Talousarvioesitys 2008

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

34. Valtionavustus länsimetron suunnitteluun(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Helsingin ja Espoon kaupungeille länsimetron suunnitteluun kuitenkin siten, että valtion osuus on enintään 30 % suunnittelukustannuksista pl. alv-menot. Hankkeen suunnittelukustannusten avustamiseen vuoden 2007 jälkeen voidaan sitoutua siten, että avustusten määrä on vuodelle 2008 myönnetty määräraha mukaan lukien yhteensä enintään 15 milj. euroa ja lisäksi enintään 30 % kustannuksista pl. alv-menot.

Selvitysosa:Länsimetro sisältää metron jatkamisen Ruoholahdesta Matinkylään. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelukustannuksiin enintään 30 prosentilla. Suunnittelukustannusten arvioidaan olevan yhteensä noin 50,0 milj. euroa. Vuonna 2008 arvioidut suunnittelukustannukset ovat noin 22,5 milj. euroa, josta valtion osuus on enintään 6,75 milj. euroa. Luvut ovat ilman arvonlisäveroa.

Momentin nimike on muutettu.

42. Valtionavustus koulutuksesta(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu VR-Konsernille tai muulle rautatieliikenteen ammattikoulutusta tarjoavalle yhteisölle suoritettavaan korvaukseen. Korvaus määräytyy laskennallisena opetustuntien määrän mukaisesti. Nk. pitkäkestoisesta koulutuksesta tuetaan 80 % tuntien määrästä ja lyhytkestoisesta 50 % tuntien määrästä. Yksikköhintana käytetään koulutuksesta riippuen 55,50 euroa ja 194,30 euroa. Vuonna 2006 tunteja on ollut 98 247 ja oppilaita yhteensä 17 kurssilla 324 henkilöä. Valtion rahoitus kattoi vuonna 2006 noin 23,8 % (vuonna 2005 28 %).

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 58 175 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetun lain (343/1991) 23 ja 23 a §:n mukaisesti. Määrärahasta saa myöntää myös joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (64/2002) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille valtionapua. Määrärahaa saa käyttää myös matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion osuutena Merenkurkun laivaliikenteen ostomenoihin.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahaa käytetään joukkoliikenteen palvelujen ostamisesta ja lipun hinnoista yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen sekä matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin.

Junaliikenne

YTV-alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Liikenteen ostaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Ostojen lähtökohtana on perustarjonta, jolla tarkoitetaan liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön välillä ajanjaksolle 3.9.2006—31.12.2007 sovitun sopimuksen mukaista Helsinki—Riihimäki -välin, Helsinki—Karjaa -välin ja Helsinki—Lahti -välin lähiliikennettä. Siltä osin kuin liikenteen myönteinen kehitys ja ratakapasiteetti antaa mahdollisuuksia, tarjontaa parannetaan. Lähiliikenteessä tehdään arviolta 10,5 miljoonaa matkaa vuonna 2007.

Kemijärven yöjunaliikenteen ostolla turvataan matkailuelinkeinon ja -keskusten kannalta tärkeää saavutettavuutta makuuvaunuilla. Liikenne hoidetaan aggregaattivaunujen avulla uudella makuuvaunukalustolla.

Lentoliikenne

Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen. Valtion maksuosuus on lentoliikenteessä enintään 50 % peruspalvelutason mukaisista ostokustannuksista.

Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenne hankitaan kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella ja niissä arvioidaan matkustavan yhteensä 40 000—50 000 matkustajaa vuonna 2008.

Alueellinen liikenne

Lääninhallitukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota ei voida ylläpitää asiakastuloin ja jota kunnat omilla palveluostoillaan täydentävät. Peruspalvelutaso asetetaan tärkeysjärjestyksessä etusijalle muuhun lääninhallituksen ostoliikenteeseen nähden.

Lääninhallitusten ostamassa liikenteessä arvioidaan vuonna 2008 olevan matkustajia noin 6 miljoonaa.

Paikallisliikenne sekä kaupunki- ja seutuliput

Joukkoliikenteenpalvelutasoa turvataan ja joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä pyritään lisäämään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Paikallisliikennettä avustetaan noin 60 kunnassa ja lippualennuksia yli 300 kunnassa. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan. Avustukset myöntää lääninhallitus.

