Talousarvioesitys 2004

5.2 Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat

Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty neljä poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa, joita johtavat ja koordinoivat ohjelmista vastaavat ministerit: tietoyhteiskuntaohjelma (pääministeri), työllisyysohjelma (työministeri), yrittäjyyden politiikkaohjelma (kauppa- ja teollisuusministeri) ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma (oikeusministeri). Ohjelmien suunnittelua ja toteutuksen seurantaa varten on perustettu ministeriryhmät. Politiikkaohjelmien toteuttamiseksi hallinnollista toimivallanjakoa ei muuteta. Hallinnolliset päätökset politiikkaohjelmiin kuuluvissa asioissa tehdään valtioneuvostossa normaalissa järjestyksessä ja olemassa oleviin organisaatioihin tukeutuen.

Politiikkaohjelmia johtavia ministereitä avustavat vastuuministeriöihin sijoitetut ohjelmajohtajat. Eri ohjelmiin liittyviin ministeriöihin voidaan nimetä ohjelmien valmistelusta ja seurannasta vastaavat henkilöt. Vastuuministerit ja ohjelmajohtajat voivat organisoida politiikkaohjelmien toteutuksen tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla sekä päättää ohjelmien yksityiskohtien valmistelun, toteutuksen ja seurannan järjestämisestä ja niihin liittyvistä vastuista. Ohjelmien osa-alueiden toteuttamista varten voidaan tarpeen mukaan muodostaa projektiryhmiä.

Tietoyhteiskuntaohjelma

Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa. Ohjelman avulla pyritään myös säilyttämään Suomen asema tieto- ja viestintäteknologian johtavana tuottajana ja hyödyntäjänä. Samalla koordinoidaan valtionhallinnon omia toimenpiteitä horisontaalisella tasolla, jotta voidaan varmistua muun muassa siitä, että toteutettavat toimenpiteet eivät ole päällekkäisiä tai keskenään ristiriidassa.

Tietoyhteiskuntaohjelma koostuu kahdeksasta osa-alueesta, jotka ovat:

• tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta
• kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen
• koulutus, tutkimus ja tuotekehitys
• sähköinen asiointi julkishallinnossa
• sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen tietoyhteiskunnan keinoin
• sähköinen liiketoiminta, digitaaliset palvelut ja sisällöt
• valtion oma tietohallinto
• lainsäädännölliset toimenpiteet.

Merkittävä painopistealue koko ohjelman toteutuksen kannalta on yhteistyö eri toimijoiden välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa parantamalla edistetään puolestaan kansalaisten ja yritysten luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin.

Ohjelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan vuosittain sekä kansallisten että EU:n tietoyhteiskuntakehitystä kuvaavien muuttujien pohjalta ja ohjelmaan tehdään tarvittaessa tarkistuksia tämän seurannan pohjalta.

Tietoyhteiskuntaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 25.01.22, 26.98.43, 28.03.21, 28.52.21, 28.80.20, 29.10.21, 29.20.30, 29.40.30, 29.69.22, 29.69.25, 29.88.22, 29.88.50, 29.90.30, 29.90.32, 30.13.44, 30.14.61, 30.14.62, 30.21.21, 30.32.21, 30.42.21, 30.61.21, 31.01.22, 31.60.63, 31.72.42, 32.10.24, 32.20.22, 32.20.27, 32.20.28, 32.20.40, 32.20.83, 32.30.45, 32.30.47, 32.30.62, 33.01.63, 33.32.36, 33.92.50 ja 34.06.29. Lisäksi useiden virastojen lähinnä toimintamenomomenteille ehdotettuja määrärahoja on tarkoitus käyttää sähköisen asioinnin ja valtion tietohallinnon kehittämiseen.

Työllisyysohjelma

Työllisyysohjelman painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Ohjelman keskeisinä hankkeina ovat julkisen työvoimapalvelun uudistaminen, työmarkkinatuen aktivointi, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet sekä työurien pidentäminen. Ohjelman päätavoitteita ovat:

• rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäisy
• osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja varautuminen ikärakenteen muutoksesta johtuvaan työvoiman niukkuuteen
• työmarkkinoilla nykyistä pidempään pysyminen ja työn tuottavuuden lisääminen sekä työn organisoinnin ja mielekkyyden parantaminen.

