Talousarvioesitys 2008

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Pitkään työelämässä olleille työttömille maksetaan omaehtoisen, ammatillisen opiskelun ajalta koulutuspäivärahaa sekä työelämässä oleville aikuiskoulutustukea. Työvoimakoulutukseen osallistuville maksetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea ja ylläpitokorvauksia.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.

Irtisanottujen henkilöiden työllistymisen tukemiseksi työnhakijalle maksetaan korotettua työttömyysturvaa. Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan työllistymisohjelmalisää maksetaan muun muassa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työpaikan haun ajalta.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.

Työllisyysasteen kohottaminen ja työttömyyden aiheuttaman syrjäytymisen ehkäiseminen on hallituksen keskeisiä tavoitteita. Työttömyysturvajärjestelmää, mukaan lukien aikuiskoulutustukea, pyritään kehittämään erityisesti työllistymistä tukevaan suuntaan.

Osana eläkejärjestelmän uudistamista työssä pysymisen, työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi myös työttömyysturvajärjestelmää on uudistettu vuodesta 2003 lukien. Työttömyyseläkkeen lakkauttamisen johdosta 59—65-vuotiaille työttömille on myönnetty oikeus saada lisäpäivärahaa. Lisäpäivärahaa korotetaan pitkän työhistorian omaavien henkilöiden osalta. Uudistus koskee 1.1.1950 jälkeen syntyneitä ja vaikuttaa pääosin vuoden 2009 jälkeen. Lisäksi lisäpäivien rahoitusta uudistettiin siten, että työnantajien rahoitusvastuu säilyy vastaavana kuin työttömyyseläkkeissä.

31. (34.06.31) Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Momentin määrärahaa on korotettu 1 500 000 eurolla työmarkkinatukiuudistuksen aiheuttaman käytön kasvun johdosta. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin 3 100 henkilöä, joista 1 100 alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa.

Hallitusohjelman mukaisesti valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 1.1.2008 lukien.

50. (33.17.50) Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 452 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisten ansiosidonnaisten etuuksien rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta.

Selvitysosa:Ansioon suhteutetun päivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 %, valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei kuitenkaan osallistu lomautusajalta ja ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa 1.1.2008 lukien siten, että eläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun vaikutus otetaan huomioon työttömyyspäivärahaan vaikuttavien ansiotulojen määrittelyssä.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2008 lukien siten, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteena olevaa palkkasummarajaa muutetaan. Muutoksella ei ole vaikutusta valtion osuuteen.

51. (33.17.51) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 62 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan ja siihen liittyvän lapsikorotuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä tilitetään Kansaneläkelaitokselle. Tämä alentaa määrärahan tarvetta 33 000 000 euroa.

Momentin määrärahan tarpeeseen vaikuttaa vähentävästi työmarkkinatuki momentilla 33.20.52.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 4 000 000 euroa talousarvioesityksen 58 000 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu esitetään arvioitua pienemmäksi. Tämän seurauksena perusturvan rahoitukseen tilitettävän palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotto alenee.

52. (34.06.52) Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 699 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) perusteella maksettavan työmarkkinatuen ja ylläpitokorvausten maksamiseen,

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustukiosuuden maksamiseen niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka ovat vaikeasti työllistyviä tai jotka ovat työttömyyden perusteella saaneet työmarkkinatukea vähintään 65 päivältä ja täyttävät lain 7 luvun 12 a §:n edellytykset,

3) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella työmarkkinatukeen oikeutetulle myönnetyn starttirahan perustukea vastaavan osuuden maksamiseen ja

4) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisessa työelämävalmennuksessa ja työharjoittelussa olevien henkilöiden ylläpitokorvausten maksamiseen ja vakuutusturvan kustannuksiin.

Palkkatuen ja starttirahan perustuki sekä vakuutukset budjetoidaan suoriteperusteisina lukuun ottamatta Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksuja, jotka budjetoidaan maksuperusteisina.

Nettobudjetoinnissa otetaan valtion talousarviosta annetun lain 3 a §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla huomioon Kansaneläkelaitokselle maksettavat maksuvalmiussuoritukset vähennettynä Kansaneläkelaitoksen suorittamilla palautuksilla.

