Talousarvioesitys 2008

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

Selvitysosa:Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä.

Työvoimaviranomaisen järjestämiä tai hankkimia keskeisiä julkisia työvoimapalveluja ovat työnvälitys, työmarkkinatoimenpiteet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja ammatillisen kehittymisen palvelut, joita ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut, koulutus- ja ammattitietopalvelut sekä ammatillinen kuntoutus. Työttömien työllistymistä edistäviä tukia ovat palkkatuki ja työllisyyspoliittinen avustus.

Julkisella työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen avulla. Toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja. Työllisyysmäärärahojen avulla tuetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistymistä sekä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja.

Osana hallitusohjelmaa on toimeentuloturvan momentit 33.20.31 (Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä), 33.20.54 (Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut) ja 33.20.52 (Työmarkkinatuki) siirretty sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Työmarkkinatukimomentilta rahoitetaan osa työttömyysturvasta ja lisäksi työvoimapoliittisia toimenpiteitä (työmarkkinatoimenpiteitä, palkkatukea ja starttirahaa).

Hallitusohjelman mukaan valtion työvoimapolitiikkaa uudistetaan tavoitteena parantaa työnhakijain ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttä ja osaltaan estää syrjäytymistä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi työllisyysmäärärahat suunnataan uudelleen siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömän henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Työvoimapolitiikan toimeenpanossa keskeistä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, johon pyritään muun muassa täyttämällä työpaikat nopeasti, pienentämällä virtaa yli kolmen kuukauden työttömyyteen ja ottamalla työvoimavarat tehokkaasti käyttöön. Työpaikkojen nopeaa täyttymistä edistetään työhönosoituksia lisäämällä. Työvoimavarojen tehokkaan käytön osalta keskeistä on vaikeasti työllistyvien määrän vähentäminen välityömarkkinoiden toimivuutta parantamalla ja luomalla edellytyksiä matalan kynnyksen työllistämiselle kaikille työnhakijoille.

Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Koulutus räätälöidään nykyistä paremmin yritysten tarpeisiin. Yhteishankintana yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään. Erityisesti parannetaan pienille yrityksille tarjottavia palveluita. Ammatillisen työvoimakoulutuksen ja palkkatuetun työn sekä muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan oleellisesti pitäen selkeästi tavoitteena henkilön työllistymistä. Tavoitteena on, että aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden jälkeinen työllistyminen nousee vaalikauden aikana keskimäärin vähintään 40 %:iin toimenpiteen päättäneistä.

Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta kehitetään siten, että työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, omaehtoinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden. Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella vaikutetaan siihen, että työmarkkinoille tuotetaan ammattitaitoista työvoimaa. Koulutusta kohdennetaan erityisesti työvoimaa rekrytoiville aloille. Työnantajien kanssa yhteisesti rahoitettavan yhteishankintakoulutuksen osuus nostetaan 15 prosenttiin. Koulutuksen vaikuttavuutta parannetaan mm. tehostamalla opiskelijavalintaprosessia, työssäoppimisen laatua sekä koulutuksen päättövaiheen toimintatapoja. Painopistettä työvoimakoulutuksen sisällä siirretään ammatilliseen koulutukseen siten, että valmentavan koulutuksen osuus pienenee 10 prosentilla. Valmentavasta koulutuksesta noin 25 milj. euroa arvioidaan käytettävän maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen.

Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea suunnataan yrityksiin. Palkkatukea käytetään nykyistä laajemmin ammatillista koulutusta vailla olevien työttömien oppisopimuskoulutukseen. Ammatillista työvoimakoulutusta ja palkkatuettua työtä yhdistävän mallin käyttöä laajennetaan ja kehitetään. Vammaisten työhön sijoittumisen edistämiseksi lisätään palkkatukea 18 milj. eurolla, jolloin vammaisten tukeen arvioidaan käytettävän 36 milj. euroa. Nuorten työhön sijoittumisen tukemiseen lisätään määrärahoja 8,75 milj. euroa. Lisäksi momentilla 32.80.51 on 15 milj. euron varaus myöhemmin päätettäviä toimenpiteitä varten.

