Talousarvioesitys 2007

3.3. Julkisen palvelutuotannon ja hallinnon tuottavuuden kehittäminen

Tuottavuuden lisääminen on yksi keino julkisen talouden tasapainon turvaamiseen. Voimavaroja tulee kyetä siirtämään tehtäväalueelta toiselle väestön ikärakenteen ja aluerakenteen muutosten sekä palvelutarpeiden uusien priorisointien mukaisesti. Hallitus toteuttaa julkisen sektorin tuottavuusohjelmaa ja on käynnistänyt kunta- ja palvelurakennehankkeen.

Suomen julkisen palvelutuotannon laatu, tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus on arvioitu sekä kansainvälisissä vertailuissa että palveluiden käyttäjien mielipiteiden perusteella hyviksi. Julkisen palvelutuotannon tuottavuus on kuitenkin laskenut jatkuvasti tai pysynyt enintään ennallaan. Lisäksi palvelujen kysynnän kasvun nopeutuminen ja lisääntyvien menopaineiden hallinta edellyttävät rakenteellisia uudistuksia julkisen talouden tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi.

Erityisen nopeaa tuottavuuden lasku on ollut kuntien järjestämissä peruspalveluissa, keskimäärin noin 2 % vuodessa ajalla 2000—2004. Valtionhallinnon tuottavuus on pysynyt keskimäärin ennallaan. Lisäpanostukset eivät ole johtaneet palvelujen määrän vastaavaan kasvuun. Muutossuunta on selvä, vaikka palvelujen laadun muutosta ei tuottavuusmittauksessa kaikilta osin ole kyettykään vielä ottamaan huomioon. Kuntien ja niiden palvelutuotantoyksiköiden väliset suuret ja pysyvät tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat osoitus siitä, että tehokkaimpien rakenteiden ja toimintamallien kattavalla käyttöön ottamisella voidaan tuottavuutta lisätä paljonkin palvelujen laatua ja vaikuttavuutta vaarantamatta.

Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat eläkkeelle poistuvia pienempiä ja työvoiman kokonaismäärä kääntyy laskuun samaan aikaan, kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa rekrytointitarvetta kaikilla aloilla. Jos nykyiset palvelut ja ikärakenteen muutoksen takia tarvittava palvelujen lisäys tuotetaan tulevaisuudessakin nykyisessä laajuudessa julkisten organisaatioiden itsensä toimesta eikä tuottavuus lainkaan parane, julkinen sektori tarvitsisi palvelukseensa jo lähivuosina lähes joka toisen työmarkkinoille tulevan nuoren. Tällainen kehityskuva on koko kansantalouden kasvuedellytysten turvaamisen kannalta vaarallinen. Julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden parantaminen on tämän takia välttämätöntä. Toisaalta kun henkilöstön vaihtuvuus ikärakenteen takia kasvaa, tarjoaa se erinomaisen tilaisuuden toteuttaa suuriakin rakenne- ja toimintatapauudistuksia hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja työtehtäviä ja osaamista kehittäen.

Tuottavuutta lisätään uudistamalla palvelutuotannon rakenteita ja toimintatapoja sekä käyttämällä tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikkaa. Terveydenhuollon, sairaanhoidon, sosiaalitoimen ja opetuksen palveluja tuottavien laitosten keskinäiset tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat jatkuvasti suuria. Jo käytössä olevat tehokkaimmat palvelujen järjestämistavat tulee ottaa kattavasti käyttöön. Lisäksi palvelutuotannon järjestämisessä tulee hyödyntää myös yksityisen sektorin palvelutarjontaa kuntasektorin järjestämisvastuulla olevissa palveluissa.

Kuntasektorin osalta hallitus on käynnistänyt kunta- ja palvelurakennehankkeen, jonka tavoitteena on muun ohella parantaa kuntien vastuulla nyt olevan palvelutuotannon tuottavuutta ja tehokkuutta. Tätä sekä muita peruspalvelujen kehittämis- ja tehostamistoimenpiteitä on selostettu yleisperustelujen luvussa 6.

Valtionhallinnon osalta hallitus on osana vuosien 2007—2011 valtiontalouden kehyspäätöstä päättänyt, että tuottavuusohjelman toteuttamisessa siirrytään kokonaisuudessaan toimenpanovaiheeseen. Kehyspäätöksen mukaan tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden tulee vähentää valtionhallinnon työvoimatarvetta noin 9 600 henkilötyövuodella vuoteen 2011 mennessä. Tältä osin asiaa tarkastellaan luvussa 7.3.