Talousarvioesitys 2008

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka ja markkinoiden sääntely

Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajapolitiikalla, mukaan lukien markkinoiden yleistä sääntelyä koskevat kysymykset, varmistetaan markkinoiden tehokas toiminta ja tehokkuushyötyjen tasapuolinen jakautuminen markkinaosapuolten kesken. Kansalaisen ja kuluttajan näkökulma korostuu myös monissa muissa talous-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikan piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa edistetään myös tutkimustoiminnan avulla.

Toimivat markkinat ja kilpailu ovat innovaatiotoiminnan kannustinvoima ja väline tuottaa tehokkaasti tavaroita ja palveluita. Kilpailu markkinoilla kannustaa yrityksiä laajentamaan tuotevalikoimaa, parantamaan tuotteiden laatua ja johtaa edullisempaan hinnoitteluun. Osaavat ja aktiiviset kuluttajat voivat toimia markkinoilla luottavaisesti.

Tehokas kilpailupolitiikka on olennainen osa elinkeinopolitiikkaa ja välttämätön osa menestyksekästä kilpailukyvyn ylläpitämistä. Kilpailuoikeudellisen keinovalikoiman on oltava ajanmukainen. Tämän vuoksi kilpailunrajoituslain uudistustarpeita kartoitetaan ja vuonna 2008 toteutetaan Kilpailuviraston toiminnan arviointi.

Kilpailupoliittisia tavoitteita toteutetaan myös EY:n valtiontukisäännöllä ja julkisia hankintoja koskevalla lainsäädännöllä. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano on sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan edellytys. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat ovat hyvin informoituja jatkuvasti kehittyvistä EY:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista.

Erityisesti palvelusektoria edelleen kehittämällä on mahdollista edistää työllisyyttä ja hyvinvointia. Kilpailua on edistettävä yleisesti ja varsinkin keskeisillä palvelutoimialoilla. Lisäksi on varmistettava tasavertaiset kilpailuolosuhteet yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä. Palveludirektiivin, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen sääntelykokonaisuuden sekä julkisten hankintojen sääntelyn nopean ja tehokkaan kansallisen toimeenpanon varmistaminen on tärkeää.

Kuluttajanäkökulma otetaan huomioon yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla. Toimiva kuluttajapolitiikka edellyttää aktiivista yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen kesken. Vuoden 2007 aikana laaditaan uusi kuluttajapoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan erityisesti kuluttajahallinnon tehostamista, kuluttajatutkimuksen kehittämistä, kuluttajan asemaa markkinoilla, kuluttajien oikeuksia julkisten palvelujen käyttäjinä sekä Suomen kansallisia tavoitteita EU:n kuluttajapolitiikassa. Uudistetun ohjelman täytäntöönpano on kuluttajapolitiikan keskeinen tavoite vuonna 2008.

Keskeinen hanke on kunnallisen kuluttajaneuvonnan tehtävien siirtäminen valtion järjestettäväksi. Lisäksi käynnistetään selvitys siitä, voitaisiinko kuluttajaneuvonta ja talous- ja velkaneuvonta yhdistää lisätehokkuuden ja paremman tuottavuuden saavuttamiseksi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti kuluttaja- ja kilpailupolitiikan politiikkalohkolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Markkinat toimivat hyvin ja niiden tuottama hyöty jakautuu yhteiskunnassa tasapuolisesti.
• Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat luottavat markkinoiden toimivuuteen.
• Yritykset ja julkinen valta noudattavat toiminnassaan kuluttaja- ja kilpailuoikeuden periaatteita.
• Julkiset hankinnat on avattu kilpailulle.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Markkinoiden toimivuus ja yhteisön kilpailusääntöjen tehokas toimeenpano varmistetaan.
• Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön edistää kuluttaja- ja kilpailupolitiikan tavoitteiden toteutumista Suomessa.
• Ostajien kilpailuttamisosaamisen ja myyjien tarjontamahdollisuuksien tuntemus julkisissa hankinnoissa parantuvat.

Luvun nimike on muutettu.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huoli alan toimijoiden rahoituksen riittävyydestä ja toimintamahdollisuuksista. Kuluttajavirasto on saanut viime vuosina uusia valvontatehtäviä sekä EU:n että kotimaisten lainsäädäntöhankkeiden myötä ja kysyntä viraston palveluille on jatkuvasti kasvanut. Myös Kilpailuviraston tehtävät ovat muuttuneet yhä vaativammiksi ja tehtävien asiamukainen hoitaminen edellyttäisi nykyisten resurssien vahvistamista.