Selvitysosa:Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Tämän arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta 160 000 000 eurolla. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus). Julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia muutetaan siten, että työmarkkinatukea voitaisiin myöntää palkkatukena yrityksille nuoren työttömän työllistämiseen aikaisemman kuuden työttömyyskuukauden sijasta jo kolmen työttömyyskuukauden jälkeen.

Työmarkkinatuen saajia arvioidaan vuonna 2008 olevan keskimäärin 109 000 henkilöä, joista kuntien rahoitusvastuun piiriin kuuluvan osuuden arvioidaan olevan keskimäärin 25 000 henkilöä. Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen korottamattoman peruspäivärahan suuruinen. Vuonna 2008 sen suuruudeksi arvioidaan 24,51 euroa päivässä.

Työmarkkinatukea arvioidaan maksettavan aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuville yhteensä 351 752 000 euroa, mikä on 50 prosenttia momentin loppusummasta.

Hallitusohjelman mukaisesti työmarkkinatuki siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 1.1.2008 lukien.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Vähennys 500 000 euroa talousarvioesityksen 700 000 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että vakuutusturvan kustannukset siirretään maksettavaksi momentilta 32.80.51.

53. (33.17.53) Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain mukaisen koulutuspäivärahana maksettavan peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja näihin liittyvien lapsikorotusten maksamiseen ja

2) työttömyysturvalain mukaisen koulutuspäivärahana maksettavan ansiopäivärahan rahoitukseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa ja työttömyyskassalaissa on säädetty valtion osuudesta.

Selvitysosa:Työttömän koulutuspäiväraha rahoitetaan samoin kuten vastaavat työttömyysetuudet. Tällöin valtio kustantaa kokonaan peruspäivärahaa vastaavan osuuden.

Keskimäärin koulutuspäivärahan saajia arvioidaan vuonna 2008 olevan 1 760, joista ansioturvan piirissä 1 200 ja peruspäivärahan piirissä 560 henkilöä.

54. (34.06.50) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 141 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisten koulutustukien ja ylläpitokorvausten maksamiseen niille työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa opiskeleville, joiden koulutus rahoitetaan momenteilta 32.80.51 (ennen 34.06.51), 32.50.63 (ennen 26.98.63), 32.70.64 (ennen 34.05.64) ja 32.70.65 (ennen 34.05.65) ja työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Koulutusaikaiset opintososiaaliset etuudet koostuvat koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja korotetusta ylläpitokorvauksesta. Koulutustuki myönnetään joko perustukena tai ansiotukena. Perustuki ja ansiotuen perusosa ovat työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruisia. Momentin määrärahasta maksetaan korottamaton perustuki, ansiotuen perusosa sekä ylläpitokorvaukset. Korottamattoman peruspäivärahan suuruudeksi vuonna 2008 arvioidaan 24,51 euroa. Ylläpitokorvauksen suuruus on 8 euroa päivässä ja korotetun ylläpitokorvauksen suuruus 16 euroa päivässä.

Momentilta maksetaan myös momenteilta 32.70.64 ja 65 rahoitettaviin ohjelmakauden 2007—2013 ESR-ohjelmaa toteuttaviin työvoimakoulutushankkeisiin osallistuvien opintososiaaliset edut. Määrärahan mitoituksessa on tämän johdosta otettu lisäyksenä huomioon 4 600 000 euroa, missä on ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden volyymin kasvua 4 370 000 euroa.

Muu määräraha on mitoitettu vastaamaan momenteilta 32.80.51 ja 32.50.63 rahoitettavia noin 6 343 700 opiskelijatyöpäivän hankintoja. Määrärahalla arvioidaan maksettavan koulutustukea 3 395 000 päivältä. Momentilta 33.30.52 arvioidaan maksettavan koulutusaikaista työmarkkinatukea 2 823 000 päivältä. Ylläpitokorvauksia arvioidaan maksettavan 5 757 000 päivältä ja korotettua ylläpitokorvausta 487 600 päivältä.

Hallitusohjelman mukaisesti työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 1.1.2008 lukien.

55. (33.17.54) Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 21 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio rahoittaa aikuiskoulutustuen perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansio-osan.

Aikuiskoulutustukea on maksettu 1.8.2001 lukien ja sitä arvioidaan maksettavan vuonna 2008 keskimäärin 3 500 saajalle.

56. (33.17.55) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 39 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuorotteluvapaalain muuttamisesta.