Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
            (10.) Hallinto
         30. Yrityspolitiikka
              42. Finnvera Oyj:n korkotuet
              44. Alueellinen kuljetustuki
         60. Energiapolitiikka
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2008

30. YrityspolitiikkaPDF-versio

Työ- ja elinkeinoministeriö tai sen valtuuttamat laitokset saavat tehdä vuonna 2008 Suomen ja Venäjän välillä 15.8.2006 solmitun velkakonversiosopimuksen mukaisia tavara- tai palveluhankintoja koskevia sopimuksia sillä määrällä, joka vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa myönnetystä 30 000 000 Yhdysvaltain dollarin (25 000 000 euroa) velkakonversiovaltuudesta on jäänyt käyttämättä.

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2008 enintään 8 409 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2008 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Yrityspolitiikalla vahvistetaan yrittäjyyden edellytyksiä ja parannetaan yritysten toimintaympäristöä. Erityisesti vahvistetaan pk-yritysten teknologiaperustaa, liiketoimintaosaamista ja tuottavuutta sekä parannetaan kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Yrityspolitiikalla kehitetään uutta yritystoimintaa ja vastataan alueellisiin rakennemuutoshaasteisiin.

Yrityspolitiikan toimenpiteet ovat yritysten rahoitusta, neuvonta- ja kehittämispalveluja sekä sääntelytoimia, jotka kohdistuvat esimerkiksi teollisoikeuksien suojaustoimiin. Rahoitusta suunnataan sellaisiin kohteisiin, joilla vallitsee markkinapuute eli joita yksityiset rahoitusmarkkinat eivät ole halukkaita rahoittamaan. Rahoittajina toimivat ministeriö, TE-keskukset, Finnvera Oyj ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Rahoitusta myönnetään pääomasijoituksina, suorina tukina, lainoina ja takauksina.

Suoria tukia myönnetään laadullisesti korkeatasasoisiin investointi- ja kehityshankkeisiin. Tuella on oltava merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen. Tuissa painopisteinä ovat aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset sekä yrityksen osaamisen, verkottumisen ja uuden teknologian käyttöönoton edistäminen. Kansainvälistymiseen käytettävissä oleva rahoitus sekä asiantuntija- ja neuvontapalvelut kohdistetaan yritysten markkinoille pääsyn edistämiseen, markkinatutkimusten lisäämiseen ja yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen. Finpro ry kohdentaa ulkomaan palveluitaan uusille kasvaville markkinoille. Finpro ry ja muut ulkomaankauppaa edistävät järjestöt tuottavat viennin- ja kansainvälistymisen edistämisen alalla ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, Euroopan yhteisöjen komission päätös 2005/842/EY) markkinaehtoisten palvelujensa ohella. Finpro ry voi tuottaa SGEI-palveluita myös matkailun edistämisen osalta.

Matkailun edistämistoimintaa tehostetaan Matkailun edistämiskeskuksen tehtäviä tarkentamalla. Toiminta suunnataan Suomi-matkailukuvan edistämiseen ulkomailla, markkinatiedon hankintaan ja siirtämiseen matkailuelinkeinolle sekä tuotekehityksen edistämiseen. Lisäksi tehtävänä on Suomen matkailun sähköisen kauppapaikan toteuttaminen.

Finnvera Oyj:n pk-yritysten rahoitukseen sisältyy valtiontukea elinkeino- ja aluepoliittisista syistä. Valtiontuki kotimaassa toimiville yrityksille myönnettävissä lainoissa sisältyy korkotukeen ja luottotappiokorvauksiin sekä takausten osalta takausprovisiotukeen ja takaustappiokorvauksiin. Yhtiön pk-lainoja ja takauksia rahoitetaan osittain myös Euroopan aluekehitysrahastosta. Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden ja erityistakausten tappiot katetaan valtiontakuurahaston varoilla, mikäli tappioita ei voida kattaa yhtiön taseessa olevasta vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta. Lisäksi valtion varoista maksetaan Finnvera Oyj:n tytäryhtiön Suomen Vientiluotto Oy:n hallinnoimasta julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmästä aiheutuvat menot.

Erityisesti alkavien yritysten ja kasvavien yritysten rahoittamisessa Finnvera Oyj:llä on keskeinen rooli. Finnvera-konsernin pk-yrityksiin kohdistuvassa pääomasijoitustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota rahoituspuutteeseen, joka kohdistuu aivan varhaisimman vaiheen yritysten oman pääoman tarpeeseen.

Vientiyritykset hakevat kasvua myös uusilta, vasta kehittyviltä markkinoilta, joiden toimintaympäristöön liittyy tavallista enemmän epävarmuutta ja riskejä. Vientitakuuvastuiden riskikeskittymä telakka- ja alusrahoituksessa kasvanee edelleen. Vienti- ja alusluottojen korontasaustoiminnan osalta korkotukimenot pysyvät korkealla tasolla korontasaussopimuskannan koosta ja korkeasta dollarikorkotasosta johtuen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  • Yritysten lukumäärä kasvaa.
  • Yritysten kansainvälistyminen vahvistuu ja vienti lisääntyy.
  • Ulkomainen matkailutulo ja matkailijoiden määrä Suomessa kasvaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Julkisten yritysrahoittajien instrumentit ja palvelut täydentävät toisiaan entistä paremmin.
  • Erityisesti alkavien ja kasvuyritysten rahoitus tehostuu.
  • Viennin rahoituspalvelut ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja niiden alueellinen saatavuus on hyvä.
Valtiovarainvaliokunta:

Yritysten määrä oli alhaisimmillaan vuonna 1994, jolloin niitä oli 185 000. Yrityksiä on perustettu viimeisen vuoden aikana enemmän kuin kertaakaan lamavuosien jälkeen ja niitä on tällä hetkellä ennätyksellisen paljon, noin 250 000 kappaletta.