Välityömarkkinat tarjoavat ensisijassa mahdollisuuden edetä avointen työmarkkinoiden työpaikkoihin (siirtymätyömarkkinat), mutta toisaalta vaihtoehdon pitkäaikaistyöttömyydelle (välittävät työmarkkinat). Välittävät työmarkkinat muodostuvat aktiivisen sosiaalipolitiikan toimenpiteistä ja niiden tarkoituksena on ylläpitää toimintakykyä, parantaa elämänhallintaa ja luoda edellytyksiä työllistymiselle. Siirtymätyömarkkinoilla pääpaino on työhallinnon palvelujen (työmarkkinatoimenpiteet ja palkkatuettu työ) tarjonnassa. Keskeinen haaste on vaikeasti työllistyville räätälöityjen matalan kynnyksen siirtymätyöpaikkojen luominen ja siirtymätyöpaikkojen vaikuttavuuden parantaminen luomalla nykyistä järjestelmällisemmin avoimille työmarkkinoille johtavia tuettuja työllistymispolkuja. Vaikuttavuutta pyritään parantamaan etsimällä siirtymätyöpaikkoja nykyistä useammin yrityksistä esimerkiksi edelleensijoittamismahdollisuutta ja palkkatukiseteliä hyödyntämällä. Lisäksi pyritään löytämään työnantajia, jotka ovat valmiita kouluttamaan tuella palkkaamiaan työttömiä työn ohessa.

Starttirahayrittäjyyden mahdollisuuksia vahvistetaan vakinaistamalla starttirahakokeilun sisältö ja pidentämällä starttirahakauden kesto enintään 18 kuukauteen.

Vuoden 2007 loppuun voimassa olevaa vuorotteluvapaajärjestelmää jatketaan edelleen.

¹⁾ Työvoimakoulutusta ja starttirahaa kohdennetaan jossain määrin myös muille kuin työttömille.

²⁾ Vuodesta 2005 lähtien työllistämisen, työvoimakoulutuksen ja investointien luvuissa ei ole mukana Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia, joita arvioidaan vuonna 2007 ja 2008 olevan 2 750 henkilöä keskimäärin.

Lisäksi ESR-toimenpiteisiin osallistuu työssä olevia henkilöitä.

Työvoimapolitiikalla aikaansaatavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet on kuvattu momentin 32.01.02 yhteydessä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Hallitusohjelman mukaan valtion työvoimapolitiikkaa uudistetaan tavoitteena parantaa työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttä ja osaltaan estää syrjäytymistä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi työllisyysmäärärahat suunnataan uudelleen siten, että niillä tuetaan nykyistä paremmin työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja helpotetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Määrärahoja suunnataan ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen, erityisesti yritysten kanssa toteutettavaan koulutukseen sekä yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Työpajatoimintaa ja välityömarkkinoita kehitetään, kun taas valmentavaa koulutusta ja julkisen hallinnon tukityöllistämistä vähennetään.

Työllisyyden kasvu on viime vuosina ollut vahvaa ja myönteisen kehityksen odotetaan edelleen jatkuvan vaikkakin hidastuen. Lokakuussa julkaistun tilaston mukaan työttömyys oli edelleen laskenut kaikkien TE-keskusten alueilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Työllisyysaste oli 69,8 prosenttia ja työttömyysaste 6,2 prosenttia.

Valiokunta pitää hallituksen työvoimapoliittisia linjauksia perusteltuina. Nykytilanteessa, jossa työllisyys on ennätyksellisen korkealla, on tärkeää suunnata voimavaroja nimenomaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan sekä huolehtia työvoiman saatavuudesta. Ammatillinen koulutus on entistä tärkeämpää suunnata niille toimialoille, jotka kärsivät ammattitaitoisen työvoiman puutteesta.

Valiokunta korostaa myös toimia, joilla edistetään vaikeasti työllistyvien saamista ansiotyöhön avoimille työmarkkinoille sekä välityömarkkinoiden toimivuutta. On myös tärkeää, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret saadaan työmarkkinoille. Valiokunta pitää niin ikään erittäin positiivisina niitä panostuksia, joita tehdään vammaisten työllistämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyttä edistäviin toimiin.

Valiokunta on myös tyytyväinen siihen, että starttirahayrittäjyyden mahdollisuuksia vahvistetaan vakinaistamalla starttirahakokeilun sisältö ja pidentämällä starttirahakauden enimmäiskesto 10 kuukaudesta 18 kuukauteen. Starttirahalla perustetut yritykset ovat menestyneet hyvin, ja järjestelmä tukee myös hallitusohjelman tavoitetta suunnata työllistämistoimia yksityiselle sektorille. Starttirahan kysynnän ja starttirahakauden kasvaessa on myös tärkeää huolehtia rahoituksen alueellisesta riittävyydestä.

01. (34.06.21) Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 150 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta 32.80.51, sekä

2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.

Palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työvoimatoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla.

