Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
        Tuloarviot
   Numerotaulu
   Tuloarviot

Talousarvioesitys 2005

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2005 toiseksi lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Lisätalousarvioesityksen pohjana oleva näkemys talouskehityksestä perustuu valtiovarainministeriön kansantalousosaston syyskuun 2005 suhdanne-ennusteeseen.

Kasvu maailmantaloudessa jatkuu vahvana poikkeuksellisen nopean kasvuvuoden 2004 jälkeen. Raaka-aineiden ja erityisesti öljyn hinnan nousu kuitenkin hidastaa kasvua. Kiinassa ja Japanissa talouskasvu jatkuu ripeänä. Euroalueen talouskasvun uhkana ovat työttömyys sekä kallis öljy. Yhdysvalloissa kotitalouksien kulutus jatkuu voimakkaana. Julkisen talouden vaje on supistumassa, mutta vaihtotaseen vaje on edelleen huolestuttava.

Suomessa kokonaistuotannon kasvu jää kuluvana vuonna 2,1 prosenttiin eli heikommaksi kuin mitä arvioitiin vuoden 2005 talousarviota ja vielä kevään lisätalousarviota laadittaessa. Talouskasvua hidastivat alkukesän seisokit metsäteollisuudessa, ja kasvu perustuukin lähes kokonaan kotimaiseen kysyntään. Työttömyysaste alenee 8,2 prosenttiin, eli kehitys on hieman parempaa kuin mitä ennakoitiin syksyllä 2004. Uusia työpaikkoja on syntynyt rakentamiseen ja osa-aikaisin työsuhtein kauppaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuluttajahintojen nousu jää 1,3 prosenttiin. Ansiotaso nousee 3,6 %.

Tuloarviot

Lisätalousarvioesityksessä tuloarvioita ehdotetaan korotettavaksi nettomääräisesti 1 304 milj. eurolla.

Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota korotetaan nettomääräisesti 517 milj. eurolla. Toteutuneiden kertymätietojen sekä vuoden 2004 verotuksen valmistumisesta saatujen ennakkotietojen perusteella yhteisöveroa arvioidaan kertyvän aiemmin arvioitua enemmän, minkä johdosta tulo- ja varallisuusveron tuottoarviota korotetaan 249 milj. eurolla. Arvonlisäveron tuottoennustetta korotetaan 70 milj. eurolla toteutuneiden kertymätietojen perusteella. Arvonlisäveron tuottoa lisää autojen ja kestokulutushyödykkeiden kulutuksen ennustettua nopeampi kasvu. Tupakkaveron tuottoarviota korotetaan 33 milj. eurolla veropohjan säilyttyä arvioitua paremmin. Uusien henkilöautojen myynnin arvioidaan nousevan aiemmin arvioitua suuremmaksi, minkä johdosta autoveron tuottoarviota korotetaan 110 milj. eurolla. Varainsiirtoveron tuottoarviota korotetaan 111 milj. eurolla toteutuneiden kertymätietojen perusteella. Energiaverojen tuottoarviota alennetaan 77 milj. eurolla.

Arviota sekalaisista tuloista korotetaan nettomääräisesti 738 milj. eurolla. Arviota osakemyynneistä saatavista nettotuloista korotetaan 1 016 milj. eurolla 1 491 milj. euroon toteutuneiden osakemyyntien perusteella. Osuuskunta Tradeka -yhtymän valtiolle tulouttamasta saneerausohjelman päättymisen jälkeisestä lisäsuorituksesta ja regressivelkapääomasta korkoineen arvioidaan kertyvän lisäystä 30,1 milj. euroa.

Muuttuneiden EY-säädösten perusteella suorien tukien EU-osuuden maksatus viivästyy kuukaudella. Tämän johdosta EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta saatavat tulot supistuvat 358,8 milj. euroa, jota vastaava EU-osuus kirjataan vuoden 2006 tuloksi. Euroopan sosiaalirahastosta saatavia tuloja koskevaa arviota vähennetään 45,1 milj. eurolla. Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkioita arvioidaan kertyvän 15,2 milj. euroa aiemmin budjetoitua enemmän.