Yritysten kasvuhakuisuus on kuitenkin edelleen varsin alhainen, voimakkaasti kasvuhakuisia on vain 7 prosenttia yrityksistä. Näin siitä huolimatta, että tutkimus- ja kehitysjärjestelmämme on kansainvälisesti huippuluokkaa. Suomessa on kasvuhakuisia uusia yrittäjiä sekä kasvuun kyenneitä ns. vakiintuneita yrittäjiä vain noin puolet Ruotsin tasosta.

Useimmilla yrityksillä ei ole halua eikä tarvettakaan kasvaa, vaan vain pienellä osalla yrityksistä on todellisia kasvun mahdollisuuksia. Yritysten kasvuhalujen lisääminen ei sinänsä olekaan keskeistä, vaan tärkeää on aitojen kasvuyritysten synnyttäminen ja niiden tunnistaminen.

Valiokunnan mielestä on syytä selvittää perusteellisesti, miksi Suomen korkeatasoinen innovaatiojärjestelmä ei tuota uusia kasvuyrityksiä. On myös tärkeää, että julkisen sektorin rakenteiden ja rahoitusinstrumenttien toimivuus arvioidaan ja niissä mahdollisesti olevat puutteet korjataan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kasvuyrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä arvioidaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman yhteydessä. Kasvuyrittäjyyden esteet ja mahdollisuudet on nostettava esille myös kansallisessa innovaatiostrategiassa, jonka valmistelun kauppa- ja teollisuusministeriö on kuluneen syksyn aikana käynnistänyt.

01. (32.30.21) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 469 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) teknisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen,

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin sekä

3) InnoSuomi-toimintaan ja -palkintoihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

  Mittarit/Kriteerit
(asteikko 4—10)
2006
toteutuma
2007
tavoite
2008
tavoite
         
PRH:n asiakkaiden toimintaedellytykset kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä Asiakasarvio - 8,4 8,4
Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden edistäminen Asiakasarvio - 8,4 8,4

Toiminnallinen tuloksellisuus

    2006
toteutuma
2007
tavoite
2008
tavoite
         
Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos, % -1,5 +2,0 +2,0
Taloudellisuus Yksikkökustannusten muutos, %1) +2,8 +0,9 +5,3
Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (4—10) - 8,5 8,5
Sähköinen asiointi Sähköiset patenttihakemukset, % 28 32 38
  Sähköiset yhdistysrekisteri-ilmoitukset, % 12 25 35
  Kaupparekisteri-ilmoitukset, % - - 5

1) Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen lisää kustannuksia.

Keskeisimpien palveluiden käsittelyaikatavoitteet
  Tyypillinen
käsittelyaika
50 %:ssa tapauksista
käsittelyaika alle
80 %:ssa tapauksista
käsittelyaika alle
       
Kotimaiset patenttihakemukset 2,5 v 2,8 v 4,2 v
PCT- hakemukset (100 % )     16 kk
Tavaramerkkihakemukset 4,5 kk 4,5 kk 9 kk
Kaupparekisteri-ilmoitukset ml. tilinpäätökset 4 pv 1 vko 2 vkoa
Yrityskiinnityshakemukset 1 vko 1 vko 2 vkoa
Yhdistysten perustamisilmoitukset 1,8 kk 2 kk 6 kk

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2006
toteutuma
2007
tavoite
2008
tavoite
       
Henkilötyövuodet 478,7 484,0 484,0
— josta maksullisen toiminnan osuus, % 100 100 100
Työvoimakustannukset, 1 000 euroa 22 034 21 769 24 140
Henkilöstön hyvinvointi paranee      
— työilmapiiri 3,7 3,9 3,9
— sairauspoissaolopäivät/htv 10,9 < 8,5 < 8,5
Organisaation osaaminen kasvaa      
— tyytyväisyys kehittymisen tukemiseen 3,3 3,6 3,7
— koulutuspäivät/htv 4,3 5,0 5,0
— ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus, % 39,7 39,9 40,3
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— työnantajakuva 3,3 3,5 3,6
— lähtövaihtuvuus, % 3,9 < 4,0 < 4,0
Johtaminen      
— johtaminen 3,4 3,7 3,7
— tiedon saanti 3,1 3,5 3,6
— palautteen saanti 3,3 3,6 3,6

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat (1 000 euroa)
  2006
toteutuma
2007
budjetoitu
2008
varsinainen
talousarvio
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 34 996 33 751 35 573
— muut tuotot 914 125 185
Tuotot yhteensä 35 910 33 876 35 758
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 33 677 36 338 39 204
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 2 233 -2 462 -3 446
Kustannusvastaavuus, %1) 107 93 91
       
Alle omakustannusarvon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat ja säätiöt      
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 702 656 675
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 450 2 736 2 975
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 748 -2 080 -2 300
Kustannusvastaavuus, % 29 24 23
       
Liiketaloudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 2 157 1 894 2 268
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 036 1 275 1 476
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 121 619 792
Kustannusvastaavuus, % 208 149 154

1) Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen alentaa kustannusvastaavuutta.

