Talousarvioesitys 2007

6.3. Kuntatalouden kehitys vuoteen 2011

Kuntatalouden lähtötilanne on taloudellisen tilanteen nopeankohenemisen takia parempi kuin kevään 2006 peruspalveluohjelmassa.Vuosikate riittää nettoinvestointien rahoittamiseen vuodesta 2009lähtien. Tämä johtuu verotulojen ennakoitua nopeammasta kasvustatänä ja ensi vuonna ja laskelmassa oletetusta toimintamenojen hidastuvastakasvusta.

Mikäli toimintamenot kasvaisivat jatkossakin yli 5 %vuodessa, vuosikate painuisi syvään alijäämään ja kuntataloudenvoimakas velkaantuminen jatkuisi. Lisäksi kuntien väestörakenteet ovatjo nyt hyvin eriytyneitä. Monilla alueilla ja monissa kunnissa muuttoliikekärjistää tilanteen paljon vaikeammaksi kuin miltä se koko kuntataloudennäkökulmasta näyttää. Rahoitustilanteen pitkään jatkunut kireysyhdistettynä menokehitykseen liittyviin riskeihin edellyttääkin kunniltaja valtiolta yhteistyötä palvelurakennetta ja tuottavuutta parantavissaratkaisuissa, niin että toimintamenojen kasvu pysyisi tulevina vuosinamaltillisena.

Vuonna 2006 kuntatalous säilyy alijäämäisenä, mutta kuntienja kuntayhtymien vuosikate kohenee edellisvuodesta. Vuosikate kattaakäyttöomaisuuden poistot ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002 muttajää alle nettoinvestointien tason.

Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate paranee vuoden2006 ennakoidusta noin 2,0 mrd. eurosta noin 2,2 mrd. euroon jaylittää noin viidenneksellä käyttöomaisuuden poistot. Tilikaudentuloksen arvioidaan olevan noin 0,7 mrd. euroa positiivinen. Rahoitustilanteenennakoitu koheneminen perustuu verotulojen ja valtionosuuksien yhteensänoin 5 prosentin kasvuun sekä toimintamenojen kasvun hidastumiseennoin 4 prosenttiin. Verotulojen arvioidaan kasvavan 5 %,mikä pitää sisällään kuntien ja valtion välisen kustannustenjaontarkistuksen viimeisen erän aikaistamisen vuodelle 2007. Tämä lisääkuntien tuloja 185 milj. euroa ennakoitua enemmän.

Kuntien nettoinvestointien odotetaan pysyvän likimain 2,3 mrd.euron tasolla, joten vuosikate ei aivan riitä kattamaan nettoinvestointeja.Kuntatalouden säilyessä lievästi alijäämäisenä kuntien velan määräedelleen kasvaa, joskin selvästi viime vuosia hitaammin. Lainakannanvuoden 2007 lopussa arvioidaan olevan 8,3 mrd. euroa, mikä on noin5 % suhteessa kokonaistuotantoon.

Kuntatalouden arvioidaan asteittain tasapainottuvan vuosina2008—2011. Tämän seurauksena kuntien velan kasvu hidastuu.Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuosina 2008—2011 keskimäärinnoin 3,5 % vuodessa. Toimintamenojen kasvun arvioidaanhidastuvan keskimäärin vajaaseen 4 prosenttiin. Tämä perustuu oletuksiinmm. kuntien ansiotasokehityksen hidastumisesta, työnantajamaksujenalenemisesta ja henkilöstön määrän maltillisesta, vuosittain runsaan 2 000henkilön kasvusta. Palvelujen ostojen ennakoidaan kasvavan keskimäärinrunsaat 5 prosenttia vuodessa eli selvästi 2000-luvun alkuvuosiahitaammin. Nettoinvestointien oletetaan pysyvän nykyisellä, noin2,3 mrd. euron tasolla.

Kuntien tulojen kasvu on nopeutunut vuodesta 2005 lähtien. Verotulotja valtionosuudet lisääntyivät 5 % vuonna 2005, ja kasvuksiarvioidaan noin 7 % vuonna 2006. Kuntien maksutulot vuonna2005 olivat 1 451 milj. euroa, missä on lisäystä 4 %edellisestä vuodesta. Myös v. 2006 maksutulojen arvioidaanlaskelmassa kasvavan saman verran. Tämän jälkeenkin tulokehityson selvästi nopeampaa kuin 2000-luvun alkuvuosina. Lisäksi kuntienrahoitusnäkymiä parantavat kustannustenjaon tarkistuksen aikaistaminenja kuntatyönantajamaksurasituksen helpottuminen. Tämä antaa kunnillehyvän tilaisuuden taseiden kohentamiseen kehyskaudella.

Taulukko 19. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2005—2011, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa(käyvin hinnoin)¹⁾

¹⁾ Kuntatalouden kehitystäarvioitaessa tulee ottaa huomioon, että Espoon kaupunki sai vuonna2006 sähkölaitosmyynnistä myyntituloa 364 milj. euroa.Tämä kertaluonteinen erä on kirjattu vuoden 2006 laskelmissa vastaavansuuruisenasatunnaisiin tuottoihin (7,10), tulorahoituksen korjauseriin (11)sekä käyttöomaisuuden myyntituloihin (14). Kirjauksella on positiivinen vaikutustilikauden tulokseen ja rahoitusjäämään. Lisäksi on otettu huomioonvaikutukset lainanottotarpeeseen ja kassavaroihin.

Vuodesta 2005 vuoteen 2007 kuntien vuosikate paranee sisäasiainministeriönkuntaosaston ennusteen mukaan kaikissa kuntaryhmissä. Taloudellisentilanteen paranemisesta huolimatta alle 2 000 asukkaankuntien vuosikate jää huomattavasti alle poistojen ja tilanne vuosikatteella tarkastellenheikkenee jälleen vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Erityisestiyli 100 000 asukkaan kunnissa vuosikate paranee. Useiltavuosilta kertynyttä, kumulatiivista alijäämää oli vuoden 2005 lopussa177 kunnalla yhteensä noin 433 milj. euroa. Kertynyt alijäämä kohdistui 80-prosenttisestialle 10 000 asukkaan kuntiin.

Kuntien lainakanta kasvaa vuodesta 2005 vuoteen 2007, muttavuoteen 2006 verrattuna lainakannan kasvu on olematon koko maantasolla v. 2007. Tämä johtuu siitä, että yli 40 000 asukkaankunnissa lainamäärän arvioidaan pienenevän niiden hyvän taloudellisentilanteen vuoksi. Lainakannan kasvu jatkuu kuitenkin voimakkaanapienissä kunnissa.

Taulukko 20. Kuntien talouskehitys vuosina 2005—2007kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin (vuodet 2006ja 2007 eivät sisällä harkinnanvaraista rahoitusavustusta ja toimintakatteenkasvu peruspalveluohjelman mukaan)

Kuvio 8. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2005 tilinpäätöksessä