Talousarvioesitys 2007

3.1. Finanssipolitiikka

Taloudellinen kehitys on pysynyt viime vuodet selvästi parempana kuin euroalueella keskimäärin, ja yleiset edellytykset Suomen talouskehitykselle näyttäisivät pysyvän suotuisina myös v. 2007. Kansantalouden myönteiseen kokonaiskuvaan on keskeisesti vaikuttanut hallituksen talouspolitiikka. Valtiontalouden menojen kasvu on pysytetty uudistettujen menokehysten asettamissa maltillisissa puitteissa, verojärjestelmän kilpailukykyä on parannettu sekä työ- ja hyödykemarkkinoiden toimivuutta on parannettu rakenteellisilla uudistuksilla.

Kansantalouteen kohdistuu hieman pitemmällä aikavälillä kuitenkin merkittäviä haasteita. Väestön ikääntyminen tuo julkiselle taloudelle menopaineita eläke- ja hoivamenojen kasvuna. Julkisen talouden rahoituspohja on samaan aikaan kaventumassa, sillä työssäkäyvien lukumäärä vähenee ikärakenteen muuttuessa.

Näkymien haasteellisuutta lisää maailmantaloudessa meneillään oleva murros, joka merkitsee myös Suomen osalta vähemmän kilpailukykyisten toimintojen siirtymistä ulkomaille. Työllisyysasteen nostaminen edellyttääkin työvoiman ammatillisen ja maantieteellisen kohtaannon parantamista.

Epävarmuus talouskasvun voimakkuudesta, työllisyyskehityksestä ja verokilpailupaineista sekä tarve varautua väestön ikääntymiseen korostavat pitkäjänteisen finanssipolitiikan merkitystä. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että työllisyysaste pystytään kohottamaan selvästi nykyistä korkeammaksi: Työvoimaosuuksia on kyettävä nostamaan kaikissa ikäryhmissä, ja tuottavuuden kasvulle on luotava nykyistä paremmat edellytykset. Koulutukseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan edellytysten kehittämiseen on panostettava.

Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen edellyttää lisäksi, että valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen alenee suhdanneluonteisia poikkeamia lukuun ottamatta. Tämän varmistamiseksi hallituksen tavoitteena on, että valtiontalous on vaalikauden lopulla kansantalouden tilinpidon mukaisesti tasapainossa, jolloin julkiseen talouteen kokonaisuutena muodostuisi selvä ylijäämä osittain rahastoivan eläkejärjestelmämme ansiosta. Nykynäkymin tämä tavoite saavutetaan. Väestön ikääntymisen vaikutukset työmarkkinoilla ja ikäsidonnaisissa menoissa alkavat kuitenkin tuntua selvästi kehyskauden jälkeisinä vuosina. Ilman vahvaa talouskasvua ja tiukkaa julkisen talouden menokuria menositoumusten ja tulojen välille syntyy ennen pitkää rakenteellinen ja aikaa myöten laajeneva kuilu.

Julkisen talouden kestävyyden varmistamisessa on tuottavuuden parantamisella keskeinen sija. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma antaa tilaa kannustavalle palkkapolitiikalle ja luo osaltaan tilaa yksityisen sektorin työvoimatarpeelle väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan supistuessa. Tuottavuuden kasvun myötä voidaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön määrää hallitusti sopeuttaa koko kansantalouden käytettävissä oleviin työvoimaresursseihin pitäen kuitenkin huolta valtion vastuulla olevien tehtävien hoitamisesta ja julkisen hallinnon palvelutason parantamisesta.