Laskelmat perustuvat olettamukselle, että tavaramerkkien ja mallien maksuja korotetaan kustannusvastaavuuden parantamiseksi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2006
toteutuma
2007
budjetoitu
2008
varsinainen
talousarvio
       
Bruttomenot 37 829 37 791 43 285
Bruttotulot 38 163 36 521 38 816
Nettomenot -334 1 270 4 469
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edellisiltä vuosilta 5 204    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 896    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uudistaminen 3 199


2008 talousarvio 4 469 000
2007 talousarvio 1 270 000
2006 tilinpäätös -641 738

02. (32.30.22) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 257 000 euroa.

Selvitysosa:Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja aktiivinen kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK tekee Suomea tunnetuksi, kehittää ja markkinoi Suomen matkailupalveluja ulkomailla, vientivalmentaa matkailun pk-yrityksiä sekä kehittää kotimaanmatkailua. MEK toimii yhdessä Suomen matkailuelinkeinon ja muiden sidosryhmien kanssa.

Uusina tehtävinä Suomen matkailustrategiassa MEKille vastuutetaan valtakunnallisten tuotekehitysohjelmien koordinointi, Suomi-portaalin toteutus ja matkailun sähköisen tutkimustietopankin luominen ja ylläpito. MEK tiivistää yhteistyötä suuralueiden ja alueiden matkailutoimijoiden kanssa ja toiminnan painopisteet suunnataan entistä enemmän matkailun kehittymisen kannalta olennaisiin toimenpiteisiin.

MEK keskittyy päämarkkina-alueillaan Suomen matkailustrategian mukaisiin tuoteryhmiin. Tuoteryhmien sisällä palvelujen laatu nousee entistä merkittävämmäksi tekijäksi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vaikuttavuustavoitteet kuvaavat matkailun kokonaiskehitystä, joihin MEK:in toimenpiteillä on vain osittainen vaikutus.

  • Ulkomailta suomeen tulevasta matkailusta saatava tulo kasvaa 3,7 % (v. 2006: 6,9 %).
  • Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset kasvavat 5 % (v. 2006: 11,9 %) ja rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset 2,0 % (v. 2006: 8,4 %).
  • Suomen markkinaosuus Pohjoismaihin saapuvasta matkailusta on 15,9 % (v. 2006: 15,4 %).

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Tulos-/panossuhde laskettuna markkinoinnilla aikaansaadun vapaa-ajan matkailutulon suhteella operatiivisiin kustannuksiin on 13 (v. 2005: 13,2) ja kokonaiskustannuksiin 8,5 (v. 2006: 7,7).
  • Elinkeinorahoituksen osuus on 2,5 milj. euroa (v. 2006: 2,8 milj. euroa).
  • Ulkoisen asiakastyytyväisyyden keskiarvo on 8,3 (v. 2006: 8,2).

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2006
toteutuma
2007
tavoite
2008
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 114 105 88
Työvoimakustannukset, 1 000 euroa 5 499 5 000 4 800
Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee      
— sairauspoissaolopäivät/htv 6,8 < 5,0 < 5,0
Organisaation osaaminen kasvaa      
— koulutuspäivät /htv 2,5 3,0 3,0
— vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 19,0 26,0 19,0
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva      
— lähtövaihtuvuus, % 8,9 < 4,0 24

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 17 henkilötyövuotta tuottavuustoimien vuoksi.

Määrärahojen markkina-alueittainen jakauma
  2006   2007   2008  
  toteutuma   arvio   arvio  
  1 000 € % 1 000 € % 1 000 € %
             
Suomi, infopiste/contact center 252 1,7 258 1,6 65 0,4
Pohjois-Eurooppa 1 163 7,6 2 063 12,8 1 983 12,2
Keski- ja Etelä-Eurooppa 3 998 26,3 3 964 24,6 3 560 21,9
Iso-Britannia ja kaukomaat 3 601 23,7 3 432 21,3 3 089 19,0
Uudet alueet 102 0,7 97 0,6 16 0,1
Keskusyksikkö 6 095 40,1 6 300 39,1 7 544 46,4
Yhteensä 15 211 100,0 16 114 100,0 16 257 100,0

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ja menot.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2006
toteutuma
2007
budjetoitu
2008
varsinainen
talousarvio
       
Bruttomenot 19 828 19 214 18 757
Bruttotulot 2 908 3 100 2 500
Nettomenot 16 920 16 114 16 257
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 709    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 123    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Virka- ja työehtosopimus 169

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 169 000 euroa talousarvioesityksen 16 088 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

Valtiovarainvaliokunta:

Matkailu on merkittävä työllistäjä ja sen kehittämiseen on kiinnitetty viime vuosina aiempaa enemmän huomiota. Vuonna 2006 hyväksyttiin ensimmäinen, aina vuoteen 2020 ulottuva kansallinen matkailustrategia sekä siihen liittyvä toimenpideohjelma vuosille 2007—2013. Lisäksi valtioneuvosto teki 21.12.2006 Suomen matkailupolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen, jossa on valtioneuvoston linjaukset matkailun kasvun nopeuttamiseksi ja alan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tehtyjen linjausten mukaan Matkailun edistämiskeskus keskittyy jatkossa mm. Suomi-kuvan markkinointiin ja matkailun sähköisen tietopankin luomiseen. Yksittäisten kontaktien hoitaminen jää jatkossa yritysten tehtäväksi. Tehtävien muuttuessa myös henkilökuntaa vähennetään voimakkaasti; vuoden 2008 loppuun mennessä nykyinen 100 hengen työvoima supistuu 30 henkeen. Matkailun edistämiskeskus lopettaa kaikki ulkomaan toimipisteensä ensi vuoden aikana ja yhteistyötä Finpro ry:n kanssa tiivistetään. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenomomentti vastaa vielä ensi vuonna kuluvan vuoden määrärahatasoa, mutta keväällä hyväksytyn määrärahakehyksen mukaan Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenoihin ei ole osoitettu lainkaan määrärahaa vuodesta 2010 eteenpäin.

