Talousarvioesitys 2008

20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Selvitysosa:Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kansantalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää innovaatiopolitiikan laaja-alaista toteuttamista. Hallitusohjelman mukaisesti laaditaan kansallinen innovaatiostrategia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja vahvistetaan innovaatiopolitiikan tietopohjaa. Teknologisten innovaatioiden lisäksi kiinnitetään huomiota liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, palveluinnovaatioiden kehittämiseen, kasvuyrittäjyyteen ja yritysten kansainvälistymisen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen innovaatioympäristön, joka houkuttelee maahamme myös ulkomaisia t&k-investointeja.

Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiotoiminta edellyttää koulutus- ja tutkimusyhteisöjen sekä elinkeinoelämän yhteistyötä. Huippututkimuksessa on tärkeää keskittyä kansallisesti tunnistettuihin vahvuuksiin. Tässä tarkoituksessa käynnistetään elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä osaamisen aloilla strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK) julkisten ja yksityisten toimijoiden välisenä yhteistyönä. Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla osaamiskeskusohjelmalla (OSKE-ohjelma) vahvistetaan puolestaan alueiden innovaatioperustaa.

Hallinnonalan tutkimuslaitoksiin liittyviä kehittämistoimia jatketaan julkisen tutkimusjärjestelmän uudistamista koskevien päätösten ja valtion tuottavuusohjelman mukaisesti.

Laadukas ja kannustava innovaatioympäristö edellyttää toimijoilta tehokasta verkottumista ja yhteistyötä. Tukiorganisaatioiden yhteistoimintaa lisätään siten, että paikallinen, alueellinen ja kansallinen innovaatiopolitiikka tukevat toisiaan. Julkisten innovaatiopalveluiden saatavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi tiivistetään rahoittajien välistä yhteistyötä ja otetaan käyttöön organisaatioiden yhteisiä palvelumalleja.

Uuden osaamisen ja teknologian kehittäminen vaatii muualla tuotetun tiedon tehokasta hyödyntämistä. Erityisen tärkeää on verkottua johtavien teknologiamaiden ja -alueiden kanssa. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa suorittavilta ja niitä rahoittavilta organisaatioilta odotetaan entistä aktiivisempaa hakeutumista yhteistyöhön maailman parhaiden innovaatiokeskusten ja osaamiskeskittymien kanssa. Kansainvälisten innovaatiokeskusten verkostoa laajennetaan. Samalla kehitetään yhteistyöverkostoja nousevia talouksia edustavien maiden kanssa.

Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista suomalaisille yrityksille tuetaan kehittämällä tekniseen harmonisointiin sekä tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Yritysten teknologista kilpailukykyä tuetaan myös standardisoinnilla, jolla parannetaan tuotteiden ja toimintajärjestelmien yhteensopivuutta ja vähennetään kaupan teknisiä esteitä.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan. Ministeriö arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä.

— Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat maailman kärkeä.

— Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän.

— Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja.

— Alueiden kilpailukyky paranee teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä.

— Tekninen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla.

— Yritysten teknologinen kilpailukyky paranee standardisoinnilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus:

— Innovaatioympäristön toimijat verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

— Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa.

— Innovaatiopolitiikassa hyödynnetään rahoituskannusteiden ohella laaja-alaisesti myös muita julkisen vallan käytössä olevia välineitä.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus ja Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry ja Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry.

01. (32.20.21) Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 891 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen sekä

2) Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratorioista muodostettavaan yhtiöön siirtyvälle henkilöstölle maksettavaan kertakorvaukseen palvelusuhteen etujen kompensoimiseksi.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Kemian analyysipalvelujen 1.9.2007 toteutetun yhtiöittämisen seurauksena GTK hankkii kemian analyysipalvelunsa ostopalveluina. Yhtiöittäminen on supistanut GTK:n henkilömäärää 85:llä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävän käytön edellytykset paranevat.
• Tuontipolttoaineita korvaavien kotimaisten energialähteiden käyttö lisääntyy.
• Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää, ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle.
• Alueiden tasapainoisen kehittymisen ja hyvinvoinnin edellytykset vahvistuvat.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Luonnonvarojen etsintä ja arviointi painottuvat jalo- ja perusmetalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin.