Selvitysosa:

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen työvoimatoimistoissa

Toiminnallinen tuloksellisuus

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 13 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 6 050 000 euroa talousarvioesityksen 144 947 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

51. (34.06.51) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 554 422 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 §:n mukaisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan ja julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1346/2002) 1 luvun 3 §:n ja 2 luvun 7 §:n mukaisten ennen koulutuksen alkua myönnettävien ylläpitokustannusten korvausten maksamiseen,

2) työvoimakoulutuksen opiskelijavalinnasta, tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin,

3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä,

4) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 4 §:n mukaiseen työttömien työllistämiseen valtion virastoille ja laitoksille enintään 1 200 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen enintään 2 200 euron suuruisen kuukausipalkan mukaisesti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin,

5) palkkatuen perustukien maksamiseen työnantajalle sen työllistäessä työttömyyspäivärahalla olevan henkilön tai muun työmarkkinatukeen oikeutetun henkilön kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1 luvun 7 §:n mukaisen vaikeasti työllistyvän tai vähintään 130 päivää työmarkkinatukea saaneen työttömän, joka täyttää mainitun lain 7 luvun 12 a §:n edellytykset, tai yhdenjaksoisesti vähintään 65 päivää työmarkkinatukea saaneen nuoren työttömän,

6) työllistämistuen perustuen maksamiseen toimeentulon turvaamiseksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 §:n mukaisesti starttirahana muulle kuin työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle sekä 8 luvun 1 §:n mukaiseen työelämävalmennukseen osallistuvalle työttömälle työnhakijalle, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen,

7) työllistämistuen lisäosien maksamiseen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n mukaisesti,

8) lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 §:n mukaisesti,

9) eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisesti työllisyyspoliittisiin avustuksiin kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle,

10) starttirahan hakijoiden yritystoiminnan edellytysten selvittämisestä aiheutuviin menoihin,

11) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 11 §:n 2 momentin ja 13 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan mukaisista ammatinvalinnan, urasuunnittelun ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä aiheutuvien palvelujen tuottajan palvelumaksujen maksamiseen, julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 luvun mukaisen työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 2 §:n 2 ja 3 momenttien ja julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 luvun mukaisten ylläpitokustannusten korvausten ja toimeentulon turvaamiseksi tarkoitetun päivärahan maksamiseen sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 6 §:n 2 ja 3 momenttien mukaisen ylläpitokorvauksen maksamiseen,

12) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 1 §:n mukaisten täydentävien palvelujen hankintaan ja lain 10 luvun 6 §:n mukaisen harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen maksamiseen työnhakuvalmennukseen osallistuvalle,

13) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 14 §:n mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin sekä vakuutusturvan järjestämiseen henkilöille, jotka osallistuvat julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun työhönvalmennukseen muussa palveluyksikössä,

14) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 1 §:n mukaisen liikkuvuusavustuksen maksamiseen,

15) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla sekä

16) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.

Kainuun hallintokokeilualueella määrärahaa saa käyttää vain kohdan 1 mukaisten ennen koulutuksen alkua myönnettävien ylläpitokustannusten korvausten maksamiseen sekä kohtien 2 ja 10—15 menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Siirtomenot budjetoidaan suoriteperusteisena lukuun ottamatta Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksuja, jotka budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

1) Vuonna 2008 saa julkisten työvoimapalvelujen ja niitä täydentävien palvelujen hankinnasta aiheutua valtiolle Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintoja lukuun ottamatta menoja vuoden 2008 jälkeen enintään 110 200 000 euroa.

2) Vuonna 2008 saa tehdä Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillista kehittämistä koskevia hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2008 jälkeen enintään 100 000 euroa.

Määrärahasta varataan 15 000 000 euroa käytettäväksi täydennysrahoituksena nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin.

Selvitysosa:

Määrärahaan sisältyy 16 100 000 euroa muutosturvan toimintamallin mukaiseen työvoimakoulutukseen, muuttoavustukseen ja starttirahaan. Jos näihin toimenpiteisiin tarvitaan arvioitua vähemmän määrärahaa, jätetään yli menevä osuus määrärahasta käyttämättä. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen arvioidaan käytettävän noin 25 000 000 euroa valmentavan koulutuksen määrärahasta.

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.54 sekä 33.20.52. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta 33.20.52 maksetaan palkkatuen perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamiseksi siten, että määräaikainen kokeilu, jossa starttirahaa voidaan maksaa muulle henkilöasiakkaalle kuin työttömälle työhakijalle, vakinaistetaan.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 §:n 1 momentti edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräistä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Vähennys talousarvioesityksen 560 672 000 euroon nähden on 6 250 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 6 750 000 euroa siirtona momenteille 29.20.30, 29.30.32 ja 29.91.51 nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ja lisäyksenä 500 000 euroa siirtona momentilta 33.20.52 työharjoittelussa ja työelämävalmennuksessa olevien työmarkkinatukea saavien henkilöiden vakuutusturvan kustannuksiin.