Valiokunta pitää uutta toimintastrategiaa hyvänä ja tarkoituksenmukaisena. On kuitenkin tärkeää, että Matkailun edistämiskeskukselle osoitetaan jatkossakin julkista rahoitusta, mikä on otettava huomioon myös seuraavassa määrärahakehyksessä. Valiokunta korostaa, että julkisen sektorin on toimittava tiiviissä yhteistyössä matkailualan yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa ja että päävastuu matkailuun liittyvässä liiketoiminnassa on aina yrityksillä. Toiminnan kehittämisessä on huolehdittava selkeästä työnjaosta sekä rahoituksen tehokkaasta kohdentamisesta.


2008 talousarvio 16 257 000
2007 IV lisätalousarvio 26 000
2007 talousarvio 16 088 000
2006 tilinpäätös 16 334 000

40. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 638 000 euroa.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille annetun valtioneuvoston asetuksen (1186/2005) mukaisten hankkeiden maksamiseen ja toteuttamiseen.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomailla toteutettujen hankkeiden lisäksi:

1) palvelualojen yhteishankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin sekä

2) Shanghain maailmannäyttelyyn osallistumisen valmistelun kustannuksiin.

Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.

Valtuus

Uusia avustuksia saa vuonna 2008 myöntää 19 028 000 euroa. Mikäli vuoden 2007 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2008. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri yhteisöt, toimialaliitot sekä yritykset.

Määrärahalla toteutetaan osallistuvien yritysten kansainvälistymisen tueksi monipuolisia yhteishankkeita yritysten tärkeimmillä ja kehittyvillä markkina-alueilla. Määräraha suunnataan pienten ja keskisuurten kasvualoilla toimivien yritysten ja vientiään käynnistävien yritysten yhteishankkeisiin etenkin korkean teknologian toimialoilla. Yritysten välinen yhteistyö ja yhteishankkeisiin osallistuminen tehostavat yritysten omia kansainvälistymisponnistuksia ja tuovat niihin lisäarvoa. Määrärahalla toteutetaan yritysten verkottumista edistäviä yhteishankkeita, useimmiten yhteisesiintymisiä kansainvälisissä näyttelyissä, viennin kumppanuusohjelmia sekä vientirenkaita.

Liiketoiminnan ja kansainvälistymisen sykli on nopeutunut ja se edellyttää yrityksiltä aiempaa ripeämpää ja hallitumpaa siirtymistä uusille markkinoille. Yhteishankkeilla lisätään yritysten tunnettuutta markkinoilla ja kehitetään yritysten omaa markkinatuntemusta kustannustehokkaalla tavalla, käyttäen hyväksi verkottuneen toimintatavan tarjoamat mahdollisuudet.

Suomi on päättänyt osallistua Shanghain maailmannäyttelyyn vuonna 2010. Osallistumisella voidaan vahvistaa taloudellisen yhteistyön edellytyksiä Suomen ja Kiinan välillä ja tukea suomalaisten yritysten asemaa Kiinan markkinoilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti kansainvälistymisen tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle 2008:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  • Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat.
  • Kasvuyritykset kansainvälistyvät ja niiden viennin määrä kasvaa.
  • Uusien vientiä harjoittavien yritysten lukumäärä kasvaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  • Yhteishankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä pysyy nykyisellä tasolla (v. 2004: 2 247, v. 2005: 2 644, v. 2006: 2 336).
  • Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista on vähintään kaksi kolmasosaa (v. 2004: 67 %, v. 2005: 66 %, v. 2006: 72 %).
  • Pk-yrityksille suunnattujen verkottumista edistävien yhteishankkeiden lukumäärä pysyy vähintään ennallaan (v. 2004: 68 kpl ja v. 2005: 84 kpl, v. 2006: 80 kpl).
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2008 2009 2010 2011 Valtuuden käytöstä
aiheutuvat kaikki
menot yhteensä
           
Ennen vuotta 2008 tehdyt sitoumukset 6 738 3 000 1 000 500 11 238
Vuoden 2008 sitoumukset 12 900 4 400 1 200 528 19 028
Yhteensä 19 638 7 400 2 200 1 028 30 266

Vuonna 2008 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 18,8 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan viimeisen kappaleen.

Valtiovarainvaliokunta:

Määrärahaa käytetään yritysten kansainvälistymistä tukevien yhteishankkeiden rahoitukseen yritysten tärkeimmillä ja kehittyvillä markkina-alueilla ja se suunnataan etenkin korkean teknologian sektorin pk-yrityksille. Määrärahalla tuetaan mm. yritysten verkottumista edistäviä yhteishankkeita ja viennin kumppanuusohjelmia.

