Talousarvioesitys 2004

5.5 Alueiden
kehittäminen ja rakennerahastot

Hallitusohjelman aluepoliittisena tavoitteena on sosiaalinen ja alueellinen tasapaino, jonka saavuttamiseksi eroja alueiden kehittämisedellytyksissä kavennetaan. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Tavoitteisiin pyritään ohjelmaperusteisen aluepolitiikan avulla. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla alueellisilla ohjelmilla. Alueellisia vaikutuksia tarkastellaan lähemmin talousarvioesityksen liitteessä 2.

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet

Alueiden kehittämislain (602/2002) yhtenä tavoitteena on ohjata alueiden kehittämistä maakuntien ja valtakunnan tasolla siten, että kehittämistyö muodostaa alue- ja keskushallinnon kehittämistoimista vuorovaikutteisen kokonaisuuden. Keskushallintotasolla järjestelmään kuuluvat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset tavoitteet ja ministeriöiden alueiden kehittämistä koskeva tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely.

Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista ensimmäisen kerran syksyllä 2003. Valtioneuvoston 3.7.2003 määräämät ministeriöt suunnittelevat hallinnonalansa toimintaa alueellisesti. Valtion osalta rahoitus määritellään vuosittain kehys- ja budjettiprosessin yhteydessä.

Kansallinen aluepolitiikka

Kansallista aluepolitiikkaa ja sen välineistöä vahvistetaan edellytysten luomiseksi tasapainoiselle alueelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tuetaan ja luodaan edellytykset hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Alueiden kilpailukyvyn, osaamisen ja omien vahvuuksien vahvistamisen keskeiset työkalut ovat aluekeskusten kehittäminen, osaamis- ja innovaatiopolitiikan tehostaminen, kestävän kehityksen ja seudullisen yhteistyön edistäminen. Ohjelmiin sitomattomaan alueiden kehittämisen rahoitukseen, jota käytetään myös maaseudun ja saariston kehittämiseen, arvioidaan käytettävän 14 milj. euroa vuonna 2004.

Aluekeskusohjelma

Aluekeskusohjelmaa toteutetaan 34 kaupunkiseudulla, joihin kuuluu 261 kuntaa. Ohjelma perustuu valtioneuvoston aluepoliittiseen tavoiteohjelmaan, ja se on alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen erityisohjelma. Aluekeskusohjelman tavoitteena on aluerakenteen tasapainottaminen luomalla maahan kaikki maakunnat kattava, eri kokoisista kaupunkiseuduista muodostuva aluekeskusverkosto.

Hallitusohjelman tavoitteena on aluekeskusohjelman tehostaminen suoritettavien arviointien perusteella ja sen alueellisen vaikuttavuuden lisääminen ohjelma-alueiden ulkopuolisiin seutuihin. Tässä tarkoituksessa korostetaan myös aluekeskusten ja maaseudun vuorovaikutusta. Aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipoliittisten toimenpiteiden rahoittamiseen arvioidaan käytettävän 10 milj. euroa vuonna 2004.

Osaamiskeskusohjelma

Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen erityisohjelma. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan huippuosaamisen hyödyntämistä valtioneuvoston vuosiksi 2003—2006 nimeämissä 20 osaamiskeskuksessa sekä puutuote- ja elintarvikealan valtakunnallisissa verkosto-osaamiskeskuksissa. Alueella toteutettavat ohjelmat ovat yrityslähtöisiä ja niiden toimenpiteet kohdistuvat erityisesti osaamisintensiivisen uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, yritysten kasvuun ja työllisyyden edistämiseen. Osaamiskeskusten avulla parannetaan myös keskusten ulkopuolisten alueiden osaamis- ja teknologiaperustaa lisäämällä keskusten ja muiden osaamiskeskittymien välistä yhteistyötä. Osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän 9,5 milj. euroa vuonna 2004.

Helsingin seutu

Helsingin seudun kuntien ja valtion välistä yhteistyömenettelyä kehitetään edelleen. Yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa tiivistetään asunto-, liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelua sekä ympäristönsuojelua koskevissa kysymyksissä. Metropolialueiden erityiskysymykset on huomioitu hallitusohjelman mukaisesti asettamalla selvityshenkilö tekemään ehdotuksia Helsingin ja sen lähialueen kuntien seudullisen yhteistyön ja seutuhallinnon kehittämiseksi sekä valtiovallan osallistumiseksi kansallisesti tärkeisiin kehittämishankkeisiin seudulla. Sisäasiainministeriö valmistelee selvityshenkilön ehdotusten pohjalta toimenpiteet elokuun 2004 loppuun mennessä.