• Kiviainesten tilinpitojärjestelmä otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun kiviaineshuoltoalueella ja käytön laajentaminen jatkuu muille keskeisille kiviainesten kulutusalueille.

Muut toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

¹⁾ Tulot vähenevät analyysipalvelujen yhtiöittämisen johdosta.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 85 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 1 592 000 euroa talousarvioesityksen 39 299 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. Lisäys on laskettu ottaen huomioon, että osa toiminnasta rahoitetaan maksullisesta toiminnasta kertyvillä tuloilla. Virka- ja työehtosopimuksen vaikutus huomioidaan maksujen tasoa määrättäessä.

02. (32.20.22) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 80 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa,

2) enintään 1 000 000 euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä tarkoituksen mukaisella tavalla sekä

3) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta.

Selvitysosa:VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.

VTT:n liikelaitostamisen valmistelua jatketaan siten, että liikelaitos voi aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailmanlaajuisia verkostoja ja kumppaneita vahvistuvat.
• Tutkimus tuottaa maailmanluokan tuloksia valituilla, Suomen elinkeinoelämälle tärkeillä painoalueilla.
• Uusia VTT:n teknologiaan pohjautuvia yrityksiä syntyy.
• VTT:n tuottamissa teknologiapohjaisissa ratkaisuissa yhdistyvät VTT:n ja/tai kumppaneiden osaaminen laajasti.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Menoista katetaan noin 70 % ulkopuolisilla tuloilla. Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite on 2 000 000 euroa.
• Budjettirahoituksen käytön ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen.
• Pääosa budjettirahoituksesta tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista ja uutta luovaa strategista tutkimusta.
• Budjettirahoituksella tuotetaan entistä enemmän ennakointeja teknologian hyödyntämisestä sekä liiketoiminta- ja innovaatiotutkimusta yhdessä ministeriön ja muiden hallinnonalan toimijoiden kanssa.
• Tuottavuus parantuu 2 %:lla kumppanuuksia lisäämällä ja tukitoimintojen tehostamisella.
• IPR-oikeuksien myynti ja lisensiointi tehostuvat.
• Koko toiminnan sertifioitu laatujärjestelmä tuottaa VTT:n sisäisen toiminnan kehitystavoitteet.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 2 246 000 euroa talousarvioesityksen 78 194 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. Lisäys on laskettu ottaen huomioon, että osa toiminnasta rahoitetaan maksullisesta toiminnasta kertyvillä tuloilla. Virka- ja työehtosopimuksen vaikutus huomioidaan maksujen tasoa määrättäessä.

03. (32.20.23) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 287 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Turvatekniikan keskus (Tukes) valvoo ja edistää Suomessa teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta. Toiminnan tavoitteena on onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja markkinoilla olevien tuotteiden tekninen vaatimustenmukaisuus. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialueilla aikajaksolla 2004—2012; kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta 10 % (v. 2004 8,3 ja v. 2012 < 7,5) ja sähköpalokuolemien osalta 23 % (v. 2004 22 ja v. 2012 < 17).
• Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat. Erityisesti merkittävästi puutteellisten kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus kaikista valvontakohteista vähenee.
• Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden määrän 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kappaleeseen vuodessa (v. 2012), mittauslaitteiden hyvä vaatimustenmukaisuus säilyy ja mittaamisen ongelma-alueiden vaatimustenvastaisten laitteiden määrä vähenee.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Palvelut ovat asiakas- ja säädösvaatimusten mukaisia.
• Valvonta on näkyvää ja suunnitelmallista.
• Kuluttajilla ja toiminnanharjoittajilla on käytettävissä tietoa erityisesti energiatehokkuudesta ja sähköpalojen ehkäisystä.
• Tutkimus- ja kehittämisohjelmalla tuotetaan uutta tietoa riskien hallitsemiseksi.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 321 000 euroa talousarvioesityksen 8 966 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

04. (32.20.24) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 986 000 euroa.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Tutkimusperustainen tieto vahvistuu kuluttaja- ja muussa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa, markkinoilla ja suomalaisessa innovaatiotoiminnassa ja tutkimuskeskuksen rooli osana innovaatioympäristöä kasvaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Tutkimusyhteistyö, vuorovaikutus ja verkottuminen muiden toimijoiden kanssa kasvaa.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 109 000 euroa talousarvioesityksen 1 877 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

05. (32.20.25) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 284 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen sekä

2) mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Keskuksen toiminta tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Mittaustekniikka- ja akkreditointipalveluja käyttävien asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat.
• Tekninen luotettavuus ja turvallisuus paranevat Suomessa mittausten laadun vahvistumisen myötä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Tutkimus- ja kehitystoiminta on innovatiivista ja korkeatasoista, sovellus- ja muutoshakuista.
• Palveluiden saatavuus ja laatu paranevat uuden toimintaympäristön myötä.
• Asiakaslähtöinen toimintamalli parantaa kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.
• Tutkijavaihto ja yhteistyö alan yliopistojen ja laitosten kanssa lisääntyvät.
• Maksullisen palvelutoiminnan tuloja ja muuta ulkoista rahoitusta lisätään 300 000 euroa (ulkoinen rahoitus 2,4 milj. euroa v. 2006).
• Pätevyydenarviointitoiminnan toimitusajat lyhenevät 5—10 %.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 173 000 euroa talousarvioesityksen 5 111 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

06. (32.20.26) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 490 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat muut kuin momentilta 28.60.20 maksettavat matkakustannusten korvaukset ja muut tulot sekä Tekesin vastuulla toteutettavista kansainvälisistä ja muista yhteishankkeista tuloina saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin sekä

2) ulkomaan rahaliikenteestä johtuviin kurssivaihteluihin.

Selvitysosa:Tekesin tehtävänä on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Korkealaatuinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa lisääntyy ja siihen osallistuu yhä useampi yritys ja tutkimusorganisaatio.
• Suomessa toimivat yritykset ja tutkimusyksiköt kehittävät ja hyödyntävät innovaatiotoiminnassaan osaamista, yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia maailmanlaajuisesti.
• Teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin.
• Yritykset ja elinkeinoelämä uusiutuvat, ja teollisuuden ja palvelujen tuottavuus paranee.
• Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen tukevat alueiden kehittymistä.
• Teknologia ja innovaatiot edistävät yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteita sekä taloudellisen kehityksen kautta että suoraan.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuvat Tekesin oman henkilöstön lisäksi TE-keskusten teknologian kehittämisosastojen henkilöstö. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.01.02 (TE-keskukset), 32.20.20 (tutkimustoiminta), 21 (hanke- ja ohjelmatoiminta), 40 (avustukset) ja 83 (lainat) määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa teknologiaohjelmia sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2008—2011. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset näkyvät täysimääräisesti useiden vuosien viiveellä.

Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus

Tunnuslukuihin perustuvat vuositason tulostavoitteet ovat toiminnan varsinaisten päämäärien kannalta suuntaa-antavia välitavoitteita.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tehokkuus

Laadunhallinta

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Momentin nimike on muutettu.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 890 000 euroa talousarvioesityksen 29 600 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

20. (32.20.27) Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 180 696 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2008 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 185 580 000 eurolla.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

1) sellaiseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvassa organisaatiossa harjoitettavaan tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä,

2) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen,

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja tehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä,

4) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen sekä

5) kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin.

Selvitysosa:Momentin tavoitteet vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Vuonna 2008 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 180,7 milj. euroa.

Momentin nimike on muutettu.

21. (32.20.28) Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 12 622 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään:

1) hanke-, ohjelma- ja aktivointitoiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja valvontaa sekä innovaatiojärjestelmän kehittämistä palvelevien tilaustutkimusten, selvitysten sekä asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankintaan,

2) teknologian ja innovaatiotoiminnan kehittämistä sekä tutkimustiedon siirtoa ja hyödyntämistä edistävien palvelujen hankintaan,

3) pienimuotoisten selvitysten ostomenoihin, joiden hyödyn saaja on perusteilla tai alkavassa vaiheessa oleva yritys sekä

4) toimivien tai perustettavien kansainvälisten innovaatiokeskusten menojen maksamiseen.

Toiminnan tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 171 157 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2008 uusia avustuspäätöksiä saa tehdä enintään 213 103 000 eurolla.

Avustuksilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hankkeella tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja innovatiivisuus, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön lisävaikutus hankkeen toteutukseen ja tulosodotuksiin.