Momentille ehdotetaan 18 miljoonan euron määrärahaa, mikä on noin 500 000 euroa vähemän kuin kuluvana vuonna. Myös avustusvaltuutta alennetaan miljoonalla eurolla. Lisäksi momentin määrärahaa ja valtuutta voidaan ensi vuonna käyttää kustannuksiin, jotka aiheutuvat Shanghain maailmannäyttelyyn valmistumisesta. Varsinaisiin kansainvälistymisavustuksiin osoitettava määräraha ja valtuus pienenevät näin entisestään.

Valiokunta pitää rahoituksen supistamista huonona signaalina kansainvälisille markkinoille pyrkivälle yrityskentälle. Kansainvälisille markkinoille siirtyvä yritys on usein pieni tai keskisuuri yritys, jonka oma tulorahoitus ei useinkaan riitä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kansainvälisille markkinoille siirtyminen on kuitenkin monelle yritykselle välttämätöntä kotimaan markkinoiden pienuuden vuoksi.

Valiokunta katsoo, että ehdotettu määrärahataso ei vastaa avustustarvetta. Momentin avustusvaltuutta korotetaan siksi 2 000 000 eurolla ja momentin määrärahaa 1 600 000 eurolla. Lisäys osoitetaan erityisesti nuorten, kasvuhakuisten yritysten kokeiluhankkeisiin. Esimerkiksi Venäjän markkinoille ja Barentsin alueelle pyrkivien yritysten tukeminen parantaa samalla niiden mahdollisuuksia hyödyntää alueen mittavaa kasvupotentiaalia.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä myös huomiota suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksiin esim. Kiinan markkinoilla. Suomalaisilla yrityksillä on runsaasti mm. ympäristöalan osaamista, mutta mahdollisuudet suurten hankkeiden toteuttamiseen ovat rajalliset; liiketoimintaosaaminen on usein puutteellista ja pääomapohja usein liian niukka kansainvälistymiseen. Siirtyminen ulkomaisille markkinoille vaatii hyvää markkinatuntemusta, kumppanuuksia paikallisten toimijoiden kanssa ja aktiivista läsnäoloa markkinoilla. Onkin tärkeää luoda yritysrakenne, joka ottaa tehtäväkseen erityisesti suomalaisen pk-yrityslähtöisen huippuosaamisen tuotteistamisen, markkinoinnin ja välittämisen kansainvälisille markkinoille.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Shanghain maailmannäyttelyyn osallistumisesta aiheutuviin kustannuksiin tulee osoittaa erillinen rahoitus, joka ei vähennä muuhun kansainvälistymiseen osoitettua rahoitusta.


2008 talousarvio 19 638 000
2007 talousarvio 18 500 000
2006 tilinpäätös 16 999 040

42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 073 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Valtuus

Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia lainoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2008 enintään 128 330 000 euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään 114 314 000 euroa. Valtioneuvosto voi tarvittaessa kysyntätilanteen niin edellyttäessä valtuuksien yhteismäärää ylittämättä muuttaa aluepoliittisten korkotukilainojen ja erityiskorkotukilainojen välistä jakosuhdetta sekä muuttaa korkotuellista valtuutta korkotuettomaksi.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Korkotuki mahdollistaa sen, että Finnvera Oyj voi myöntää ilman turvaavaa vakuutta riskilainoja kohtuuhinnalla erityisesti uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi sekä pk-yritysten laajentamiseksi ja kehittämiseksi.

Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.

Vuonna 2008 korkotukea maksetaan Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotukena.

Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan osana Euroopan aluekehitysrahoitusta. Näiden luottojen korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoitu ohjelmakauden 2000—2006 osalta momentille 32.70.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 30.70.61. Ohjelmakauden 2007—2013 osalta korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.70.65 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 32.70.64.

Vuonna 2002 ja sen jälkeen myönnetyistä luotoista korkotuki maksetaan Finnvera Oyj:lle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle. Tätä aiemmin myönnettyihin luottoihin kohdistuva korkotuki maksetaan yhtiölle luotonsaajille siirtämistä seuraavana vuonna.

Vaikuttavuustavoitteet

  • Rahoituksella syntyy vähintään 10 500 uutta työpaikkaa (v. 2005: 11 548, v. 2006: 11 134).

Toiminnalliset tavoitteet

  • Takausten osuus suhteessa lainoihin kasvaa (v. 2005: 55 %, v. 2006: 57 %).
  • Vähintään 3 500 alkavaa yritystä saa rahoitusta (v. 2005: 3 638, v. 2006: 3 641).
  • Vähintään 1 000 kasvuyritystä saa rahoitusta (v. 2005: 976, v. 2006: 1 355).

Tulostavoitteet koskevat myös momentin 32.30.43 rahoitusta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2008 2009 2010 2011 2012— Valtuuden käytöstä
aiheutuvat kaikki
menot yhteensä
             
Ennen vuotta 2008 tehdyt sitoumukset 10 395 6 936 4 228 2 183 1 867 25 609
Vuoden 2008 sitoumukset 678 1 446 1 359 919 1 014 5 416
Yhteensä 11 073 8 382 5 587 3 102 2 881 31 025

Valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  Valtuus
   
Tasokorotus 8 000

Vuoden 2008 korkotuesta kohdistamattoman korkotuen (peruskorkotuki) laskennallinen osuus on noin 0,67 milj. euroa ja kohdistetun korkotuen noin 10,40 milj. euroa.

Vuoden 2008 myöntämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat noin 5,1 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 256 000 euroa talousarvioesityksen 10 817 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2007 neljännessä lisätalousarvioesityksessä ehdotetuista muutoksista.