Arviota valtiolle takaisin maksettavista lainoista korotetaan 42 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu siitä, että Senaatti-kiinteistöt lyhentää talousarviotaloudesta saamaansa velkaa.

Tasapaino ja valtionvelka

Toisen lisätalousarvioesityksen tuloiksi arvioidaan nettomääräisesti 1 304 milj. euroa. Hallinnonalojen menoihin ehdotetaan nettomääräisesti 9 milj. euron vähennystä, sillä esitystä valmisteltaessa on viime vuosia aktiivisemmin etsitty kohteita, joista määrärahoja arvioidaan säästyvän. Valtionvelan korkomenot arvioidaan nettomääräisesti 114 milj. euroa aiemmin budjetoitua pienemmiksi.

Toinen lisätalousarvioesitys on 1,4 mrd. euroa ylijäämäinen, mikä selittyy erityisesti ennakoitua suuremmilla osakemyyntituloilla eli valtion osakeomistuksen vähentämisellä. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden ennakoidaan kuluvana vuonna olevan alijäämäinen. Alijäämän arvioidaan vastaavan noin ½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionvelkaa lyhennetään vuonna 2005 yhteensä 3,6 mrd. eurolla, josta ensimmäisessä lisätalousarviossa kirjattuun edellisten tilikausien kumulatiivisen ylijäämän tuloutuksen osuus on 2,7 mrd. euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2005 lopussa arvioidaan 60,2 mrd. euroa. Toisen lisätalousarvioesityksen velan lyhennys alentaa valtionvelan suhdetta bruttokansantuotteeseen lähes prosenttiyksiköllä, ja velka näyttää painuvan jo tänä vuonna alle 40 prosenttiin kokonaistuotannosta.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
  2004
Tilinpäätös
2005
Hyväksytty
talousarvio (TA+I LTA)
2005
Hallituksen
esitys
2005
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
36 320 38 027 -123 37 904
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 2 381 2 394 -114 2 280
Valtionvelan vähentäminen
(pääluokka 37)
- 2 197 1 427 3 624
— Nettokuoletukset - 2 112 1 461 3 573
— Velanhallinta - 85 -34 51
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
38 493 40 224 1 304 41 528
— Verotulot 31 191 31 379 517 31 896
— Muut tulot, 7 303 6 145 787 6 932
josta omaisuuden myyntitulot 2 134 475 1 016 1 491
— Edellisten vuosien ylijäämän käyttö - 2 700 - 2 700
Nettolainanotto ja velanhallinta 32 - - -
— Nimellisarvoinen nettolainanotto 74 - - -
— Velanhallinta -42 - - -

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan kehysmäärärahoihin nettomääräisesti vain noin 33 milj. euron lisäystä, vaikka esitykseen sisältyy useita kertaluontoisia kehykseen luettavia menolisäyksiä. Määräraha-arvioiden tarkentuminen useissa tapauksissa alaspäin kompensoi pitkälti ehdotettujen lisäysten vaikutuksen määrärahojen kokonaistasoon.

Lisätalousarvioesitykseen sisältyy uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotto eräissä virastoissa, mistä aiheutuu kehykseen noin 3 milj. euron kustannustasokorjaus. Tämä huomioiden vaalikauden tarkistettu kehys on 28 853 milj. euroa. Kehykseen kuuluvien menojen yhteissummaksi ehdotetaan nyt esitettävä lisätalousarvioesitys mukaan lukien 28 766 milj. euroa, eli vuoden 2005 jakamattomaksi varaukseksi jää 87 milj. euroa.

Kapiteeli Oyj:n myyntivaltuus

Hallitus hakee eduskunnalta valtuutusta päättää sellaisista omistusjärjestelyistä, joilla luovutaan valtion omistuksesta Kapiteeli Oyj:ssä.

