Talousarvioesitys 2008

03. (33.01, osa, 02, 07, osa, 08, osa ja 11, osa ) Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta sekä valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin ja EU-rakennerahastojen rahoitusosuudesta sosiaali- ja terveysministeriön osalta.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Sen mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, tietotuotannolla sekä tiedonvälityksellä:

• edistetään terveyttä ja toimintakykyä
• lisätään työelämän vetovoimaa
• vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä
• varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.

Hallitusohjelman erityisenä painotuksena on korostettu myös perheiden asemaa sekä sukupuolten tasa-arvoa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta. (03.01 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 03.02 Kansanterveyslaitos, 03.03 Lääkehoidon kehittämiskeskus, 03.50 Työterveyslaitos).

Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita. (03.50 Työterveyslaitos).

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevaan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan. (03.01 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 33.02 Kansanterveyslaitos, 03.50 Työterveyslaitos).

Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen. (03.01 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 03.03 Lääkehoidon kehittämiskeskus).

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen ja liikelaitostamiseen, minkä tulee olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan tutkimus- ja kehittämislaitosten osalta vuoden 2009 loppuun mennessä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottavuusindikaattorit määritellään vuoden 2008 aikana.

Tuotokset ja laadunhallinta

Laitokset varautuvat omalta osaltaan osallistumaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian 2006 toimeenpanoon.

01. (33.02.21) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 294 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) jäsenmaksujen maksamiseen,

2) sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseen,

3) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen,

4) Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen,

5) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen,

6) täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen,

7) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten sekä äitiysavustuksen opaskirjojen toimittamisesta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen ja

8) TerveSos -palkinnon maksamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa, hankkii ja välittää alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista, ylläpitää alan virallisia ja muita tilastoja, tiedostoja ja rekistereitä, harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä edistää ja toteuttaa alan koulutusta.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Ulkomaanavun yksikkö (IDC) tuottaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluita sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaalipalvelujen toimivuutta. Keskus arvioi hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia muutoksia ja hyvinvointipolitiikan seurauksia sekä esittää uusia vaihtoehtoja. Keskus vahvistaa hyvinvointiosaamista kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Keskus on sosiaali- ja terveysministeriön alainen sektoritutkimuslaitos, jonka ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietotuotanto. Lisäksi keskus tukee ministeriötä hallinnonalan strategian toimeenpanossa.

Vuonna 2008 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintaa suuntaavat erityisesti hallitusohjelma, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja Terveys 2015 -kansanterveysohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa.

Vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä siten, että ne tukevat sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä strategisia linjauksia.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus kohdentaa toimintaansa sosiaali- ja terveysministeriön strategisten linjausten osalta erityisesti tieto-ohjauksen ja tieto-tilastojärjestelmien kehittämiseen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön vahvistamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä laatusuositusten ja muiden ohjausvälineiden toimeenpanon ja vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Keskus parantaa tilasto- ja tutkimustiedon hyödyntämismahdollisuuksia kunta-, seutu- ja aluetasolla uudistamalla sekä maksutonta että maksullista palvelutoimintaansa. Keskuksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja uusi organisaatiorakenne tukee keskuksen uuden strategian linjauksia. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten tasa-arvon toteutumista valtavirtaistamissuunnitelman mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Keskus toimii taloudellisesti ja tuottavasti.

Henkilötyövuodet sisältävät myös yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan.

Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Stakesin henkilöstöllä on riittävät kyvyt ja taidot toteuttaa ministeriön ja Stakesin tavoitteet. Stakesin henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen toimintastrategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee.

Määrärahasta on varattu 542 480 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 10 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 757 000 euroa talousarvioesityksen 23 537 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. Lisäys on laskettu ottaen huomioon, että osa toiminnasta rahoitetaan maksullisesta toiminnasta kertyvillä tuloilla. Virka- ja työehtosopimuksen vaikutus huomioidaan maksujen tasoa määrättäessä.

02. (33.08.21) Kansanterveyslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 994 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen ja

2) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Kansanterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Vaikuttavuus

Kansanterveyslaitoksen tehtävänä on väestön terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy. Laitos seuraa, valvoo ja tutkii väestön terveyttä ja sairauksien yleisyyttä sekä osallistuu väestön terveyden edistämiseksi tarvittavaan selvitys- ja kokeilutoimintaan. Laitos huolehtii väestön rokotehuollon edellyttämien rokotteiden hankinnasta, laadunvalvonnasta ja jakelusta sekä ministeriön määräämistä seulontatehtävistä ja oikeuslääketieteellisistä laboratoriomäärityksistä.