2008 talousarvio 11 073 000
2007 IV lisätalousarvio
2007 talousarvio 12 684 000
2006 tilinpäätös 14 212 197

43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 22 140 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n ja Kera Oyj:n luotonanto- ja takaustoiminnassa syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana.

Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Finnvera Oyj:n vuonna 2008 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000—2006 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kansallinen rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.70.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 32.70.61.

Tulostavoitteet sisältyvät momentille 32.30.42.


2008 talousarvio 22 140 000
2007 talousarvio 21 700 000
2006 tilinpäätös 20 026 822

44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (449/2002) mukaisen kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille.

Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 2008 käyttöön otettavan uuden kuljetustukijärjestelmän mukaisen kuljetustuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettu laki (954/1981) on voimassa vuoden 2007 loppuun. Kuljetustukijärjestelmää jatketaan vuoden 2008 alusta valtionavustuslain (688/2001) nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti.

Lain (954/1981) mukaista kuljetustukea maksetaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sijaitsevien pk-yritysten näiltä alueilta lähtevien kuljetusten tukemiseen. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaiseen hallintokokeiluun osallistuvien Kainuun kuntien osalta kuljetustuki maksetaan momentilta 32.50.63.

Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tämä tukijärjestelmän keskeinen tavoite säilyy ennallaan uudistettaessa järjestelmää vuodesta 2008 eteenpäin. Kuljetukijärjestelmän jatkamisen taustaksi on vuonna 2007 toteutettu Oulun yliopiston tuottamana lain (954/1981) mukaisen kuljetustukijärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta koskeva tutkimus.

Lain (954/1981) mukainen kuljetustuki maksetaan puolivuosittain jälkikäteen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

— Edellytykset tuotannon määrän ja uuden tuotantotoiminnan lisääntymiselle sekä tuotannon jalostusasteen kohoamiselle vahvistuvat.

— Tuella edistetään noin 330 yrityksen tuotannon kehittymistä kuljetustuen ollessa yritystä kohden keskimäärin noin 15 000 euroa.


2008 talousarvio 5 000 000
2007 talousarvio 3 840 000
2006 tilinpäätös 3 976 331

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 25 633 000 euroa.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) sekä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten myöntämiseen ja maksamiseen.

Valtuus. Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaista yritysten kehittämisavustusta sekä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta saa vuonna 2008 myöntää yhteensä 43 678 000 euroa. Valtuudesta varataan 18 500 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston päätöksellä talouden rakennemuutosten tai muiden äkillisten tapahtumien työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien ennalta arvaamattomien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin. Lisäksi valtuudesta enintään 9 700 000 euroa käytetään yksinyrittäjien tukikokeilun toteuttamiseen ja enintään 1 000 000 euroa kyläkaupan investointiavustukseen.

Mikäli vuoden 2007 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2008.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

1) yritysten kehittämisavustuksiin sekä

2) voittoa tavoittelemattomien julkisten ja yksityisten yhteisöjen sekä säätiöiden toteuttamiin yritysten toimintaympäristöä kehittäviin hankkeisiin myönnettäviin avustuksiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaiseen hallintokokeiluun osallistuvien Kainuun kuntien osalta lain (1336/2006) mukaiset avustukset myönnetään momentilta 32.50.63. Kehys-Kainuun seutukunnan osalta yksinyrittäjien tukikokeiluun varattu 300 000 euron valtuus budjetoidaan edellä mainitulle momentille 32.50.63. Tämä on otettu huomioon vähennyksenä momentin myöntämisvaltuudessa ja määrärahassa.

Momentin mukaisia avustuksia suunnataan yritysten kasvua, osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin sekä yrityshautomotoiminnan kehittämiseen liittyviin hankkeisiin.

Äkillisen rakennemuutoksen alueilla avustuksia suunnataan uusia työpaikkoja sekä työllistämismahdollisuuksia luoviin hankkeisiin.

Yksinyrittäjien tuella edistetään yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista myöntämällä yksinyrittäjille avustusta palkkamenoihin. Kokeilua laajennetaan erikseen nimettäville paikallisen rakennemuutoksen alueille tai muuten vaikeassa kehitysvaiheessa oleville alueille.

Kyläkaupan investointiavustuksen tavoitteena on kyläkauppojen kilpailukyvyn parantaminen. Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla parannetaan ja monipuolistetaan kyläkaupan palveluja.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Vuoden 2008 myöntämisvaltuuden arvioidut vaikutukset (toteutuma vuonna 2006 suluissa)
  euroa Arvio
avustuksen
saajista
Uusia
työpaikkoja
Uudet
yritykset
         
Avustukset yhteensä 43 678 000
(14 646 379)
2 300
(524)
3 300
(1 605)
300
(173)

Toiminnalliset tulostavoitteet

  • Momentin mukaisia avustuksia suunnataan nykyistä enemmän yritysten kasvua sekä työllisyyttä edistäviin hankkeisiin.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2008 2009 2010 2011 Valtuuden käytöstä
aiheutuvat kaikki
menot yhteesä
           
Ennen vuotta 2008 tehdyt sitoumukset 17 033 11 324 4 404 840 33 601
Vuoden 2008 sitoumukset 8 600 19 100 11 900 4 078 43 678
Yhteensä 25 633 30 424 16 304 4 918 77 279

Vuonna 2008 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 42,1 milj. euroa.

Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  Määräraha Valtuus
     
Talouden rakennemuutokset 1 200 6 500
Yksinyrittäjien tukikokeilu 6 485 9 700
Yritysten kehittämisavustukset 600 4 800
Yhteensä 8 285 21 000

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Määrärahan lisäys talousarvioesityksen 24 533 000 euroon nähden on 1 100 000 euroa ja valtuuden lisäys talousarvioesityksen 37 278 000 euroon nähden on 6 400 000 euroa. Muutoksessa on otettu huomioon määrärahan lisäyksenä 1 200 000 euroa ja valtuuden lisäyksenä 6 500 000 euroa äkillisten rakennemuutosten johdosta lähinnä Kotka-Haminan seutukunnan ja Itä-Lapin seutukunnan alueilla sekä määrärahan ja valtuuden vähennyksenä 100 000 euroa yksinyrittäjien tukikokeiluun ja kyläkauppojen investointeihin myönnettäviin avustuksiin käytettävän määrärahan siirtona momentille 32.50.63.

Valtiovarainvaliokunta:

Momentin määrärahasta on tarkoitus käyttää 9,7 miljoonaa euroa yksinyrittäjien tukikokeilun toteuttamiseen. Tuen avulla edistetään ensimmäisen työntekijän palkkaamista myöntämällä yksinyrittäjälle avustusta palkkausmenoihin. Esityksen mukaan kokeilua laajennetaan erikseen nimettäville paikallisen rakennemuutoksen alueille tai muuten vaikeassa kehitysvaiheessa oleville alueille.

Valiokunta katsoo, että kokeilun vaikuttavuuden arvioimiseksi sitä tulisi laajentaa muillekin kuin esityksessä määritellyille alueille.


2008 talousarvio 25 633 000
2007 II lisätalousarvio -200 000
2007 talousarvio 17 348 000
2006 tilinpäätös 14 172 473

47. (32.30.47 ja 49) Avustus elinkeinopolitiikkaa edistäville järjestöille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 29 867 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien järjestöjen valtionapuun ja lähinnä pk-yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen sekä ulkomaisten investointien edistämiseen,

2) valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin,

3) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen,

4) ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja Finpro ry:n tarjoaman perusneuvonnan, koulutuksen ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen sekä

5) Yritys-Suomi -portaalin ylläpitoon ja kehittämiseen.

Momentin käyttötarkoituksessa mainittuihin ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen johdosta myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, ml. verkkopalvelut, kehittämiseen, yritysten eettisen vastuun ja luovien alojen yritystoiminnan edistämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionapua kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen avustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti.

Yleisavustusta myönnetään edellä kohdassa neljä mainituille järjestöille yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille annetun valtioneuvoston asetuksen (1186/2005) mukaisesti. Yleisavustusta voidaan myöntää yhteensä enintään 75 prosenttia avustukseen hyväksyttävistä kustannuksista.

Selvitysosa:Momentin määrärahaa käytetään ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvien palvelujen tuottamiseen. Määrärahaa käytetään myös elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytysten parantamiseen, pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin erityisesti nopeasti kehittyvillä aloilla kuten luovassa taloudessa, kehittämispalvelujen tarjonnan monipuolistamiseen sekä muotoilun hyödyntämisen edistämiseen elinkeinotoiminnassa. Lisäksi määrärahaa käytetään alueellisen elinkeinotoiminnan ja naisyrittäjyyden edistämiseen sekä pk-yritysten verkostoitumisen edistämiseen.

Ulkomaankauppaa edistävät järjestöt ja Finpro ry tarjoavat kansainvälistyville kasvuyrityksille, uusille yrityksille ja pk-yrityksille monipuolisia asiantuntija-, neuvonta- ja koulutuspalveluita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Pk-yrityksille tarjottavat peruspalvelut ovat pääosin maksuttomia, laajemmat asiantuntijapalvelut ja konsulttiselvitykset ovat maksullisia.

Finpro kehittää ulkomaan toimintaansa lisäämällä resursseja erityisesti uusille kasvaville markkinoille Venäjällä, Kiinassa, Intiassa ja Kaakkois-Euroopassa. Tavoitteena on myös vahvistaa kotimaan maakuntatoimistoja sekä panostaa palveluiden kansainvälistämiseen.

Ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen toiminnassa huomioidaan sekä ministeriön että viennin ja kansainvälistymisen edistämistä koskevan VKE-strategian tavoitteet.

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Ulkomaisten investointien lisääminen Suomessa 2 598 000
Muotoilun hyödyntämisen tehostaminen elinkeinotoiminnassa 685 000
Yrityspalvelukonseptien ja verkkopalvelujen kehittäminen 505 000
Kehittämispalvelujen monipuolistaminen, luovan talouden edistäminen, naisyrittäjyys ja muu avustustoiminta 773 000
Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintra 2 200 000
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari 430 000
Suomalais-venäläinen kauppakamari 433 000
Osuuskunta Viexpo 270 000
Finland Convention Bureau 233 000
Music Export Finland 210 000
Yritys-Suomi -portaali 1 000 000
Finpro ry 20 530 000
Yhteensä 29 867 000

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  • Suomeen kohdistuvien ulkomaisten investointien määrä kasvaa.
  • Yritysten liikkeenjohdollinen osaaminen ja kilpailukyky lisääntyvät.
  • Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen mahdollistamat liiketoimintamallit uusiutuvat erityisesti palvelualoilla.
  • Pk-yritysten ja kasvuyritysten liiketoimintaosaaminen vahvistuu ja uusille markkinoille pääsy nopeutuu.
  • Viennin määrä kasvaa.

