,4 % aiemmin arvioidusta maksutasosta.

53. (33.19.53) Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 8 §:n mukaiseen valtion korvaukseen.

Selvitysosa:Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta myönnetyn eläkkeen aiheuttamat kustannukset korvataan kokonaan valtion varoista.

54. (33.20.53) Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 15 §:n ja 16 §:n ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannukset jakaantuvat perusturva- ja lisäturvaosuuteen. Valtion välitön osuus kokonaiskustannuksista on 27,8 % ja maatalousyrittäjien osuus on 31,8 %. Perusturvaosuus rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. Kansaneläkelaitoksen osuus on kokonaiskustannuksista 30,8 % ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 9,60 %.

Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheutuvat kustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista.

55. (33.16.60) Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 37 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain (568/2007) 101 §:n sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) mukaisten eläkkeiden maksamiseen.

Selvitysosa:Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata omaisten vähimmäistoimeentulo perhehuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäiselle lapselle.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 100 000 euroa talousarvioesityksen 37 700 000 euroon nähden aiheutuu kansaneläkeindeksin pisteluvun vahvistamisesta 1 436:een.

56. (33.28.60) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta annetun lain (39/2005) mukaisen tuen maksamiseen.

Selvitysosa:Eläketukea maksetaan 1.5.2005 lukien vuosina 1941—1947 syntyneille pitkäaikaistyöttömille. Eläketuen saajia arvioidaan vuonna 2008 olevan keskimäärin 1 600 henkilöä.

Momentilta rahoitetaan 60—61-vuotiaiden eläketuki. Yli 62-vuotiaiden osalta menot maksetaan kansaneläkemomentilta 33.40.60. Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen seurauksena työmarkkinatukimenot alenevat momentilla 33.20.52.

57. (33.28.51) Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 22 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaisen tuen maksamiseen.

Selvitysosa:Erityistuen saajia arvioidaan vuonna 2008 olevan keskimäärin 5 100 henkilöä.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Vähennys 500 000 euroa talousarvioesityksen 23 400 000 euroon nähden aiheutuu määrärahan tarvearvion tarkentumisesta.

60. (33.19.60) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 267 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansaneläkelain (568/2007) 101—103 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen,

2) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen,

3) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen ja

4) maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 16 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Kansaneläkelaitos rahoittaa kansaneläkkeiden kustannuksista 60 % ja valtio vastaa kustannuksista muilta osin. Lisäksi valtio rahoittaa eläkkeensaajien asumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan.

Valtion on myös suoritettava ns. takuusuorituksena kansaneläkerahastoon sellainen määrä, että kansaneläkerahaston nettorahoitusomaisuus on kalenterivuoden päättyessä vähintään 4 % kansaneläkevakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkerahaston maksuvalmiuden.

Momentin 33.30.60 selvitysosaan viitaten yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitosten kansaneläkemaksu on vuonna 2008 0,801, 3,001 tai 3,901 % palkoista, riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Valtion ja sen laitoksen, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisen liikelaitoksen, Ahvenanmaan maakunnan sekä kirkkotyönantajien kansaneläkemaksu on 1,851 % palkoista. Määrärahan mitoituksessa on työnantajan kansaneläkemaksun 0,1 prosenttiyksikön laskusta johtuvana valtion rahoitusosuuden lisäyksenä otettu huomioon 65 000 000 euroa.

Kansaneläke-, vammaisetuus- ja eläkkeensaajan asumistukilainsäädäntöä on muutettu 1.1.2008 alkaen siten, että muun muassa asumistuet maksetaan kokonaisuudessaan kuukauden alussa ja kuntien kalleusluokituksesta luovutaan kansaneläkkeissä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 123 500 000 euroa. Lisäksi eläkkeensaajan hoitotuki siirretään suoraan valtion rahoittamaksi 1.1.2008 alkaen. Rahoitusmuutoksella ei ole vaikutusta valtionosuuteen.

Lapin alueen ja saaristokuntien, Kainuun hallintokokeilualueen, Pielisen-Karjalan seutukunnan, Ilomantsin ja Rautavaaran kuntien työnantajamaksualennuskokeilut ovat voimassa vuoteen 2009. Maksuvapautuskokeilujen rahoittamiseksi muiden työnantajien kansaneläkemaksua on korotettu 0,011 %-yksikköä.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kansaneläkkeitä ja siihen liittyviä etuuksia korotetaan 20 eurolla kuukaudessa 1.1.2008 alkaen, eläkkeensaajan asumistuessa vaikuttavan vuositulon huomattavan muutoksen rajaa korotetaan väliaikaisesti ja kansaneläkettä maksetaan alentamattomana laitoshoidossa oleville. Määrärahan mitoituksessa on tasokorotuksesta lisäyksenä otettu huomioon 154 100 000 euroa, vuositulorajan väliaikaisesta korottamisesta lisäyksenä otettu huomioon 1 300 000 euroa ja laitoshoitorajoituksen muutoksen johdosta lisäyksenä otettu huomioon 45 800 000 euroa, mistä 1,8 milj. euroa aiheutuu Kansaneläkerahaston vähimmäisvaatimuksesta. Laitoshoitomuutosta vastaavasti kunnille maksettavia valtionosuuksia momentilla 33.60.30 alennetaan 44 000 000 euroa.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 6 000 000 euroa talousarvioesityksen 2 261 800 000 euroon nähden aiheutuu kansaneläkeindeksin pisteluvun vahvistamisesta 1 436:een.