Meriliikenne

Merenkurkun liikenteen ostamiseen yhdessä paikallisten ja alueellisten tahojen kanssa varaudutaan 250 000 eurolla vuonna 2008. Valtion maksuosuus on enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista. Länsi-Suomen lääninhallitus kilpailuttaa hankinnan ajanjaksolle 1.1.2008—31.12.2009.

Matkapalvelukeskukset ja kutsujoukkoliikenne

Lähivuosien kuluessa on koko maahan tavoitteena perustaa alueellisia kutsujoukkoliikenteeseen ja matkojen yhdistelyyn perustuvia matkapalvelukeskuksia. Kutsujoukkoliikenteen ja matkojen yhdistelyn avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti asiakastuloperusteisen linjaliikenteen toimintaedellytyksiin, palvelutason parantumiseen ja liikennepalvelujen säilymiseen erityisesti haja-asutusalueilla. Samalla pystytään myös hillitsemään yhteiskunnan kuljetuskustannusten kasvua sekä saamaan konkreettisia säästöjä kuljetuskustannuksissa. Suurimpia hyötyjiä ovat Kansaneläkelaitos ja kunnat.

Kuntien sitouttamiseksi ja kannustamiseksi mukaan toimintaan lääninhallitus voi palvelun käynnistämisvaiheessa myöntää kunnille valtionavustusta. Avustusta voidaan myöntää kahden vuoden ajalle enintään 30 % kunnille matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin. Käynnistämisvaiheen jälkeen kunnat rahoittavat em. kustannukset kokonaisuudessaan itse. Omalta osaltaan lääninhallitus maksaa linjaliikenteeseen ja läänin ostoliikenteeseen ohjattujen matkojen yhdistelystä.

Kehittämistoimet

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä.

Osa joukkoliikenteen rahoituksesta siirrettiin vuoden 2005 talousarviossa sisäasiainministeriön pääluokkaan momentille 26.98.63 (vuonna 2008 mom. 32.50.63) Kainuun kehittämisraha ja Kainuun maakunnan käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriölle ja Oulun lääninhallitukselle asetetut joukkoliikenteen tavoitteet kattavat myös Kainuun maakunnan joukkoliikenteen tavoitteet.

Joukkoliikenteen palvelujen ostoihin, korvauksiin ja tukiin ehdotetaan yhteensä 102 miljoonaa euroa, mikä on runsaat 8 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Korotus johtuu pääasiassa länsimetron suunnitteluun ehdotetusta 6,75 milj. euron valtionavustuksesta. Lisäksi Kemijärven yöjunaliikennettä tuetaan 1,2 miljoonalla eurolla. Myös muihin avustuksiin esitetään pieniä korotuksia. Näistä huolimatta vaarana on, että linja-autoliikenteestä joudutaan lopettamaan noin 500 vuoroa.

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että joukkoliikenteen tuki ulotetaan koskemaan myös pääkaupunkiseudun sekä Tampereen ja Turun seudun joukkoliikennettä. Myös hallitusohjelmassa todetaan, että valtio osallistuu tietyin edellytyksin suurten kaupunkien joukkoliikenteen rahoitukseen.

Valtioneuvoston menokehyspäätöksessä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen varauduttiin vuodesta 2010 lähtien, mutta polttoaineverotuksen uudistuksen yhteydessä (HE 61/2007 vp) päätettiin aientaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuen aloittaminen vuoteen 2009. Tuen tasoa ei ole vielä päätetty, mutta tarkoituksena on, että valtio osallistuu suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen avustamalla toimia, joiden avulla joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan merkittävästi.

Valiokunta on tyytyväinen tuen aientamiseen. Suomessa suurten kaupunkien joukkoliikenteen tulot perustuvat lipputuloihin ja kuntien myöntämään rahoitukseen, kun useissa Euroopan kaupungeissa valtio tukee joukkoliikennettä 50—60 prosentilla.

Liikennepoliittisen selonteon yhteydessä käsitellään mm. joukkoliikennepalveluja, kaupunkiliikennettä ja maaseudun liikennettä. Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikennepolitiikkaan otetaan aiempaa aktiivisempi ote. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta on parannettava, etenkin työmatkaliikenteessä ja kaupungeissa sen tulisi olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Ellei joukkoliikenteen houkuttelevuutta selvästi lisätä, esim. autoverolain muutos voi johtaa ajoneuvokannan kasvuun ja liikenteen päästöjen lisääntymiseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös kuntakeskusten välisen joukkoliikenteen sekä kutsuohjatun liikenteen kehittämistarpeisiin.