Ottaen huomioon opetusministeriöön siirrettävä 6 750 000 euron määräraha ja momentin määrärahavaraus, yhteensä 21 750 000 euroa, arvioidut työllistämismäärärahat kunnille ja kuntayhtymille vähenevät 4 400 000 eurolla, jolloin työllistettävien määrä vähenee keskimäärin 700 henkilöllä ja lisäksi yksityisen sektorin työllistämiseen arvioidut palkkatuen määrärahat vähenevät 17 350 000 eurolla, jolloin työllistettävien määrä vähenee keskimäärin 2 600 henkilöllä.

Toisen kappaleen kohdan 5) muutos aiheutuu siitä, että eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta siten, että palkkatuen perusosa voitaisiin maksaa momentilta 33.20.52 työnantajalle sen työllistäessä yhdenjaksoisesti vähintään 65 päivää työmarkkinatukea saaneen nuoren työttömän.

Toisen kappaleen kohdan 13) muutos aiheutuu työharjoittelussa ja työelämävalmennuksessa olevien työmarkkinatukea saavien henkilöiden vakuutusturvan kustannusten siirtämisestä rahoitettavaksi tältä momentilta.

64. (34.06.64) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 29 755 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin ja 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan lukuun ottamatta Kainuun hallintokokeilua sekä

2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen lukuun ottamatta Kainuun hallintokokeilua.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja, jotka budjetoidaan maksatuspäätösperusteisina.

Valtuus

Vuonna 2008 saa Kainuun hallintokokeilua lukuun ottamatta tehdä enintään 18 250 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2007 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2008.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Määrärahalla pyritään myös lieventämään äkillisten rakennemuutosten aiheuttamia ongelmia. Työllisyystyöohjelmaa käytetään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 850 henkilötyövuotta.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Määrärahan lisäys talousarvioesityksen 23 404 000 euroon nähden on 5 851 000 euroa ja valtuuden lisäys talousarvioesityksen 8 000 000 euroon nähden 8 500 000 euroa. Määrärahan lisäyksestä 2 600 000 euroa aiheutuu vuoden 2007 neljännessä lisätalousarvioesityksessä ehdotetusta 4 300 000 euron myöntämisvaltuuden lisäyksestä äkillisille rakennemuutosalueille. Määrärahan lisäyksestä 3 251 000 euroa ja myöntämisvaltuuden lisäys 8 500 000 euroa aiheutuvat äkillisestä rakennemuutoksesta lähinnä Kotka-Haminan seutukunnan ja Itä-Lapin seutukunnan alueilla.

Toista kappaletta on täsmennetty siten, että määrärahan käyttötarkoitus ei koske Kainuun hallintokokeilua.

Neljättä kappaletta on täydennetty siten, että vuoden 2007 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2008.

Talousarvioesityksessä ehdotetaan merkittävää vähennystä työllisyysperusteisiin investointimäärärahoihin: kuluvan vuoden 34,7 milj. euron myöntämisvaltuus on alenemassa 16,5 milj. euroon. Valtuudesta on lisäksi tarkoitus osoittaa 8,5 miljoonaa euroa lähinnä Kotka—Hamina-seutukunnan ja Itä-Lapin seutukunnan alueiden äkillisiin rakennemuutoksiin. Muuhun käyttöön jää näin ollen vain 8 miljoonaa euroa. Vähennystä perustellaan muun muassa työllisyystilanteen kohentumisella ja rakennusalalla vallitsevalla korkeasuhdanteella.

Valiokunta on huolissaan rahoituksen riittävyydestä. Työllisyyspoliittisilla investoinneilla on ollut erittäin suuria myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämän kehittämiseen varsinkin vaikeilla työttömyysalueilla ja rakennemuutospaikkakunnilla. Ne ovat edesauttaneet monien yksityisten investointien liikkeelle lähtöä. Näin suhteellisen pienellä rahalla on voitu saada aikaan merkittäviä kasvusysäyksiä alueilla, joilla työpaikkojen syntyminen on muutoin ollut vaikeaa.

Myöntämisvaltuuden supistuminen on haitallista etenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa, missä uusien EU-ohjelmien rahoitustaso alenee tuntuvasti. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien mahdollisuudet tukea esim. matkailu- ja kaivannaisteollisuuteen liittyviä investointeja heikkenevät.

Momentin myöntämisvaltuutta korotetaan 1 750 000 euroa ja momentille lisätään 500 000 euroa.