Kansanterveyslaitos vaikuttaa suomalaisten terveyden edistämiseksi. Tutkimukseen perustuvalla asiantuntemuksellaan laitos tukee valtionhallintoa sen pyrkimyksissä kansalaisten terveyden edistämiseksi ja suojelemiseksi, tukee kuntien kansanterveystyötä ja terveydenhuollon toimintaa eri tehtäväalueilla sekä välittää terveyden edistämistä ja tautien ehkäisyä palvelevaa tietoa sekä kansalaisille että eri toimijoille yhteiskunnassa.

Tutkimustyöllään Kansanterveyslaitos hakee uutta tietoa tautien syntymekanismeista, riskitekijöistä, ehkäisymahdollisuuksista ja ehkäisytyön tuloksellisuudesta. Tällaista tietoa tarvitaan erityisesti sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, syövän, allergian, tapaturmien ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä sekä tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön torjunnassa ja terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämisessä.

Laitos selvittää myös tartuntatautiepidemioiden, eläinperäisten tautien (zoonoosien), sairaalainfektioiden ja antibioottiresistenssin torjuntaa ja pandemiaan sekä muihin biouhkiin varustautumista. Laitos seuraa ja edistää rokotusohjelman toteutumista ja toimii hyvän rokotuskattavuuden ylläpitämiseksi. Kansanterveyslaitos selvittää ilmansaasteiden ja rakennusten sisäilman sekä ravinnon ja juomaveden epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja sekä kehittää menetelmiä ympäristöperäisten terveysriskien arviointiin.

Laitos seuraa väestön terveyden kehitystä, sairauksien ja niiden riskitekijöiden yleisyyttä ja trendejä. Laitos ylläpitää ja kehittää tartuntatautien seurantajärjestelmää. Seurantatiedoilla arvioidaan terveystilannetta väestössä yleensä sekä väestön eri osissa ja maan eri alueilla. Tiedot palvelevat terveyspoliittisten toimenpiteiden arviointia ja kehittämistä, muun muassa väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämiseksi.

Tutkimustiedon ja terveysseurannan ohella laitos vaikuttaa suoraan väestön terveyden edistämiseksi erilaisen asiantuntijatoiminnan ja koulutuksen kautta sekä monipuolisella vuorovaikutuksella myös elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansanterveyslaitoksen viestintä tukee aktiivisesti laitoksen vaikuttamistyötä jakamalla asiantuntevaa ja luotettavaa terveystietoa sekä tietoa tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen keinoista niin väestölle kuin eri toimijoille. Erityisenä painopisteenä on verkkoviestinnän vahvistaminen tavoitteena saada koordinoitua eri toimijoiden kanssa kansallinen terveystietoportaali.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kansanterveyslaitos varmistaa taloudellisuustavoitteidensa saavuttamisen arvioimalla jatkuvasti toimintansa kustannuksia suhteessa suoritetuotantoon. Laitos osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman toteuttamiseen. Laitos myös arvioi toimintaansa osana kansallista alan kokonaisuutta ja kehittää työnjakoaan yliopistojen kanssa siten, että toiminnan kustannukset kokonaisuutena ajatellen ovat mahdollisimman alhaiset suhteessa tuotettuihin suoritteisiin. Tutkimustyön osalta tavoitteena on yhdessä alan muiden tutkijoiden kanssa muodostaa mahdollisimman laajasti kansallisesti ja kansainvälisesti käytettävissä oleva tutkimuksen ja seurantatehtävien infrastruktuuri, johon kuuluu yhteisesti käytettävissä olevat tutkimusaineistot, mielekäs työnjako tutkimusaiheiden ja -menetelmien osalta sekä mahdollisimman laajasti käytettävissä olevat alan tukipalvelut.

Kustannuksista kohdistuu arviolta 35 % infektiotautien ehkäisyyn, 52 % terveellisten elämäntapojen edistämiseen ja kroonisten kansantautien ehkäisyyn ja 13 % ympäristöterveydenhuollon ongelmien ehkäisyyn. Kokonaiskustannukset eivät sisällä rokotemomentin (33.70.20) menoja.

