Talousarvioesitys 2008

50. (26.98, osa) Alueiden kehittäminen

Selvitysosa:Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta.

Aluekehityksen toimijat ja suunnitteluasiakirjat

Alueiden kehittämisen toimintaa ja valtion rahoitusta suuntaavat aluekehityslain lisäksi sekä valtioneuvoston määrittelemät valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet että maakuntien valmistelemat maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat. Kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseksi vuosiksi 2007—2013 määritelty rakennerahastostrategia.

Eri hallinnonalojen aluekehittämisen strategiat ja valtion talousarviovarojen suuntaaminen vaikuttavalla tavalla vahvistavat aluepolitiikan strategista roolia valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Valtioneuvoston asettama poikkihallinnollinen alueiden kehittämisen neuvottelukunta tukee toimenpiteiden, alueiden kehittämisen rahoituksen, seurannan ja arvioinnin yhteensovittamista. Rakennerahastoneuvottelukunta puolestaan kartoittaa, miten rakennerahastotoiminta kytkeytyy kansallisiin toimenpiteisiin ja seuraa, että rakennerahasto-ohjelmat ovat tuloksellisia sekä arvioi niiden vaikuttavuutta.

Vuoden 2007 alusta voimaan tullut alueiden kehittämislain muutos (954/2005) vahvistaa maakunnan liittojen asemaa aluekehittämisviranomaisina ja lisää yhteistyötä alueilla, alueiden ja keskushallinnon välillä sekä keskushallinnossa.

Alueellinen omaehtoinen strateginen kehittäminen ja voimavarojen alueellinen ja paikallinen yhteen kokoaminen ovat lähtökohtana maakuntaohjelmien laadinnassa. Niiden toteuttamissuunnitelmat laaditaan vuosittain maakunnan liittojen johdolla laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Toteuttamissuunnitelmissa kuvataan eri hallinnonalojen alueen kehittämistoimet ja ne toimivat pohjana valtion talousarvioesityksen ja kehysten laadinnalle sekä valtion aluekehittämisen rahoituksen jakamiselle.

Kansalliset erityisohjelmat

Alueen erityispiirteisiin perustuvat, alueellisesti eriytetyt kansalliset erityisohjelmat, EU:n alueelliset rakennerahasto-ohjelmat sekä muut valtioneuvoston erikseen päättämät toimenpiteet ovat keskeisiä alueiden kehittämisen välineitä, joiden perusteella valtion rahoitus jaetaan alueille. Vuonna 2008 toteutetaan valtion tuella kansallisia erityisohjelmia (osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristo-ohjelma). Erityistoimenpiteinä jatkuvat edelleen Kainuun hallintokokeilu, kaupunkipoliittiset toimenpiteet ja seutuyhteistyökokeilu sekä käynnistetään metropolipolitiikka, jonka käynnistämisestä ja keskeisestä sisällöstä hallitus päättää syksyllä 2007 kuultuaan muun muassa alueen kaupunkeja ja kuntia. Hallitusohjelman mukaisesti ryhdytään toimenpiteisiin kansallisen ohjelmajärjestelmän yksinkertaistamiseksi ja ohjelmien määrän vähentämiseksi. Ohjelmat ja niiden kesto arvioidaan uudelleen viimeistään vuonna 2009. Maakuntaohjelman painoarvoa kokoavana ohjelmana vahvistetaan.

Verkostoituminen sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti on perinteisen alueellisen tai sektorikohtaisen politiikan rinnalla muodostunut uudenlaiseksi tavaksi toimia yhteistyössä. Verkostoituminen näkyy esimerkiksi maakuntarajat ylittävissä hankkeissa ja varojen käytössä. Verkostoitumispolitiikan työvälineitä ovat mm. osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelman teemaverkostot ja maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellisen osion koordinoivat verkostot.

Alueiden kehittämislain muutoksen (954/2005) 10 a §:n mukaiset määrärahaehdotukset

Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat ovat maakunnan kehittämisraha (32.50.43) ja Kainuun kehittämisraha (32.50.63). Näillä momenteilla oleva määräraha on yhteensä 79 066 000 euroa. Suurin osa maakunnan kehittämisrahasta jaetaan valtioneuvoston päätöksillä maakunnan liitoille käytettäväksi valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita toteuttaviin erityisohjelmiin. Lisäksi osa määrärahasta jaetaan maakunnan liitoille käytettäväksi muihin kuin em. erityisohjelmiin. Maakunnan liitot voivat itse päättää tämän määrärahan kohdistamisesta tärkeinä pitämiinsä alueiden kehittämisen toimenpiteisiin. Kainuun kehittämisraha kohdistuu kokonaisuudessaan Kainuun maakuntaan ja sen käyttötarkoituksista päättää Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaan Kainuun maakuntavaltuusto.

