Talousarvioesitys 2007

2.2. Suomen kansantalouden kehitys

Vuonna 2005 talouskasvu jatkui metsäteollisuuden lakoista jatyösulusta huolimatta vilkkaana. Kokonaistuotanto lisääntyi 2,9 %,sillä kasvua vahvistivat julkisia investointeja lukuun ottamattakaikki kysyntäerät. Vahvan taloudellisen toimeliaisuuden johdostatyöllisyyden kasvu vauhdittui, ja työttömien määrän lasku nopeutui.Jyrkästi kohonneista energiahinnoista huolimatta kuluttajahintojennousuvauhti jäi vajaaseen prosenttiin, vaikka tuottajahinnat kohosivat teollisuudessa2 % ja tuontihinnat peräti 6½ %.

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys

Suomessa BKT:n kasvu on suhdannekierron nopeimmassa vaiheessa.Kokonaistuotannon kasvu on ollut noin 3 % jo muutaman vuodenajan. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla bruttokansantuote olialustavien arvioiden mukaan 5 % viimevuotista suurempi,ja tuotantoa lisäsivät kaikki kysyntäkomponentit. Kasvu nojautuilaaja-alaisesti sekä ulkomaiseen että kotimaiseen kysyntään. Tämäyhdessä myönteisten ennakoivien indikaattorien kanssa viittaa korkeasuhdanteenjatkumiseen toisella vuosipuoliskolla. Matalan vertailutason poistuessaedellisiin vuosiin nähden poikkeuksellisen nopea kasvuvauhti kuitenkinhidastuu vuoden loppua kohden ja lähestyy tuotantopotentiaalinsamukaista tasoa. Ensi vuonna kasvu yltää silti vielä kolmeen prosenttiin.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

Ulkomaankauppa

Sekä vienti että tuonti lisääntyvät edelleen nopeasti. Vienninkasvua nostaa erityisesti metalliteollisuuden tuotteiden voimakaskysyntä, mutta teknisesti myös paperiteollisuuden viimevuotinentuotantoseisokki. Tuonnin arvon kasvu johtuu osin tuontihintojennopeasta kohoamisesta. Ulkomaankaupan kasvua ylläpitää myös Suomenkautta kulkevan transiton kaltaisen tuonnin ja viennin kasvun jatkuminen.Maailmankaupan ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen vaimentavatensi vuonna ulkomaankaupan kasvua, vaikka kotimaisen teollisuuden hintakilpailukyvynei odoteta muuttuvan. Etenkin metalliteollisuudessa vienti kasvaaedelleen nopeasti.

Kulutus

Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen horjui hiemankeväällä, mutta palautui jo kesällä vahvaksi. Kotitalouksien kulutusoli alkuvuonna ennakoituakin vahvempaa, vaikka tulokehitys on jäänytvaimeaksi. Varsinkin kestokulutustavaroiden hankinnat olivat, autojalukuun ottamatta, selvästi edellisvuotista runsaampia. Keskimäärinkoko vuonna kotitaloudet lisäävät tavaroiden ja palveluiden hankintoja3½ %. Ensi vuonna tulojen kasvu jää tätä vuotta niukemmaksi,joten kulutuksenkin kasvu hidastuu. Lisäksi nopeasti lisääntyneenvelkaantumisen aiheuttamat kustannukset leikkaavat kotitalouksientuloista entistä suuremman osan.

Julkinen kulutus kasvaa vaimeasti v. 2006 ja 2007.Valtion kulutusmenojen arvioidaan reaalisesti jopa supistuvan. Kuntienkulutusmenot kasvavat 1½ % vuosina 2006 ja 2007. Vuonna 2007hoitotakuuvelvoitteesta aiheutuu vähemmän menojen kasvua kuin v.2006.

Investoinnit

Asuinrakennus- sekä maa- ja vesirakennusalan investoinnit ovatkasvaneet viime vuosina ripeästi, ja kasvu jatkuu asuinrakennuksissamyös tänä vuonna. Investointien painopiste on kuitenkin vähitellensiirtymässä muuhun rakentamiseen, kone- ja laiteinvestointeihinsekä edelleen kotimaasta ulkomaille. Teollisuuden tuotantopotentiaaliavahvistaa myös tutkimus- ja tuotekehitysmenojen lisääntyminen.

Työllisyys

Työllisyyden kasvu on vahvaa. Ennusteen mukainen 36 000uuden työpaikan eli 1,5 prosentin lisäys v. 2006 nostaatyöllisyysasteen 68,8 prosenttiin. Työpaikkoja syntyy etenkin yksityisiin palveluihinsekä rakennustoimintaan, mutta myös teollisuuden työvoiman kysyntäon kasvussa. Kysynnän kasvun nopeutumisen myötä myös työvoiman tarjontaon lisääntynyt, sillä ikääntyneet pysyvät työmarkkinoilla pitempään,nuoret hakeutuvat aktiivisemmin työmarkkinoille ja myös Suomen työmarkkinoilletulevan ulkomaisen työvoiman määrä kasvaa jossain määrin. Työvoimansaatavuusongelmat ovat kuitenkin pahentuneet alueellisesti etenkinrakentamisessa, mutta myös eräillä muilla toimialoilla, joilla työvoimankysyntä ja tarjonta eivät kohtaa hyvin.

Työttömien määrä vähenee kuluvana vuonna keskimäärin 17 000hengellä ja työttömyysaste painuu 7,7 prosenttiin. Rakennetyöttömyys — runsas150 000 henkeä — pysyy edelleen suurena ongelmanaja on yhdessä työ- ja asuntomarkkinoiden rakenteellisten kapeikkojenkanssa kasvava riskitekijä vakaalle talouskasvulle. Vuonna 2007työllisyyden kasvu eräillä toimialoilla ja siten koko taloudessahidastuu, mutta ennen kaikkea tarjonnan hiipuessa työttömyysasteen laskujatkuu ja työttömyysaste laskee 7,4 prosenttiin.

Palkka- ja hintakehitys

Joulukuussa 2004 allekirjoitettu tulopoliittinen sopimus onvoimassa vuoden 2007 syyskuun loppuun. Sopimuksen mukaisten palkankorotustenkustannusvaikutus kuluvan vuoden kesäkuun alusta oli 2,1 %.Sopimuskauden aikana ei tule enää muita korotuksia. Kun palkkaliukumienarvioidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien keskimääräisellä tasolla,palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 2,9 %ja ensi vuonna 2,5 %. Työpanoksen lisääntymisen vuoksipalkkasumma kasvaa tänä vuonna runsaat 4½ % ja ensi vuonna3½ %.

Inflaatio on toteutuneen raakaöljyn maailmanmarkkinahintojenjyrkän nousun vuoksi ollut viime kuukausina aiemmin arvioitua nopeampaa.Myös eräiden muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kuluvanvuoden aikana edelleen tuntuvasti kohonneet. Raaka-aineiden dollarihintojennousun vaikutusta on jossain määrin hillinnyt euron vahvistuminen.Jos raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ja euron kurssi pysyvät suunnilleennykyisellä tasolla, kuluttajahintojen keskimääräinen nousu voisiv. 2006 kuitenkin rajoittua 1,5 prosentin tienoille. Tuottajahinnatkohoavat kuluttajahintoja enemmän. Vuoden 2007 aikana kuluttajahintojennousuvauhti hidastuu hieman, sillä oletetulla raakaöljyn maailmanmarkkinahintatasollatuontihinnoista johtuva kustannuspaine jää tämänvuotista pienemmäksija myös työkustannusten nousu edelleen hidastuu.