Talousarvioesitys 2007

6.4. Peruspalvelujen järjestäminen

Noin 80 % kuntien toimintamenoista koostuu peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvista valtionosuustehtävien menoista sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa.

Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Työn painopiste peruspalveluissa siirtyy väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena terveys- ja vanhuspalveluihin. Vakinaisen henkilöstön määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina ja kehityksen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevina vuosina. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle vuosikymmenen lopulla kasvaa uuden henkilöstön rekrytointitarve kunnissa.

Kuntien menot

Kuntien ja kuntayhtymien menokehitystä koskeva laskelma on tehty olettaen, että valtion toimenpiteistä aiheutuu kunnille menoja vuositasolla noin 70 milj. euroa.

Kuntien toimintamenojen kehitykseen kehyskaudella liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Palvelujen ostot ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti, ja kasvupaineet ovat suuret lähitulevaisuudessakin, kun väestön ikääntymisen myötä etenkin hoivapalvelujen kysynnän kasvu nopeutuu. Kuntien palkkakustannusten kehitykseen liittyvät riskit koskevat sekä henkilöstön määrän että ansiotason kehitystä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kunnat ovat lisänneet henkilöstönsä määrää lähes 30 000 henkilöllä, vaikka väestörakenteen muutoksen aiheuttamat paineet ovat olleet vielä melko vähäisiä. Kuntien ansiotaso on vuodesta 2004 lähtien kohonnut muuta taloutta nopeammin. Tätä ennen tilanne oli päinvastainen, kun kuntien palkkakehitys oli selvästi muuta taloutta hitaampaa. Lisäksi työvoiman saantivaikeudet uhkaavat lisätä palkkapaineita.

Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan lisääntyvän 4,2 %. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuosina 2000—2005, jolloin toimintamenot kasvoivat keskimäärin lähes 5,5 % vuodessa. Toimintamenojen kokonaismääräksi arvioidaan noin 28,9 mrd. euroa, mistä noin 60 % on palkkausmenoja ja noin 30 % palvelujen ja tavaroiden ostoja.

Menojen kasvun hidastumisen ennakoidaan johtuvan pääosin henkilöstömenojen ja avustusten edellisvuotta hitaammasta kasvusta. Kuntien ansiotason arvioidaan kohoavan 2,5 % eli arviolta 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin v. 2006. Vaikka kuntatyönantajan eläkemaksua korotetaan ja henkilöstön määrän ennakoidaan lisääntyvän 3 000 henkilöllä, palkkausmenojen kasvun ennakoidaan hidastuvan 3,5 prosenttiin. Syyskuun loppuun asti voimassa olevaan tulopoliittiseen sopimukseen ei sisälly vuodelle 2007 ajoittuvia palkankorotuksia. Työvoiman saantivaikeuksien lisääntyminen uhkaa kuitenkin lisätä paineita liukumiin. Ostojen kasvu jatkuu edelleen varsin nopeana. Kuntien maksamien avustusten määrän arvioidaan pysyvän kuitenkin vuoden 2006 tasolla.

Vuosina 2008—2011 toimintamenojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin lähes 4 prosenttia vuodessa. Vaikka toimintamenojen prosentuaalinen kasvu hidastuukin, on toimintamenojen lisäys jatkossa edelleen yli 1 mrd. euroa vuodessa ja niiden osuuden bruttokansantuotteesta arvioidaan nousevan 18,7 prosentista 19,0 prosenttiin vuosina 2007—2011.

Henkilöstön määrän ennakoidaan olevan vuoden 2007 lopussa 453 000 ja kohoavan vuoteen 2011 mennessä 463 000 henkilöön. Kehitysarviossa henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan ainoastaan sosiaali- ja terveystoimessa. Kunta-alalla eläkkeelle siirtyvien määrän kasvu kiihtyy kehyskauden loppua kohti. Vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa vuoden 2006 vajaasta 12 000 henkilöstä huippuvuoden 2014 reiluun 16 000 henkilöön. Lisäksi työvoiman tarjonnan kääntyminen laskuun vaikeuttaa kuntien työvoiman saantia, kun työmarkkinoille tulevista uusista ikäluokista entistä suuremman osuuden tulisi työllistyä kuntasektorille.