Luvun määräraha koostuu kahdesta erillisestä määrärahasta, noin 33 miljoonan euron maakunnan kehittämisrahasta ja noin 46 miljoonan euron Kainuun kehittämisrahasta. Lisäksi momentille 28.01.12 ehdotetaan 224 000 euroa alue- ja paikallishallinnon tukitoimiin.

Maakunnan kehittämisrahaan tehdään 1,8 miljoonan euron korotus kuluvaan vuoteen verrattuna. Määrärahasta käytetään erityisohjelmiin 20,1 miljoonaa euroa, jolloin ohjelmiin jää sitomatta noin 13 miljoonaa euroa.

Maakuntien toiminnan kannalta ns. vapaalla maakunnan kehittämisrahalla on tärkeä merkitys. Se on osoittautunut hyväksi välineeksi rahoittaa lyhytkestoisia toimintoja ja käynnistää uusia aktiviteetteja. Kehittämisrahan merkitys ja tarve korostuvat jatkossa etenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa, jossa EU-rahoitus vähenee voimakkaasti. Maakuntien liittojen roolia ja vastuuta ollaan korostamassa ja tehtäviä lisäämässä. Aluekehittämisen voimavarojen tulisi kasvaa, jotta määrätietoista kehittämistyötä voidaan tehostaa.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Kainuun hallintokokeilussa kiinnitetään erityistä huomiota alueellisen elinkeinopolitiikan vahvistamiseen ja hyödynnetään muutoinkin mahdollisimman hyvin uuden työ- ja elinkeinoministeriön tuomat mahdollisuudet.

43. (26.98.43) Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 33 156 000 euroa.

Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 20 §:ssä tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.

Määrärahaa saa käyttää:

1) alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen,

2) osaamiskeskus-, aluekeskus- ja kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin, maaseudun ja saariston kehittämiseen,

3) seudullisiin yhteistyöhankkeisiin,

4) maakunnan kehittämisrahasta rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä

5) henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta, jota suunnataan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin. Kullekin erityisohjelmalle on asetettu omat määrälliset tai laadulliset vaikuttavuustavoitteet.

Aluekeskusohjelmaa toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän erityisohjelman mukaan osana hallituksen kaupunkipoliittisia strategisia linjauksia ja maakuntien kehittämistä vuosina 2007—2010 35 ohjelmaan nimetyllä alueella. Ohjelman painopisteinä ovat aluekeskusten elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen ja siinä erityisesti elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden yrityslähtöinen kehittäminen ja toimeenpano sekä elinkeinostrategioiden osaamisperustan vahvistaminen kärkinä osaamis- ja erikoistumisalat. Ohjelman kohteena ovat toiminnallisesti yhtenäiset, työssäkäyntiin, asumiseen, sekä palvelujen tuottamiseen ja kysyntään perustuvat kaupunkiseudut. Tavoitteita mitataan laadullisesti ja arvioidaan erillisellä arviointitutkimuksella.

Maakunnan kehittämisraha jaetaan aluekeskusohjelmien esittämien toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteella maakuntien liitoille käytettäväksi aluekeskusohjelman perusrahoitukseen.

Kaupunkiseutujen roolia toisaalta osana kansantalouden kasvun edistäjinä ja kansallisen innovaatiojärjestelmän vahvoina solmukohtina ja toisaalta omien alueiden kehityksen moottoreina vahvistetaan. Huomiota kiinnitetään erityisesti koko kaupunkiverkon vahvistamiseen. Suurkaupunkipolitiikalla, osana muuta kaupunkipolitiikkaa, vahvistetaan suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen eheyttä ja ehkäistään niiden sosiaalista ja alueellista eriytymistä.

Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään metropolipolitiikka, jolla ratkaistaan alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia, edistetään elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymisen toteutusta sekä ehkäistään syrjäytymistä.

Osaamiskeskusohjelmakeskittyy ohjelmaan nimettyjen 13 osaamisklusterin ja 21 osaamiskeskuksen kehittämiseen. Toimenpiteissä painotetaan osaamisklusterien ja -keskusten kansainvälisyyttä ja huippuosaamiseen perustuvien yritysten kasvun vauhdittamista. Uuden teknologian lisäksi osaamiskeskuksia kannustetaan hyödyntämään myös liiketoimintaosaamista ja muotoilua kehittämistyössään.