¹⁾ Sisältää myös ulkopuolisen rahoituksen käyttöön perustuvan työpanoksen.

Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuustavoitteena on, että tulot kattavat kustannukset ja toiminnasta syntyy ylijäämä, joka käytetään seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investointeihin. Yhteisrahoitteisen ulkopuolisen rahoituksen osalta tavoitteena on saada hankittua budjetoitu määrä yleishyödyllistä tutkimusrahoitusta laitoksen keskeisille tutkimusalueille. Yhteisrahoitteisen (mukaan lukien EU-rahoitus) tutkimusrahoituksen osuuden arvioidaan olevan 28 prosenttia koko toimintamenorahoituksesta.

Kansanterveyslaitos varmistaa riittävät voimavarat toimintaansa suuntaamalla voimavaransa strategian mukaisesti, hankkimalla ulkopuolista lisärahoitusta ja huolehtimalla toimintansa taloudellisuudesta ja tehokkuudesta muun muassa kehittämällä henkilöstön kustannustietoisuutta ja hankintajärjestelmiä.

1) tekemällä tutkimustyötä yhteisrahoitteisina sopimustutkimuksina EU:n ja muiden tutkimusrahoittajien kanssa sovittavalla tavalla,

2) tekemällä maksulliset asiakkaiden tilaamat laboratoriomääritykset,

3) osallistumalla tartuntatautilaissa (583/1986) säädettyyn viranomaisvalvontaan budjettirahoituksella,

4) toteuttamalla viranomaisille erillisten sopimusten mukaan maksuttomia ja yhteisrahoitteisia määritys-, valvonta- ja asiantuntijapalveluja,

5) toteuttamalla erilliseen sopimukseen perustuvat maksulliset tilaustutkimukset ja huolehtimalla tarvittaessa tutkimustulosten kaupallisesta hyödyntämisestä sekä

6) huolehtimalla harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta.

Kansanterveyslaitoksen talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin, jossa on nettoutettu edellä kohdissa 1), 2), 4), 5) sekä 6) oleva toiminta.

Tuotokset ja laadunhallinta

Kansanterveyslaitos tekee terveyttä edistävää ja sairauksia ehkäisevää tutkimustoimintaa. Tutkimusten tulokset ja niiden soveltamista edistävät asiantuntijalausunnot raportoidaan laitoksen julkaisuina. Julkaisujen määrä on vuodessa noin 900.

Kansanterveyslaitos tuottaa myös maksullisia laboratoriotutkimuksia ja muita vastaavia maksullisia palveluja. Näiden palvelujen määrä säilyy vuosien 2006 ja 2007 tasolla.

Kansalaisten terveyden edistämisen vaikuttavuutta ja laatua parannetaan panostamalla erityisesti viestintään. Viestinnässä välitetään sekä tutkimus- ja asiantuntijatietoa että laitoksen kannanottoja tarvittavista tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen toimenpiteistä.

Palvelukyvyn ja toiminnan laatua parannetaan. Kansanterveyslaitos selvittää kansanterveyden keskeisillä aloilla tarvittavat vaikuttamisprosessit ja kehittää viestintää erityisesti verkkopalveluidensa osalta.

Kansanterveyslaitos kehittää johtamisjärjestelmäänsä erityisesti laatujärjestelmän ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Kehittämiskohteita ovat myös tietojärjestelmät, suunnittelu-, seuranta- ja raportointijärjestelmät sekä tutkimusprosessit.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Kansanterveyslaitos pitää huolta kilpailukyvystään työnantajana kehittämällä suunnitelmallisesti palkitsemisjärjestelmäänsä sekä hyvällä henkilöstöpolitiikalla.

Kansanterveyslaitos huolehtii henkilöstön osaamisesta ja uudistumisesta kehittämällä strategialähtöisesti henkilöstön ammattitaitoa ja esimiesten johtamistaitoja sekä luomalla järjestelmän käyttämiensä menetelmien ja prosessien oikea-aikaiseen uudistamiseen. Erityisesti varmistetaan laitoksen toiminnan jatkuvuus senioritasoisten asiantuntijoiden siirtyessä eläkkeelle.