Avustuksia saa myöntää:

1) valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä

2) EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Avustuksia myönnetään erityisesti:

• riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa,
• tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen edistämällä uuden liiketoiminnan käynnistämistä nuorissa, pienissä ja keskisuurissa innovatiivisissa yrityksissä sekä parantamalla uusien innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen käynnistämisessä tarvittavien palveluiden saatavuutta ja laatua,
• pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana,
• innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon,
• yritysten ja muiden yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun,
• kunnallisten organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä sekä
• ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden sekä voittoa tavoittelemattomien yritysten ja muiden yhteisöjen sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja hyödyntämistä näissä organisaatioissa. Valtionavustusta voidaan toiminnan julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää täyttä kustannusta vastaava määrä.

Tavoitteet vaikuttavuudelle ja tukijärjestelmän toiminnalliselle tuloksellisuudelle on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Vuonna 2008 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 202,7 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Vähennys 200 000 euroa talousarvioesityksen 213 303 000 euron valtuuteen nähden aiheutuu laaja-alaisen innovaatiopolitiikan mukaisesta momentin 32.30.47 määrärahan lisäämisestä 200 000 eurolla.

41. Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan liittyvien keksintö-, laatu- ja standardisoimistoimintojen edistämiseen ja niistä aiheutuviin hallintomenoihin.

Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää valtionavustusta lähes täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Valtionavustuksen käytön kannalta on perusteltua maksaa säätiölle avustusta ennakkona.

Avustuksen käytöstä ja käytön valvonnasta määrätään ministeriön päätöksellä.

Selvitysosa:

Keksintötoiminnan edistäminen

Keksintösäätiö edistää keksinnöllisyyttä ja tukee keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä riskialttiin alkuvaiheen yli. Säätiö on ainoa julkinen rahoittaja, joka voi avustaa yksityishenkilö- tai tutkijakeksijää. Säätiön perustoiminnot ovat neuvonta, keksintöjen arviointi, keksintöjen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen. Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta. Säätiön keksintöasiamiehet (KAM) TE-keskuksissa ja innovaatioasiamiehet (IAM) eri yliopistoissa varmistavat sen, että keksijät joka puolella Suomea saavat asiantuntevaa ohjausta keksintöjen kehittämiseen ja säätiön muutkin palvelut ovat lähellä. Säätiö osallistuu myös yleistä keksinnöllisyyttä ja innovatiivisuutta edistäviin projekteihin. Koska Keksintösäätiön palvelut on tarkoitettu lähinnä yksityishenkilöille, tutkijoille ja mikroyrityksille, säätiön mahdollisuudet kehittää maksullisia palveluja ovat heikot ja tulorahoitus vähäistä. Säätiön toiminta on kuitenkin yhteiskunnan kannalta tärkeää, koska myös yksityishenkilöt ja mikroyritykset tekevät taloudellisesti merkittäviä keksintöjä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Keksintösäätiölle seuraavat tavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Keksintöjä hyödynnetään entistä enemmän keksijän omana liiketoimintana, muihin yrityksiin lisensioituna tai siirrettynä muualle jatkorahoitettavaksi (v. 2006 toteuma 55, v. 2007 tavoite 58, v. 2008 tavoite 60).
• Keksintöjen edistämistoiminta on kiinteä osa kansallista innovaatiotoimintaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Standardisointitoiminnan edistäminen

Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan elinkeinoelämän, viranomaisten ja kuluttajien toimintaa ja jokapäiväistä elämää. Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä sen 14 toimialayhteisöä, jotka kukin vastaavat omaan toimialaansa liittyvästä standardisoinnista. SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi, ylläpitää alan tietojärjestelmää ja tiedottaa standardisoinnista ja standardeista sekä olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS vastaa teknisten määräysten ja standardien ilmoittamista koskevan EU-direktiivin (98/34/EY) sekä maailman kauppajärjestön WTO/TBT -sopimuksen alaisista tehtävistä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle seuraavat tavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistumista.
• Tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja vaihdettavuus paranevat.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Toimialayhteisöjen avustaminen on tehokasta ja tuloksellista.
• Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan standardisoimisprojektit hoidetaan tehokkaasti.
• Pohjoismaisen ympäristömerkinnän (Joutsenmerkki) hoitaminen on järjestetty tavoitteellisesti ja tehokkaasti.