Työllisyysohjelman keskeinen osa on rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi vuosina 2004—2006 toteutettava julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus. Työvoiman välitys ja vaikeasti työllistyvien palvelut eriytetään niin, että vaikeimmin työllistyvien palvelut ja resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Palvelukeskus on alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palveluntuottajien asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa elämänhallinnasta ja työnhaun tuesta monipuolisiin aktivoiviin toimenpiteisiin tukea työttömille, joiden auttamiseen työmarkkinoille nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tavoitteena on, että palvelukeskuksia olisi vuonna 2006 arviolta 40.

Työvoimapalvelujen rakenteellisten uudistamishankkeiden avulla kehitetään työmarkkinatukea aktivoivammaksi. Työmarkkinatuen ylläpitokorvauksista kehitetään aktivointilisä, jolla parannetaan työnhakijoiden omaa aktiivisuutta ja osallistumismahdollisuuksia työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Tavoitteena on myös valmistella malli, jossa työmarkkinatuen saajan tulee tuen ehtona tietyn työttömyysajan jälkeen osallistua aktiivitoimenpiteisiin. Samalla selvitetään kuntien ja valtion välisiä rahoitusmalleja, joilla voidaan kannustaa kuntia tehokkaaseen työttömyyden hoitoon.

Koulutus- ja työvoimapoliittisina toimenpiteinä pitkäaikaistyöttömille laaditaan yksilöllinen aktivointiohjelma ja mahdollistetaan pitkäkestoiset palveluprosessit sekä nuorille koulutus-, työharjoittelu- tai työpajatoimenpiteet kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Oppisopimuskoulutusta ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintaa lisätään ja ammatillisen koulutuksen ennakointia parannetaan. Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin ja eläkemahdollisuuksien selvittämistä jatketaan ja laajennetaan koko maahan.

Työvoiman tulevaan niukkuuteen varautumista varten työvoiman työuria on pidennettävä. Nuorten koulutus- ja työharjoittelumahdollisuuksia kehitetään sekä nopeutetaan ja aikaistetaan nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Ikääntyvän työvoiman työurien pidentämistä tuetaan eri keinoin. Yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvitetään mahdollisuudet muuttaa suurten työnantajien työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuta sekä yritysten TEL-maksuperusteita nykyistä enemmän työssä pysymistä kannustaviksi. Työn tuottavuutta ja työssä jaksamista edistetään aikuisväestön ammattitaitoa kohottamalla ja työelämäohjelmien toimenpiteillä.

Työllisyysohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 26.98.61, 26.98.62, 29.01.62, 29.60.31, 29.69.31, 29.69.34, 29.99.51, 32.30.45, 32.30.62, 33.01.62, 33.01.63, 33.17.53, 33.17.54, 33.32.30, 34.01.23, 34.01.63, 34.05.61, 34.05.62, 34.06.21, 34.06.29, 34.06.31, 34.06.50 ja 34.06.52.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma

Osana talous- ja elinkeinopolitiikkaa hallitus toteuttaa yrittäjyyden politiikkaohjelman, jonka tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja pitkälläkin aikavälillä ennustettavissa oleva kehitys. Ohjelman tuloksena yritysten ja yrittäjien merkitys taloudellisen kasvun ja työllisyyden luojina suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa edelleen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää olemassa olevan yrityskannan jatkuvaa kehittymistä, yrityskannan uusiutumista, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yrittäjyyttä suosivia kilpailuolosuhteita.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma on väline, jolla hallitus varmistaa, että eri hallinnonaloilla yrittäjyyden edistämiseen käytettävissä olevat resurssit käytetään tehokkaasti, että toteutettavat toimenpiteet ovat mahdollisimman yhdensuuntaisia, että ne eivät ole toisilleen päällekkäisiä ja että eri hallinnonalojen yhteistyöstä saatavissa olevat edut käytetään täysimääräisesti hyödyksi. Voimavarojen tehokas käyttö varmistetaan panostamalla hallinnonalojen välisen yhteistyökyvyn lisäämiseen ja alueilla olevan asiantuntemuksen hyväksikäyttöön.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma koostuu viidestä osa-alueesta. Ne ovat:

• yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta
• yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen
• yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut
• alueiden yrittäjyys
• yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmalla lisätään kansalaisten valmiuksia ryhtyä halutessaan yrittäjiksi yrittäjyyskasvatuksen keinoin. Lisäksi ohjelman avulla tavoitellaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten määrän kasvua ja niiden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistumista. Verotuksen rakennetta kehitetään työllisyyttä tukevalla ja yrittäjyyttä edistävällä tavalla ottaen huomioon verotuksen vaikutukset Suomen kykyyn kilpailla yritysten ja niiden avaintoimintojen sijaintipaikkana. Elinkeinopolitiikkaa suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon, että yrittäjyyden olosuhteet ja edellytykset vaihtelevat voimakkaasti maan eri alueilla. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus pyrkii edelleen parantamaan myös alueiden kykyä hyödyntää tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Myös yritystoimintaa koskevaa lainsäädäntöä kehitetään tavoitteena yritystoiminnan edellytysten parantaminen, mukaan lukien hallinnollisten menettelyiden yksinkertaistaminen.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Ohjelman puitteissa käydään vuosittain valtion ja yrittäjäjärjestöjen välillä neuvottelu, jossa seurataan yrittäjyyden edellytysten kehittymistä sekä kartoitetaan, mihin uusiin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin ohjelman eri osa-alueilla olisi ehkä tarpeen ryhtyä. Työmarkkinajärjestöillä on mahdollisuus osallistua seurantaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö myös asettaa eri sidosryhmien edustajista koostuvan Yritysneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edistää laajaa sitoutumista ohjelman tavoitteisiin.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 26.98.43, 26.98.61, 26.98.62, 28.18.21, 29.01.62, 29.10.21, 29.20.25, 29.20.30, 29.40.25, 29.60.25, 29.60.30, 29.60.31, 29.69.22, 29.69.25, 30.14.61, 30.14.62, 30.14.63, 32.10.22, 32.10.24, 32.20.22, 32.20.27, 32.20.28, 32.20.40, 32.20.83, 32.30.42, 32.30.43, 32.30.44, 32.30.45, 32.30.47, 32.30.62, 32.50.21, 32.50.40, 32.50.41, 32.70.89 (v. 2002 II lisätalousarvio), 34.05.61, 34.05.62 ja 34.06.29.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tarkoituksena on vahvistaa demokratiaa tuomalla esille edustuksellista demokratiaa, kansalaisten ja hallinnon välistä suhdetta sekä kansalaisten omaehtoista toimintaa koskevia kehittämistarpeita.

Suomalainen edustuksellinen demokratia ja kansalaisyhteiskunta ovat perusrakenteiltaan vahvoja. Tarve vahvistaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on kuitenkin noussut esiin viime vuosina muun muassa sen vuoksi, että kansalaisten äänestysaktiivisuus on tasaisesti laskenut niin eduskunta- kuin kunnallisvaaleissa ja kiinnostus puoluepoliittiseen toimintaan on vähentynyt. Voimakas globalisaatiokehitys ja erityisesti Euroopan unionin jäsenyys ovat myös tuoneet uusia haasteita. Lisäksi kunnallisessa itsehallinnossa laajentunut kuntien yhteistoiminta ja tehtävien hoidon markkinaehtoistuminen asettavat uusia haasteita kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiselle. Myös kansalaisten luottamuksen säilyttäminen yleisesti hallintoa kohtaan edellyttää toimenpiteitä. Toisaalta kehittynyt tieto- ja viestintätekniikka tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia kansalaisten osallistumiseen, joita tulisi pyrkiä hyödyntämään.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskeisiä tavoitteita ovat:

• vahva, vetovoimainen ja toimiva edustuksellinen demokratia
• hyvä äänestysaktiivisuus kaikissa kansalaisryhmissä valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa
• kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen nykyistä paremmat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, mukaan lukien Euroopan unionin päätöksenteko
• kaikkien kansalaisryhmien vahva kiinnittyminen yhteiskuntaan
• nuorten kasvu aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen turvattu
• vuorovaikutteista viestintää hyödynnetään tehokkaasti kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi
• kunnallinen demokratia toteutuu myös kuntahallinnon muutoksissa ja uusissa olosuhteissa
• puolueiden mahdollisuudet kansalaisia puhuttelevaan poliittiseen toimintaan turvattu
• tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty demokratia-asioiden hallinto valtioneuvoston piirissä.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman valmistelussa ja toteutuksessa keskeiset tahot ovat valtioneuvoston kanslia, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö. Ohjelmaan kutsutaan mukaan myös muun muassa eduskuntapuolueet, keskeisimmät kansalaisjärjestöt, Suomen Kuntaliitto sekä kuntien ja tiedeyhteisön edustajia.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa: 23.27.50, 23.27.52, 25.70.21, 26.01.21, 28.80.20, 29.01.22, 29.98.50 ja 29.99.50.