Toiminnalliset tulostavoitteet

  • Invest in Finland käyttää enenevässä määrin ostopalveluna Finpron ulkomaan verkostoa uusien asiakkuuksien hankkimiseksi.
  • Kehittämispalvelujen laatu paranee, pk-yritysten osaamispääoma monipuolistuu ja kilpailukyky vahvistuu.
  • Yrityksille tarkoitettujen verkkopalvelujen käyttö lisääntyy.
  • Finpron maksuttomista ja osin maksullisista asiantuntijapalveluista vähintään kaksi kolmasosaa kohdistuu pk-yrityksille (v. 2004: 68 %, v. 2005: 66 %, v. 2006: 66 %).
  • Finpron asiantuntija- ja neuvontapalveluiden käyttäjämäärät kasvavat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Tasokorotus 1 200

Yritys-Suomi portaalin rahoitukseen varataan 1 milj. euroa. Portaaliin sisällytetään kattavasti kaikki lakisääteiset tai julkisesti rahoitetut yrityspalvelut valtakunnallisesti. Tavoitteena on rakentaa portaali, jossa voidaan kehittää ja ottaa käyttöön sähköinen asiointi sekä erilaisia vuorovaikutteisia palveluja.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 200 000 euroa talousarvioesityksen 29 667 000 euroon nähden aiheutuu laaja-alaisen innovaatiopolitiikan mukaisesta siirrosta momentilta 32.20.40 käytettäväksi ulkomaisten investointien edistämiseen Suomessa Invest in Finlandin kautta.

Valtiovarainvaliokunta:

Momentilta rahoitetaan elinkeinopolitiikkaa edistäviä järjestöjä, joiden joukkoon kuuluu mm. Invest in Finland. Ulkomaisten investointien lisäämiseen Suomeen esitetään 2 598 000 euroa.

Suomeen tulevien ulkomaisten investointien osuus on jäljessä Euroopan unionin keskitasosta ja varsin huomattavasti jäljessä tärkeimmistä Suomen kanssa investoinneista kilpailevista maista, kuten Ruotsista ja Tanskasta. Ruotsi ja Tanska myös panostavat ulkomaisten investointien edistämiseen moninkertaisesti Suomeen verrattuna.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ulkomaisten investointien lisäämiseen osoitettuja resursseja vahvistetaan ja että voimavarat kohdistetaan niin, että Suomi pystyy kuromaan kiinni tärkeimpien kilpailijamaiden saamaa etua.


2008 talousarvio 29 867 000
2007 talousarvio 28 667 000
2006 tilinpäätös 28 457 000

48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 36 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen,

2) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen sekä

3) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) nojalla kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus antaa korontasausyhtiölle sitoumuksia siitä, että yhtiö voi tehdä korontasaussopimuksia vuosina 1997—2010 enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta. Enimmäispääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden korontasaussopimusten erääntymätön pääoma ja sitovien korontasaustarjousten pääomasta 30 %. Korontasaustoiminnan osalta limiitistä oli vuoden 2006 lopussa sidottu 3 274,1 milj. euroa, josta korontasaussopimusten osuus oli 2 061,8 milj. euroa. Korontasaustarjous- ja korontasaussopimuskanta uusiutuu ja muuttuu jatkuvasti lain asettaman enimmäismäärän puitteissa ja ainoastaan osa tarjouskannasta etenee sopimusvaiheeseen.

Vuonna 2008 vientiluottojen korontasaussopimuksista johtuvan määrärahatarpeen arvioidaan olevan 18 000 000 euroa ja alusluottojen korontasaussopimusten osalta 18 600 000 euroa. Vuonna 2008 arvioidaan uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia tehtävän 300 milj. euron arvosta sekä alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia 650 milj. euron arvosta. Vuoden 2008 jälkeen vientiluottojen korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän vuosittain 300 milj. euron arvosta. Alusluottojen korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän 903 milj. euron arvosta vuonna 2009 ja vuoden 2009 jälkeen vuosittain 300 milj. euron arvosta.

Vuonna 2006 momentilta maksettiin korkotukea ja hallinnointipalkkioita yhteensä 23,7 milj. euroa. Suojaustoimenpiteistä ei aiheutunut kustannuksia vuonna 2006. Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta voi aiheutua menojen lisäksi korkohyvityksinä myös tuloja. Vuonna 2006 valtiolle maksettiin korkohyvitystä yhteensä 0,5 milj. euroa ja suojaustoimenpiteistä kertyi tuloja yhteensä 0,1 milj. euroa.

Vaikuttavuus

  • Suomalaisella viennin ja alushankintojen rahoituksella on kansainvälisesti kilpailukykyiset ehdot.
Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
  2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä
             
Vientiluottojen korkotuki 18 000 12 600 10 400 10 000 11 300 62 300
Alusluottojen korkotuki 18 600 18 000 17 800 17 700 17 300 89 400
Yhteensä 36 600 30 600 28 200 27 700 28 600 151 700


2008 talousarvio 36 600 000
2007 IV lisätalousarvio 2 000 000
2007 talousarvio 35 000 000
2006 tilinpäätös 23 697 475

60. Siirrot valtiontakuurahastoon(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin sekä

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2008 talousarvio 20 000
2007 IV lisätalousarvio 960 000
2007 talousarvio 20 000
2006 tilinpäätös 795 567