Maakunnan kehittämisraha jaetaan maakunnan liitoille osaamiskeskusten esittämien toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteella käytettäväksi osaamiskeskusohjelmien perusrahoitukseen.

Maaseutupoliittista erityisohjelmaa (kokonaisohjelmaa) toteutetaan vuosina 2007—2010. Tavoitteena on maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen sekä kaupunki- ja maaseutuvuorovaikutuksen hyödyntäminen. Erityisohjelma linjaa ja yhteen sovittaa eri ministeriöiden toimia maaseudun kehittämiseksi. Ohjelmaan sidottua maakunnan kehittämisrahaa käytetään erityisohjelmaan sisältyvän alueellisen maaseutuosion toteutukseen. Se jaetaan maakunnan liittojen käyttöön alueiden esittämien toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteella. Osio on tarkoitettu aluekeskusohjelman, Uudenmaan kaupunkiohjelmien ja Ahvenanmaan ulkopuolisten alueiden kehittämiseen. Alueella asuu 600 000 henkilöä. Osion tavoitteena on muun muassa

— vahvistaa strategista suunnittelua maaseutumaisilla alueilla erityisesti elinkeinopolitiikassa ja osaamisen rakenteiden vahvistamisessa,

— täydentää olemassa olevia elinkeinojen ja osaamisen kehittämisjärjestelmiä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja

— selkeyttää maaseutumaisten alueiden asemaa kansallisessa innovaatiojärjestelmässä.

Saaristo-ohjelma on käynnissä 2007—2010. Ohjelmalla pyritään laaja-alaiseen saaristoisuuden, vesistöisyyden ja meren hyödyntämiseen. Ohjelmassa korostuu elinkeinojen, erityisesti meriklusterin sekä saaristo- ja vesistömatkailun, kehittäminen, rantojen hallittu käyttö vakituiseen ja osa-aikaiseen asumiseen, palvelujen tarjonnan uusien muotojen etsiminen, virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tarpeiden turvaaminen sekä vesiteihin perustuvien liikenne- ja kuljetusyhteyksien kehittäminen. Ohjelmaan sidottua maakunnan kehittämisrahaa käytetään valtakunnalliseen saaristo-ohjelman tavoitteita tukevaan toimintaan (messut, esitteet, markkinointi jne).

Määrärahasta jätetään osa erityisohjelmiin sitomatta maakunnan liittojen ja asianomaisten ministeriöiden käytettäväksi.

63. (26.98.63) Kainuun kehittämisraha(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 46 010 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) 6 ja 10 §:n mukaisten menojen maksamiseen,

2) aiempina vuosina momenteilla 34.06.51 ja 34.06.64 tehdyistä päätöksistä vuonna 2008 aiheutuvien menojen maksamiseen siltä osin kuin ne ovat kohdistuneet Kainuun hallintokokeilu -alueelle,

3) toimintamenojen maksamiseen. Momentille budjetoidaan toimintamenojen vakiosisällön mukaiset tulot sekä tiehallinnon toimenpiteissä ulkopuolisten rahoittajien maksamat maksuosuudet sekä

4) enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteella siltä osin kuin määrärahasta maksetaan kulutusmenoja. Muilta osin määräraha budjetoidaan maksuperusteella.

Valtuus

Vuonna 2008 saa tehdä päätöksiä siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2009—2011 enintään 2 500 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Momentille on otettu kansallinen kehittämisraha Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 6 §:n nojalla kokeilualueen kehittämistä varten. Lain 10 §:ssä luetellaan Kainuun kehittämisrahan käyttötarkoitukset. Ministeriöiden tehtävärakenteiden muutoksen johdosta eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Kainuun hallintokokeilun kokemuksista tehdään väliarvio.

Kainuun kehittämisrahan käytön tavoitteena on muun muassa alueen työttömyyden alentaminen lähemmäs valtakunnan tasoa, tienpidon tason ylläpitäminen, julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen, metsä- ja muun ympäristön hoito sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 100 000 euroa talousarvioesityksen 45 910 000 euroon nähden aiheutuu yksinyrittäjien tukikokeiluun ja kyläkauppojen investointeihin myönnettäviin avustuksiin käytettävän määrärahan siirtämisestä momentilta 32.30.45.