Laatutoiminnan edistäminen

Laadun kehittämistoiminnalla vaikutetaan elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja taloudelliseen kasvuun. Ministeriön tehtävänä on teollisen laatutoiminnan sekä laatupoliittista päätöksentekoa tukevien laatuhankkeiden edistäminen. Keskeinen laadunhallinnan työväline on laatupalkintojärjestelmä, jonka ylläpitämiseen Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry:lle valtion avustus kohdistetaan.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry:lle seuraavat tavoitteet vuodelle 2008:

Vaikuttavuus

• Organisaatioiden laatukilpailukyky paranee kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.
• Organisaatioiden liiketoimintaosaaminen ja toimintaprosessit paranevat.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Laatupalkintojärjestelmä on kansainvälisten esikuvien mukainen.
• Laatupalkintokilpailuun osallistujien (erityisesti yritysten) määrä kasvaa.

Valiokunta viittaa edellä momentin 29.10.20 kohdalla esitettyyn ja lisää momentille 150 000 euroa teknologiakasvatuksen edistämiseen. Luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustava teknologiakasvatus tukee hallituksen tavoitteita luovuuden, lahjakkuuksien ja innovatiivisuuden edistämiseksi. Teknologiakasvatus tukee myös erinomaisesti yrittäjyyskasvatusta ja vahvistaa osaltaan maamme yritys- ja innovaatioympäristöä.

42. (32.20.20) Osaamiskeskusohjelman klustereiden koordinointi(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen klustereiden kansallisille koordinaattoreille sekä ohjelmassa käynnistettävien yhteishankkeiden siemenrahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää myös ohjelman kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tukevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa osaamiskeskusohjelmaa. Momentin määrärahaa käytetään osaamiskeskusohjelmaan hyväksyttyjen klusteriohjelmien kansallisen koordinaation rahoittamiseen sekä ohjelman toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen.

Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain (602/2002) mukainen määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on nimennyt 13 klusterille kansalliset koordinaattorit, jotka vastaavat sopimuspohjaisesti yhteisesti hyväksytyistä tehtävistä. Klustereiden koordinaattoreiden nimeäminen ja rahoitus hallinnoidaan noudattaen Euroopan komission päätöksen (tehty 28.11.2005) EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisia soveltamisohjeita (tiedoksi annettu numerolla K(2005)2673 (2005/842/EY). EY-säädösten perusteella koordinaattorien rahoitus on korvaus yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille. Näin ollen koordinaattorien valintaa ei kilpailutettu erillisenä hankintamenettelynä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Alueiden välinen yhteistyö innovaatiotoiminnassa kasvaa.
• Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistyminen vahvistuu.
• Yritysten liikkeenjohdollinen osaaminen ja kilpailukyky lisääntyvät.

Toiminnalliset tulostavoitteet

• Osaamiskeskusohjelman uusi klusteripohjainen toimintamalli otetaan käyttöön ja yhteistyö alueellisten toimijoiden välillä tiivistyy.
• Yhteistyö osaamiskeskusohjelman ja muiden kansallisten sekä kansainvälisten innovaatiotoiminnan rahoittajien ja sidosryhmien kanssa tiivistyy.

Momentin numerotunnus on muutettu.

50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.

Selvitysosa:Kansainvälinen teknologiapalkinto, ns. Millennium -palkinto, on joka toinen vuosi myönnettävä 1 milj. euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona.

Palkinto on tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkintohankkeen toteuttajana on Suomen teknologiapalkintosäätiö. Palkinto on jaettu kaksi kertaa, vuosina 2004 ja 2006.

83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 74 891 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2008 uusia lainoja saa myöntää enintään 84 503 000 eurolla.

Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Lainoja myönnettäessä otetaan huomioon tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja edistyksellisyys, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutukset.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) ja valtioneuvoston asetuksen (435/2004) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksen (435/2004) määrittelemien ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten kohdalla näin voidaan menetellä vain erityisen painavista syistä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.

Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 20 000 000 euroa.

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Rahoitusta myönnetään erityisesti:

1) yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista,

2) riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa,

3) alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen,

4) markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille,

5) innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon sekä

6) pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin tuoteparannus-, tuotekehitys- ja pääomaehtoisten tuotekehityslainojen lainakanta oli vuoden 2006 tilinpäätöksessä 387 milj. euroa.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04.

Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Vuonna 2008 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 26,5 milj. euroa.