Talousarvioesityksen mukaan tavoitteena on siirtää kunnalliseen kuluttajaneuvontaan liittyvät tehtävät valtion järjestettäväksi. Lisäksi käynnistetään selvitys siitä, voitaisiinko kuluttajaneuvonta ja talous- ja velkaneuvonta yhdistää lisätehokkuuden ja paremman tuottavuuden saavuttamiseksi. Ensi vuonna on tarkoitus toteuttaa myös Kilpailuviraston toiminnan arviointi.

Valiokunta korostaa, että selvitysten yhteydessä arvioidaan myös virastojen todellinen henkilöstötarve ja niiden mahdollisuudet selvitä tehtävistään.

01. (32.40.21) Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 924 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa.

Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot.

Selvitysosa:Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajaviraston yhteydessä toimii Euroopan Kuluttajakeskus, jonka toiminnasta puolet rahoittaa EU:n komissio.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Kuluttajien asema yhteiskunnassa paranee.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Tuoteturvallisuusvalvonta kohdentuu oikein riskinarvioinnin avulla ja vakavaa vaaraa aiheuttavat kulutustavarat ja kuluttajapalvelut saadaan poistetuksi.
• Kuluttajaoikeudellinen valvonta ja vaikuttaminen keskittyy kuluttajan kannalta merkityksellisiin aiheisiin ja ongelmiin.
• Kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat pystyvät toimimaan markkinoilla tehokkaasti hyödyntämällä Kuluttajaviraston verkkopalveluja (verkkosivujen kävijämäärä 130 000 kpl/kk).
• Kuluttaja-lehden kustannusvastaavuus paranee (hintatuen jälkeen 94 %, v. 2006 89 %).
• Alue- ja paikallishallinto toteuttaa osaltaan kuluttajapolitiikkaa ja ovat olennainen osa kuluttajahallinnon resursseja.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 154 000 euroa talousarvioesityksen 5 770 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

02. (32.40.26) Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 281 000 euroa.

Selvitysosa:Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa.

Virasto puuttuu kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisiin kilpailun rajoituksiin ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuulle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Kilpailun edistämisellä ja kilpailuvalvonnalla turvataan avoin ja toimiva kilpailu sekä yrityksille yhtäläiset kilpailuolosuhteet.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailuvirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Kilpailun edellytykset erilaisten elinkeinonharjoittajien välillä ovat tasapuoliset.
• Kilpailu lisääntyy erityisesti infrastruktuurialoilla, palveluissa ja säännellyillä aloilla.
• Kartellien paikallistaminen oligopolistisilla toimialoilla paranee.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Toiminta keskittyy kansantalouden kannalta olennaisten kilpailunrajoitusten sekä institutionaalisten kilpailunesteiden ja rajoitusten selvittämiseen.
• Kartellivalvonnassa painopiste on oma-aloitteisessa toiminnassa.
• Kilpailupolitiikan ja talouden analyysin kansainväliset kehityssuunnat otetaan huomioon toiminnan suuntaamisessa.
• Lääninhallitukset toimivat alueellisten kilpailuongelmien selvittäjinä ja ovat olennainen osa kilpailuvalvonnan ja kilpailunedistämisen resursseja.
• Toimenpidepyyntöjen käsittelyajat lyhenevät (v. 2006 päätökset 826 päivää (mediaani) ja kirjeratkaisut 30 päivää (mediaani)).

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 131 000 euroa talousarvioesityksen 5 150 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 611 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille,

2) projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon sekä

3) talous- ja velkaneuvojien koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle lääninhallitus.

Talous- ja velkaneuvontaan käytettiin vuonna 2006 yhteensä 165,3 henkilötyövuotta (neuvojat 136,5; avustajat 28,8). Valtion korvaus kattoi kustannuksista noin kaksi kolmasosaa. Erot eri kuntien palvelukyvyn välillä ovat suuret.

Kuluttajavirastossa on meneillään neuvonnan laadun ja prosessien yhtenäistäminen ja neuvonta-alueiden kehittäminen.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Talous- ja velkaneuvonta helpottaa velallisten asemaa luottojen järjestelyissä sekä ehkäisee ennalta ylivelkaantumistilanteiden syntymistä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää.
• Alueelliset erot keskimääräisissä jonotusajoissa tasoittuvat.