Lentoliikenne. Momentin määrärahaa käytetään myös Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukemiseen. Momentin selvitysosassa todetaan, että myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat liikenteen rahoittamiseen ja että valtion maksuosuus on enintään 50 prosenttia peruspalvelutason mukaisista ostokustannuksista.

Valiokunta toteaa, että 50 prosentin valtion maksuosuus on kuntien heikon taloudellisen tilanteen vuoksi usein riittämätön. Valiokunta pitää siksi välttämättömänä, että liikenne- ja viestintäministeriö ja paikalliset tahot sopivat liikenteen rahoituksesta ja että valtion tuki sovitaan — lentoliikenteen tukeen arvioidun määrärahan puitteissa — tarvittaessa korkeammaksi kuin 50 prosentiksi ostokustannuksista.

Valiokunta pitää myös perusteltuna, että momentin määrärahaa käytetään Käsivarren alueen erämaalentojen ostoon asukkaiden kesäkaudella tapahtuvia peruspalveluluonteisia asiointimatkoja varten. Liikenne- ja viestintäministeriön on otettava määrärahatarve huomioon myöntäessään lääninhallitukselle joukkoliikenteen määrärahaa.

Momentin määräraha. Momentille lisätään 3 000 000 euroa.

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 067 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää saariston yhteysalusliikennepalvelujen ja niihin liittyvien polttoaineiden ostoon. Määrärahasta saa myöntää myös avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein. Määrärahaa saa käyttää myös saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen.

Momentin määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksupäätösperusteella.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut. Myönnetyllä rahoituksella ja maksuja 25 % korottamalla kuljetuspalvelujen nykyinen laajuus säilytetään.

Yhteysalusliikennepalvelujen määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon liikenteenharjoittajien palvelukorvauksista vähennettävät maksutulot, joita arvioidaan kertyvän 455 000 euroa.

Yhteysalusliikenneon Merenkulkulaitoksen vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa Turun saariston asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Merenkulkulaitos hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2008 arvioidaan olevan noin 114 000 henkilöä. Saaristossa vakinaisesti asuville (noin 662 asukasta) palvelujen käyttö on ilmaista ja muille maksullista. Menot matkustajaa kohden ovat noin 60 euroa sekä vakinaista asukasta kohden noin 10 317 euroa vuodessa.

Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Kotka—Pyhtään, Porvoon ja Tammisaaren saariston pysyvien asukkaiden henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen.

Momentille ehdotetaan 7,9 miljoonan euron määrärahaa, josta osoitetaan 7,1 miljoonaa euroa yhteysalusliikennepalvelujen ostoon ja 0,7 miljoonaa euroa saariston kulkuyhteyksien hoitoon tarvittaviin avustuksiin. Momentin määrärahaa ei ole tarkoitus käyttää saaristoliikenteen käyttämien laitureiden kunnostukseen.

Monet yhteysalusliikenteen käyttämät laiturit ovat kuitenkin rapistuneet ja ovat tällä hetkellä huonossa kunnossa. Laiturien jatkuvasti heikkenevä kunto on ollut jo useita vuosia turvallisuusriski saaristoliikenteelle.

Talousarvioaloitteiden TAA 96/2007 vp ja TAA 563/2007 vp perusteella momentille lisätään 200 000 euroa ja momentin perusteluihin lisätään maininta, että määrärahaa saa käyttää myös saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen.

65. Junien kaukoliikenteen osto(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 31 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetun lain (343/1991) 23 §:n 1 kohdan mukaisesti junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta tehdyistä vuotta pidemmän ajan sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on oikeutettu solmimaan VR Osakeyhtiön kanssa sopimuksen junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta vuosina 2006—2011 enintään 156 100 000 euron määräisenä.

Selvitysosa:Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään asiakastuloin.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön välillä on sopimus kaukoliikennepalvelujen ostoista vuosille 2007—2011. Sopimuksella on pyritty luomaan aiempaa paremmat edellytykset ostoliikenteen jatkuvuuden turvaamiselle ja pitkäjänteiselle ostoliikennepalvelujen kehittämiselle. Sopimusvaltuus vuosille 2007—2011 on 156 100 000 euroa. Sopimuksesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2009 enintään 31,4 milj. euroa, vuonna 2010 enintään 31,4 milj. euroa ja vuonna 2011 enintään 31,5 milj. euroa.