Taulukko 21. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2005—2011, mrd. euroa (käyvin hinnoin)

Kuntien verotulot

Kuntien peruspalvelut rahoitetaan pääosin kuntien omilla verotuloilla. Verotuloja arvioidaan kertyvän v. 2007 noin 16,1 mrd. euroa.

Taulukko 22. Kuntien verotulot vuosina 2005—2011, milj. euroa

Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 5 % v. 2007. Kunnallisveron veropohjan kasvu hidastuu palkkasumman kasvun hidastuessa, mutta kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen alentaminen kasvattaa kunnallisveron tuottoa. Vuosille 2005—2008 jaksotetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän maksamista aikaistetaan vuodelle 2007. Se suoritetaan kunnille siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennetään. Kuntien verotulot kasvavat tämän muutoksen seurauksena 185 milj. euroa v. 2007. Rahoituslaskelmassa keskimääräisen kunnallisveroprosentin oletetaan pysyvän vuosina 2007—2011 vuoden 2006 tasolla. Yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan 7 % ja kiinteistöveron 2,6 % v. 2007. Kuntien verotulot suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvavat hieman edellisvuodesta.

Valtionavut

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 7,8 mrd. eurolla v. 2007. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan 7 008 milj. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan 746 milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä 293 milj. eurolla v. 2007. Lisäykseen sisältyvät valtionosuudet uusien tehtävien aiheuttamiin menoihin, valtionosuuksien indeksitarkistukset sekä v. 2007 maksettava osuus valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta.

Valtion päättämien toimenpiteiden lisäksi kuntien valtionapuihin vaikuttaa ikärakenteen ja väestön määrän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät noin 48 milj. eurolla v. 2007. Opetustoimen osalta ikäluokkien pienentymisestä aiheutuu esi- ja perusopetuksen valtionosuuksien vähentymistä kuntien osalta noin 24 milj. euroa. Muutoksesta johtuen kuntien laskennalliset kustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa noin 144 milj. euroa ja opetustoimessa alenevat noin 54 milj. euroa.

Taulukko 23. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2005—2007 valtion talousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2006—2007, %

Tehtäväkohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien piirissä olevissa peruspalveluissa kuntien rahoitusosuus muodostuu lakiin perustuvasta omarahoitusosuudesta, joka on asukasta kohti kaikissa kunnissa samansuuruinen. Vuonna 2007 kuntien omarahoitusosuus on sosiaali- ja terveydenhuollossa 1 602 euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 640 euroa asukasta kohti.

Taulukossa 24 esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, valtionosuudet ja omarahoitusosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Taulukossa 25 esitettävät opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ja valtionosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Kuntien rahoitusosuudet kattavat mainittujen palvelujen lisäksi rahoitusosuudet myös yksityisten ja valtion järjestämään koulutukseen.

Taulukko 24. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, milj. euroa

Taulukko 25. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin, milj. euroa

Vuonna 2007 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 2,4 %, mikä lisää peruspalvelujen järjestämisen kustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 292 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 107 milj. euroa, eli yhteensä 399 milj. euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävien indeksikorotusten kautta. Vuonna 2007 valtionosuuksiin tehdään 2,0 prosentin suuruinen indeksikorotus, joka on 75 % täysimääräisestä kustannustason muutoksesta v. 2007 sekä vuoden 2005 tason 0,2 prosenttiyksikön suuruisesta korjauksesta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 147 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 133 milj. euroa. Täysimääräinen indeksikorotus olisi 2,6 % ja se lisäisi valtionosuuksia 196 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus olisi 177 milj. euroa. Rahoituslaskelmassa on käytetty laskentaoletuksena vuosille 2008—2011 täysimääräistä indeksikorotusta.

Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkin kunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2007 tasaus perustuu verovuoden 2005 tietoihin. Tasaus jaetaan kolmelle hallinnonalalle suhteessa: STM 57 %, OPM 37 % ja SM 6 %.

Taulukko 26. Valtionosuuksien tasaukset 2005—2007, milj. euroa

Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määrä on noin 715 milj. euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen on noin 10 milj. euroa. Tasauslisää saa 329 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennys tehdään 72 kunnalle, määrältään noin 698 milj. euroa.