Määrärahan mitoutuksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 10 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 1 046 000 euroa talousarvioesityksen 33 948 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. Lisäys on laskettu ottaen huomioon, että osa toiminnasta rahoitetaan maksullisesta toiminnasta kertyvillä tuloilla. Virka- ja työehtosopimuksen vaikutus huomioidaan maksujen tasoa määrättäessä.

03. (33.11.22) Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 370 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Lääkehoidon kehittämiskeskuksen hyväksymien, sen ulkopuolella toteutettavien koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti Lääkehoidon kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Vaikuttavuus

Lääkehoidon kehittämiskeskus toimii sosiaali- ja terveysministeriön vuoteen 2015 ulottuvan strategian mukaisesti. Toiminta liittyy väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen sekä toimiviin palveluihin.

• Rationaalisen lääkehoidon toteuttamiseksi Lääkehoidon kehittämiskeskus kokoaa ja arvioi kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa.
• Rohto-verkoston rationaalista lääkehoitoa edistävä koulutus- ja kehittämistoiminta lisääntyy.
• Yksittäiset toimijat ja organisaatiot arvioivat ja kehittävät lääkekäytäntöjään entistä rationaalisempaan suuntaan ottaen huomioon taloudellisuus ja kustannusvaikuttavuus.
• Arvioidaan toiminnan piirissä olevien toimintayksiköiden lääkekäytäntöjen muutoksia ja niihin liittyviä tekijöitä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Rohdon toiminta perustuu yhteistyöhön ja verkottumiseen. Rohto on aktiivinen verkottuja, joka luo ja ylläpitää toimivia suhteita muihin keskeisiin toimijoihin. Julkaisutoiminnassa keskus ylläpitää ja kehittää yhteistyötä muiden rationaalisen lääkehoidon toimijoiden kanssa; etsitään uusia yhteisiä toimintamuotoja julkaisutoimintaan ja kartoitetaan näkemyksiä rationaalisen lääkehoidon edistämisen esteistä. Keskuksen painopistealueet suuntaavat julkaisujen aiheiden valintaa.

• Keskuksen tuki Rohto-verkostolle vastaa toiminnan tarpeita.
• Keskus tuottaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa punnittua, kriittistä ja kustannustietoisuutta lisäävää tietoa lääkkeiden käytöstä erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstön osaamista ja työkykyä kehitetään.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 37 000 euroa talousarvioesityksen 1 333 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

50. (33.07.50) Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 38 240 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen ja

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Vaikuttavuus

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi Työterveyslaitos

• kehittää ja levittää menettelytapoja työpaikan työterveyden ja turvallisuuden johtamiseen sekä tapaturmien ja muiden työterveysvaarojen ehkäisemiseen
• tuottaa ja levittää tietoa hyvistä menetelmistä ja toimintatavoista työpaikkojen sisäympäristöongelmien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan
• kehittää työterveyshuollon ydinprosesseja ja menettelytapoja osana terveyspalvelujen kokonaisuutta ja levittää niitä käytäntöön asiantuntijapalvelun, koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin
• kehittää työterveysneuvolakonseptia pätkätyöläisille ja osallistuu työttömien työterveyspalvelujen kehittämiseen
• osallistuu työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen
• kehittää työterveyshoitajien koulutusta
• kehittää ja levittää terveyden edistämisen keinoja työpaikoilla ja parantaa tiedotuskampanjoin kansalaisten tietoa työterveydestä
• tutkii ammattitautipotilaat valtakunnallisten ja alueellisten vastuidensa mukaisesti
• osallistuu terveyserojen kaventamishankkeen (TEROKA) toteutukseen
• kokoaa ja välittää kansallisesta ja kansainvälisestä työterveyden ja -turvallisuuden tietovirrasta julkiselle vallalle relevantin tiedon säädösten, rakenne- ja voimavaraohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen
• osallistuu kansalliseen ja EU-tasoiseen säädösvalmisteluun
• tutkii ennakoivasti työelämän kehityksestä nousevia työterveysvaaroja ja niiden ehkäisymahdollisuuksia.

