Talousarvioesitys 2004

5.1 Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvan vaikutuksen ohella epävarmuus talouskasvun voimakkuudesta sekä verokilpailupaineista korostavat pitkäjänteisen ja johdonmukaisen finanssipolitiikan merkitystä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetun valtiontalouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen vaativat pidättyvyyttä menopolitiikassa. Tämän tukemiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava sitova linjaus koko hallituskaudeksi. Toukokuussa eduskunnalle selontekona annettu valtiontalouden kehyspäätös asettaa enimmäisrajan pääosalle, noin kolmelle neljännekselle, valtion talousarvion menoista tulevien neljän vuoden aikana. Kehyksen ulkopuolelle jäävät ennen kaikkea suhdanteiden tai rahoitusautomatiikan mukaan muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, asumistuki ja siirtomenot kansaneläkelaitokselle. Kehyksen ulkopuolisten menojen perustemuutosten vaikutus kuitenkin lasketaan mukaan sitovaan menokehykseen. Lisäksi ulkopuolelle jäävät korkomenot ja finanssisijoitukset sekä eräät muut menot, joita ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa sitovan enimmäiskaton alle.

Kehyspäätöksessä vuoden 2004 kehysmäärärahojen suuruudeksi päätettiin 28 049 milj. euroa. Lisätalousarvioita ja muita välttämättömiä menotarpeita varten jätettiin jakamattomaksi varaukseksi 120 milj. euroa. Talousarvion valmisteluohjeessa pyydettiin valmistelemaan talousarvioehdotukset siten, että lisätalousarvioesitysten menovaikutuksia varten jätetään kehyksen puitteissa riittävä liikkumatila.

Talousarvioesityksen täsmentyessä kehysmäärärahojen tasoon on tehty kehyspäätöksessä sovitulla tavalla joitakin teknisiä budjetin rakenteen ja hintavaikutusarviointien muutoksiin liittyviä korjauksia, jotka nostavat kehyksen suuruutta 57,5 milj. eurolla. Suurin tekninen muutos on tulo- ja varallisuusverotuksen toimittamiseen liittyvien korkotulojen ja korkomenojen muuttaminen aiemmasta nettobudjetoinnista bruttomääräisesti budjetoiduiksi, mikä lisää talousarvion menoja 50 milj. euroa. Korjattu menokehys vuodelle 2004 on 28 106 milj. euroa.

Jakamaton varaus

Nyt annettavan talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 27 771 milj. euroa, mikä jää 335 milj. euroa kehysmäärärahatason alapuolelle. Hallituksen talousarvioesitys on valmisteltu keväisen kehyspäätöksen mukaisesti mutta joidenkin menoarvioiden tarkentuminen osittain kertaluonteisista tekijöistä johtuen kasvattaa jakamatonta varausta. Näistä tekijöistä suurimpia ovat Suomen maksuosuuden EU:lle jääminen 85 milj. euroa ja kuntien verotulotasausten jääminen 29 milj. euroa aiemmin arvioitua pienemmiksi. Lisäksi yleissivistävän, varsinkin lukio-opetuksen oppilasmääräarviot alentuivat, jonka seurauksena määrärahatarve aleni 23 milj. euroa. Myös kuntaliitosten arvioitu määrä pieneni, joka alensi määrärahatarvetta 6 milj. euroa. Tekesin avustusten maksatusten lykkääntyminen vähensi määrärahatarvetta 15 milj. euroa, ratahallinnon radioverkon kustannusarvion alentuminen 10 milj. euroa ja eräiden tiehankkeiden maksatusten lykkääntyminen 16 milj. euroa. Yrittäjäeläkkeiden määrärahatarve aleni 11 milj. euroa.

Jakamattomasta varauksesta on tarkoitus hallitusohjelman ja kehyspäätöksen mukaisesti rahoittaa vuoden 2004 mahdolliset lisätalousarviotarpeet. Lisäksi jakamattomasta varauksesta on tulevaisuudessa tarkoitus rahoittaa kehyspäätöksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön tarpeisiin varattu 14 milj. euron määräraha.Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana kehyksen piiriin kuuluvien momenttien lisätalousarviomenot ovat vuosittain olleet keskimäärin yli kolminkertaiset alunperin jätettyyn 120 milj. euron jakamattomaan varaukseen verrattuna. Nyt syntynyt jakamaton varaus saattaa siis edelleen olla liian pieni. Jakamaton varaus on tarkoitettu koko vaalikauden välttämättömiin lisätarpeisiin. Jakamattoman varauksen kohonnut taso ei ole pysyvällä pohjalla, vaan huomattava osa sen taustalla olevista tekijöitä poistuu vuoden 2004 jälkeen. Lisäksi mikäli varausta käytettäisiin pysyvän menotason noston rahoittamiseen, tämä lisäisi riskiä, että tulevina vuosina välttämättömät lisätalousarvion määrärahatarpeet jouduttaisiin rahoittamaan muita kehysmenoja leikkaamalla.

Taulukko 12: Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat
vuoden 2004 talousarvioesityksessä, milj. euroa

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolelle jäävien menojen määräksi ehdotetaan 9 390 milj. euroa. Kehyksen ulkopuolelle jäävien määrärahojen arvio on alentunut nettomääräisesti 99 milj. eurolla kehyspäätöksestä. Korkomenojen arvio on alentunut keväisestä korkotason laskun ja supistuneen valtion nettorahoitustarpeen johdosta. Toisaalta taas ehdotetun ansiotuloverojen kevennyksen painottuminen pieni- ja keskituloisiin lisää kuntien verotulomenetyksiä ja siten valtion kompensointitarvetta. Samasta syystä myös siirrot Kansaneläkelaitokselle ovat kasvaneet keväisistä arvioista.