Momentille ehdotetaan 4,5 miljoonan euron määrärahaa, joka on 150 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän.

Vuoden 2000 alussa voimaan tulleen talous- ja velkaneuvontalain tarkoituksena oli varmistaa laadullisesti ja määrällisesti riittävä talous- ja velkaneuvontapalveluiden saaminen koko maassa. Valtion rahoitusta ei ole kuitenkaan onnistuttu nostamaan kysyntää vastaavalle tasolle, mistä johtuen kunnat ovat osallistuneet neuvontapalvelujen rahoittamiseen. Saadun selvityksen mukaan vuonna 2006 talous- ja velkaneuvonnan kokonaiskustannukset olivat noin 6,7 miljoonaa euroa, josta kuntien vapaaehtoinen rahoitusosuus oli keskimäärin 37 prosenttia. Kuntien halukkuus lisärahoitukseen on kuitenkin vähenemässä ja neuvonta keskittyy kasvukeskuksiin. Kansalaisten mahdollisuudet neuvontapalvelujen saamiseen riippuvat siten paljolti asuinpaikasta.

Momentille lisätään 100 000 euroa. Valiokunta korostaa lisäksi, että talous- ja velkaneuvonta on järjestettävä niin, että kaikilla kansalaisilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus saada neuvontapalveluja. On myös tärkeää edistää oikeudellista neuvontaa tarjoavien tahojen verkottumista etenkin harvaan asutuilla alueilla ja tiivistää muutoinkin eri toimijoiden yhteistyötä. Valiokunta korostaa myös ennaltaehkäisevän työn sekä valistuksen ja koulutuksen merkitystä ylivelkaantumisen välttämiseksi.

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota kulutusluottoihin sekä ns. pikavippeihin, joihin liittyvä velkaantuminen on lisännyt tuntuvasti velkaneuvonnan tarvetta. Kulutus- ja pikaluottojen vuosikorot voivat olla erittäin korkeita, pikavippien jopa useita satoja prosentteja.

Käsitellessään eduskunnan pankkivaltuuston kertomusta (K 10/2006 vp) vuodelta 2005 eduskunta hyväksyi 17.10.2006 lausuman, jossa hallituksen edellytettiin ryhtyvän lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin pikaluototuksen saamiseksi hallintaan. Valiokunta viittaa tähän lausumaan ja kiirehtii sen ohella myös toimenpiteitä, joilla tehostetaan olemassa olevan sääntelyn vaikuttavuutta ja vahvistetaan vastuullisen luotonannon periaatteita.

50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 823 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin.

Selvitysosa:Kuluttajajärjestöt ovat kuluttajien etujärjestöjä, missä ominaisuudessa ne neuvovat kuluttajia sekä jakavat ja välittävät kuluttajatietoa. Työtehoseuran kotitalousosasto edistää tutkimuksella kotitalouksien toimivuutta ja tehokkuutta sekä kuluttajien toimintaedellytyksiä.

Vaikuttavuus

• Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestöjen myötävaikutuksella.

Kuluttajajärjestöjen valtionapuun ehdotetaan 673 000 euron määrärahaa, joka osoitetaan kuluttajajärjestöille ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston tukemiseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuluttajajärjestöjen talous on erittäin tiukka. Esim. Kuluttajat — Konsumenterna ry:n valtionapu on edelleen samalla tasolla kuin vuonna 1992. Eduskunta osoitti kuluvan vuoden budjetissa Suomen Kuluttajaliitolle 150 000 euron lisärahoituksen, mutta tämä lisäys ei sisälly ensi vuoden talousarvioesitykseen. Näin myös Kuluttajaliiton rahoitus putoaa takaisin 1990-luvun alun tasolle.

Valiokunnan mielestä kuluttajajärjestöjen rooli on kuluttajan kannalta aiempaa keskeisempi, sillä kuluttajien toimintaympäristö on muuttunut yhä haasteellisemmaksi puolueettoman tiedonsaannin kannalta. Kuluttajajärjestön neuvontapalvelut voivat parhaimmillaan kattaa monia eri toimialoja, mm. ravitsemusta, terveyttä, ympäristöä ja asumista koskevia asioita. Kuluttajajärjestöjen neuvonnan vahvistaminen on edullinen ja tehokas tapa ennaltaehkäistä velkaantumista.

Momentille lisätään 150 000 euroa.

95. Ryhmäkanteen oikeudenkäyntikulut(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle silloin, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.