Valtion kiinteistöjärjestelyt

Omistus- ja hallintaolojen selkeyttämiseksi eduskunnalta pyydetään suostumusta kahteen kiinteistön luovutukseen. Valtiovarainministeriö oikeutettaisiin luovuttamaan vastikkeetta mutta luonnonsuojeluun liittyvin ehdoin Turun kaupungin omistukseen Ruissalon alueen lukuun ottamatta valtion omistukseen ja hallintaan jääviä puolustusvoimien ja Turun yliopiston käytössä olevia alueita. Luovutuksen ehtoihin liittyen Turun kaupunki sitoutuu noudattamaan Ruissalon alueen osalta luonnonsuojelusäädöksiä. Senaatti-kiinteistöt oikeutettaisiin luovuttamaan Helsingin yliopiston rahastoille Helsingin yliopiston päärakennuksen, kirjaston ja Fabiania -rakennuksen kiinteistöt rakennuksineen 42,0 milj. euron kauppahinnalla. Molempien luovutusten taustalla on kiistanalainen omistajuus- ja hallintatilanne, jotka kyseisillä luovutuksilla selkeytetään ja lopetetaan epäselvyyksistä aiheutuvat oikeustoimet.

Etelä-Aasian luonnonkatastrofi

Etelä-Aasian luonnonkatastrofista aiheutuneisiin menoihin ehdotetaan yhteensä noin 1,6 milj. euron määrärahalisäystä.

Onnettomuustutkinta ja rikosvahinkokorvaukset

Ennakoitua suurempien onnettomuustutkintamenojen rahoittamiseen ehdotetaan 0,7 milj. euron määrärahalisäystä. Rikosvahinkokorvausten rahoittamiseen ehdotetaan 2,6 milj. euron ja valtion maksettavaksi tuomittujen vahingonkorvausmenojen rahoittamiseen 1,4 milj. euron määrärahalisäystä.

Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus

Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä kuntien talouden ennakoitua heikomman tilan takia. Kuntien taloutta ovat osaltaan heikentäneet kevään 2005 työtaistelut.

Puolustusvoimat

Puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksiin liittyviin indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin ehdotetaan 10,1 milj. euron määrärahalisäystä. Lento-onnettomuudessa vaurioituneen Hornet 413 -koneen korjaamista varten ehdotetaan 15,1 milj. euroa.

EU-puheenjohtajuus

EU-puheenjohtajuuteen liittyvien henkilöstömenojen kasvun johdosta ehdotetaan 2,0 milj. euron määrärahalisäystä.

Tuottavuuden edistäminen

Tuottavuuden edistämiseen ehdotetaan 5 milj. euron määrärahalisäystä.

Tuottavuutta edistävien talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon prosessien sekä järjestelmien kehittämiseen ja hankintaan ehdotetaan 12 milj. euroa ja julkishallinnon sähköisen palvelun edistämiseen 0,5 milj. euroa.

Ahvenanmaan tasoitusmaksu

Ahvenanmaan tasoitusmaksuun ehdotetaan noin 13,0 milj. euron määrärahalisäystä, josta 5,9 milj. euroa aiheutuu valtion tulojen lisääntymisestä ja 7,1 milj. euroa vuoden 2004 tasoitusmäärän vahvistamisesta.

Maksut EU:lle

Tarkentuneesta arviosta johtuen Suomen maksuosuutta EU:lle ehdotetaan pienennettäväksi 84 milj. eurolla.

Yleisurheilun MM 2005 -kilpailut

Tullilaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä yleisurheilun MM-kilpailujen turvallisuusjärjestelyistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Kilpailun mediajärjestelyistä aiheutuneisiin kustannuksiin ehdotetaan myönnettäväksi 1,2 milj. euroa. Poliisitoimen toimintamenoihin ehdotetaan 0,2 milj. euron lisäystä yleisurheilun MM-kisoista maksettuihin erilliskorvauksiin.