Työelämän vetovoiman lisäämiseksi Työterveyslaitos

• tuottaa ja levittää ikäjohtamisen malleja, joilla eri-ikäisyyteen liittyvät mahdollisuudet hyödynnetään ja joilla koulutus, työ ja vapaa-aika yhdistetään luontevasti eri ikävaiheissa
• kehittää ja levittää malleja ns. kriittisiin siirtymiin työuran aikana: muun muassa koulutuksesta työhön, työttömyydestä työhön
• kehittää ja levittää ratkaisumalleja sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn, painopisteinä liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt
• kehittää ja arvioi työn organisointi- ja johtamismalleja muutoshallinnan, innovatiivisuuden sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten kannalta, painopisteenä kunta-ala ja sosiaali- ja terveyspalvelut
• kehittää ja arvioi työaikamalleja sekä työaikajoustojen toteutustapoja terveys- ja hyvinvointivaikutusten kannalta ja levittää toimivia ratkaisuja
• kehittää ja levittää malleja työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamiseen
• kehittää malleja ja käytäntöjä, jotka auttavat erilaisista taustoista tulevien ihmisten integroitumista työyhteisöön

• kehittää ja levittää erityisesti pienyrityksille sopivia työhyvinvoinnin parantamisen malleja.

Esitykseen sisältyvät seuraavat kehittämishankkeet:

• yrittäjien ja pienten yritysten työhyvinvoinnin kehittäminen 2008—2011
• tuottavuuden parantaminen johtamisen ja toiminnan ohjauksen käytäntöjä kehittämällä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 65 970 000 euroa, myönnetään valtionapua 38 240 000 euroa Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2008 seuraavaksi:

Arvioidaan, että noin 595 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja arviolta 250 henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan oman toiminnan tuotoilla. Henkilötyövuosien kokonaismääräksi arvioidaan siten 845.

Työterveyslaitoksen sisäistä tuottavuuden kehittämisohjelmaa jatketaan. Johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmähankkeen ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön yhtenäinen asiakkuuksienhallinta ja parannetaan projektien talouden hallintaa. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta vuonna 2007 valmisteltavien Työlääketieteen klinikan ja Health and Welfare Innovations -yksikön liiketoimintaselvitysten jatkotoimiin varaudutaan. Sisäistä innovointimallia "tutkimustiedosta käytännön ratkaisuksi asiakkaalle" kehitetään edelleen. Organisaatiotasoisen laatukäsikirjan valmistuttua jatketaan toimintaprosessikohtaisen laadunhallinnan kehittämistä.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstösuunnittelua toteutetaan uudistetun henkilöstöpolitiikan ja tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Kuormittumisen hallintaa ja henkilöstöhallinnon prosesseja parannetaan toiminnanohjauksen tietojärjestelmähankkeessa. Palkitsemisjärjestelmää täydennetään tiimien ja työryhmien kannusteilla.

Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistölle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 24 200 000 euroa ja muihin menoihin 14 040 000 euroa.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

62. (33.01.62) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2000—2006 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden Equal, Interreg ja Urban sekä innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen,

2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen yhdessä momentilla 32.70.61 olevien EU-osuuksien kanssa,

3) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 30 artiklasta (tukikelpoisuus) ja 39 artiklasta (varainhoitoa koskevat oikaisut) johtuvien velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 900 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 4 000 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Määrärahasta arvioidaan käytettävän neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 30 ja 39 artiklaan liittyen tukikelvottomien menojen ja rahoitusoikaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen yhteensä enintään 500 000 euroa.

63. (33.01.28 ja 63) Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 690 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen,

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein,

3) rahoitusavustusten maksamiseen,

4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin,

5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen,

6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen ja

7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa muun muassa toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Uuden lastensuojelulain tavoitteena on ohjata pitkällä tähtäimellä sijaishuollon painopistettä laitoshuollosta perhehoitoon. Laitoshuoltoon pyritään jatkossa sijoittamaan vain vaikeimmin hoidettavia lapsia.

Sijaisperheiksi halukkaiden perheiden määrä on kuitenkin vähentynyt jatkuvasti. Sijaishuollon keskeinen ongelma onkin sopivien sijaishuoltopaikkojen puute. Sijaisperheiden saatavuudessa ja käytössä on myös suuria alueellisia eroja, sillä kunnilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet tukea sijaisperheiden rekrytointia, kouluttamista ja kasvatustyötä.

Valiokunta korostaa sijaisperheiden merkitystä lastensuojelutyön vahvistamisessa ja lisää momentille 150 000 euroa perhehoitajien rekrytointiin.