Noste-ohjelma

Aikuisten koulutustason kohottamiseen suunnattuun Noste-ohjelmaan ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä. Lisäys mahdollistaa vielä noin 500 henkilön koulutuksen aloittamisen. Kokonaisuutena tavoitteena on tukea kaikkia niitä koulutussopimuksia, joista voidaan vuoden 2005 aikana sopia ohjelman toteuttajien kanssa.

Poikkeukselliset tulvat sekä vesistö-, vesihuolto- ja ympäristötyöt

Kevään 2005 poikkeuksellisen voimakkaiden tulvien aiheuttamien vahinkojen korvauksiin ehdotetaan 3,3 milj. euron määrärahalisäystä. Eräiden uusien sekä keskeneräisten vesistö-, vesihuolto- ja ympäristötyöhankkeiden nopeutettua loppuun saattamista varten ehdotetaan 11 milj. euron määrärahalisäystä.

Infrastruktuurihankkeet ja liikennepalvelut

Liikenteen määrärahoja lisätään EU:n avustustuloja vastaavasti perustienpitoon, perusradanpitoon, joukkoliikenteeseen sekä hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhteensä 13,2 milj. euroa. Eräiden keskeneräisten liikennehankkeiden viivästymisten ja nopeutumisten johdosta niiden määrärahatarpeita siirretään osin myöhemmille vuosille ja osin aikaistetaan kuluvalle vuodelle. Tiehankkeiden maa-alueiden hankintaan ehdotetaan hankkeiden ajoitustarkistusten johdosta 4,3 milj. euroa ja ratahankkeiden maa-alueiden hankintaan 0,9 milj. euroa. Saariston yhteysalusliikenteen polttoainemenoihin ehdotetaan 0,24 milj. euron määrärahalisäystä.

Viranomaisradioverkon investointeihin ja verkkoa ylläpitävän Suomen Erillisverkot Oy:n tukemiseen ehdotetaan 5,9 milj. euroa.

Finnvera Oyj:n korkotuet

Aloittavien yritysten ja kasvuyritysten perustamisen vauhdittamiseksi ehdotetaan lisättäväksi Finnvera Oyj:n erityislainojen korkotukivaltuutta 10 milj. eurolla. Tästä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja noin miljoona euroa korkotukina ja luottotappiokorvauksina seuraavan viiden vuoden aikana.

Avustus koelaitosten rakentamiseen

Uutta energiateknologiaa edustavien koelaitosten rakentamista varten ehdotetaan uusittavaksi vuoden 2003 toisessa lisätalousarviossa myönnetty 9,6 milj. euron määräraha. Tarkoitus on myöntää tukea enintään neljälle suurelle koelaitokselle, joihin on jo käytetty julkisia tutkimusvaroja.

Rokotteiden hankinta

Influenssapandemian uhkaan varautumiseksi rokotteiden hankintaan ehdotetaan 20,8 milj. euron määrärahalisäystä.

Ympäristöhankkeet

Öljyntorjunta-alusten ja varastojen välttämättömiin kalustohankintoihin esitetään 1 milj. euron lisämäärärahaa. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytysten parantamiseen eteläisessä Suomessa esitetään 0,3 milj. euron määrärahaa.

Eräiden menoarvioiden tarkentuminen

Työttömyysturvamenoihin ehdotetaan yhteensä 16 milj. euron vähennystä, joka johtuu etuusmenoarvioiden tarkentumisesta. Työmarkkinatukimenoihin ehdotetaan 30 milj. euron vähennystä. Etuusmeno- ja vakuutusmaksutuottoarvion tarkentuminen vähentää valtion osuutta sairausvakuutuslaista johtuvista menoista 45 milj. euroa. Vakuutusmaksutuottoarvion tarkentumisen myötä valtion osuus yrittäjien eläkelaista ja kansaneläkelaista johtuvista menoista alenee yhteensä 18 milj. eurolla.

Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukeen ehdotetaan 17 milj. euron vähennystä alhaisen korkotason ja lainojen myöntämisen lykkääntymisen takia. Vähennyksestä 8,5 milj. euroa on siirtoa Maatilatalouden kehittämisrahastoon.

EU:n rakennerahastoista maksettaviin menoihin ehdotetaan EU-rahoituksen osalta yhteensä 13,3 milj. euron vähennystä. Vastaavan valtion rahoitusosuuden osalta ehdotetaan yhteensä 22,9 milj. euron vähennystä. Ehdotetut vähennykset aiheutuvat myöntämisvaltuuksien arvioitua pienemmistä maksatuksista.

Toimintamenot

Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 3,2 milj. euron lisäystä.

Polttoaineiden hinnan noususta johtuen puolustusvoimien, poliisitoimen ja rajavartiolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 8,4 milj. euron lisäystä.

Vankeinhoidon toimintamenoihin ehdotetaan 3,5 milj. euron lisäystä vankimäärän kasvun johdosta ja vankeinhoidon toimintaedellytysten turvaamista varten.

Tullilaitoksen toimistoautomaatiojärjestelmän uusimiseen ehdotetaan 8,2 milj. euroa.

Valtioneuvostotason tietohallinnon lisääntyneestä ja laajentuneesta palvelutarpeesta johtuen valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimintamenoja ehdotetaan lisättäväksi 1,2 milj. euroa.

Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoihin ehdotetaan 3,0 milj. euron lisäystä yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uusimista varten. Hanketta rahoitetaan myös tuottavuuden edistämisen (28.80.27) määrärahasta.

Valtionvelan korot

Korkomenojen arvioidaan jäävän 114 milj. euroa aiemmin budjetoitua pienemmiksi, koska lainanottotarve on pienentynyt, korkotaso on pysynyt ennakoitua matalampana ja lyhytaikainen lainanotto painottuu loppuvuoteen.

Eduskunnan vuodelle 2005 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio (TA+I LTA)
Hallituksen esitys Yhteensä
         
21. Eduskunta 97 461 000 - 97 461 000
22. Tasavallan presidentti 8 583 000 - 8 583 000
23. Valtioneuvosto 49 520 000 120 000 49 640 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 836 415 000 1 630 000 838 045 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 671 305 000 10 287 000 681 592 000
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 534 926 000 3 594 000 1 538 520 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 172 654 000 37 116 000 2 209 770 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 5 573 146 000 27 566 000 5 600 712 000
29. Opetusministeriön hallinnonala 6 222 221 000 -15 077 000 6 207 144 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala
2 728 858 000 7 030 000 2 735 888 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala
1 812 634 000 12 060 000 1 824 694 000
32. Kauppa- ja teollisuusministeriön
hallinnonala
993 729 000 -6 130 000 987 599 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 10 035 251 000 -48 873 000 9 986 378 000
34. Työministeriön hallinnonala 2 202 641 000 -34 378 000 2 168 263 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 693 971 000 -4 350 000 689 621 000
36. Valtionvelan korot 2 394 000 000 -114 000 000 2 280 000 000
Yhteensä (pl. valtionvelan vähentäminen) 38 027 315 000 -123 405 000 37 903 910 000
         
37. Valtionvelan vähentäminen 2 196 854 000 1 427 080 000 3 623 934 000
Yhteensä 40 224 169 000 1 303 675 000 41 527 844 000

Eduskunnan vuodelle 2005 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
  Osasto Hyväksytty
talousarvio (TA+I LTA)
Hallituksen esitys Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 31 378 908 000 517 000 000 31 895 908 000
12. Sekalaiset tulot 4 729 214 000 738 063 000 5 467 277 000
13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 1 063 657 000 6 612 000 1 070 269 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 3 052 390 000 42 000 000 3 094 390 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 40 224 169 000 1 303 675 000 41 527 844 000
         
Nettolainanotto ja velanhallinta (mom.15.03.01) - - -
Yhteensä 40 224 169 000 1 303 675 000 41 527 844 000