Kainuun hallintokokeilu

Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan 1.6.2003, mutta kokeilu alkaa vasta vuoden 2005 alusta. Vuoden 2004 talousarviossa on Kainuun hallintokokeilun valmistelemiseen varattu 400 000 euroa.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Suomessa toimii neljä rakennerahastoa, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O) ja kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline (KOR). Rahastojen varat sisältyvät EU:n talousarvioon. Rahastoista myönnettävä tuki on pääosin avustusmuotoista. Rahoituksen saaminen rakennerahastoista edellyttää kansallista osarahoitusta.

Tavoiteohjelmat Suomessa 2000—2006:	Yhteisöaloitteet:

Tavoite 1: heikoimmin kehittyneet alueet	Interreg III: rajat ylittävä, valtioiden ja alueiden välinen yhteistyö
Tavoite 2: elinkeinoelämän rakennemuutosalueet ja maaseutualueet	Leader+: paikallisia maaseudun kehittämishankkeita
Tavoite 3: inhimilliset voimavarat (horisontaalinen ohjelma)	Equal: uusia keinoja syrjäytymisen, syrjinnän ja epätasa- arvon ehkäisemiseksi ja poistamiseksi työmarkkinoilla
	Urban II: ongelmallisten kaupunkien ja lähiöiden taloudellinen sekä sosiaalinen elvyttäminen ja kestävän kehityksen edistäminen

Tavoite- ja yhteisöaloiteohjelmien toimeenpano perustuu valtioneuvoston esittämiin ja komission hyväksymiin ohjelma-asiakirjoihin. Valtion rahoitusosuutta käytetään myös rakennerahastojen innovatiivisten toimien rahoittamiseen. Innovatiivisten toimien päätavoitteena on vaikuttaa tavoiteohjelmien laatuun. Tavoite 1 -alueen väestöosuus koko väestöstä on 20,9 % ja tavoite 2 -alueen 30,6 %. Siirtymäkauden alueiden, jotka ohjelmakaudella 1995—1999 kuuluivat joko tavoite 2 tai tavoite 5b -alueisiin, mutta eivät kuulu ohjelmakauden 2000—2006 tavoite 2 -alueeseen, väestöosuus on 9,6 %. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan tavoite 1 -alueen ulkopuolella.

Rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien osalta valtion talousarvioon budjetoitavat määrärahat perustuvat ohjelma-asiakirjojen rahoitustaulukoihin. EU:n rakennerahastoista saatavat tulot budjetoidaan valtion talousarvioon bruttoperiaatteen mukaisesti maksuviranomaisen tuloiksi ja menoiksi. Kunkin rakennerahaston rahoittamiin ohjelmiin tarvittava kansallinen valtion rahoitusosuus budjetoidaan ohjelmien toimeenpanoon osallistuvan hallinnonalan menoksi yhdelle momentille.

Rakennerahastot Suomessa	Rahoitettavat ohjelmat	Maksuviranomainen

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)	tavoiteohjelmat 1 ja 2	sisäasiainministeriö
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)	tavoiteohjelmat 1, 2 ja 3 sekä Equal -yhteisöaloite	työministeriö
Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O)	tavoiteohjelma 1 ja Leader+ -yhteisöaloite	maa- ja metsätalousministeriö
Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR)	tavoiteohjelma 1 ja sen ulkopuolinen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma	maa- ja metsätalousministeriö

Vuonna 2004 tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmiin jaetaan ohjelmien suoritusvaraukset. Suoritusvarausten jako tehdään väliarvioinnin perusteella niille ohjelmille, jotka ovat toteutuneet hyvin. Ohjelmien hyvälle toteutumiselle määritellään erikseen saavutettavat kynnysluvut. Väliarviointeja käytetään myös mahdollisten ohjelmatarkistusten pohjana. Ohjelmatarkistuksilla suunnataan tarvittaessa uudelleen tukitoimien sisältöä rakennerahastojen toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.

Taulukko 23. Rakennerahasto-ohjelmien toiminnan määrälliset tavoitteet (2000—2006):

	Tavoite 1	Tavoite 2	Tavoite 3	Yhteisö- aloitteet

Uudet työpaikat	27 670	50 000	17 900	6 589
Säilytetyt työpaikat	65 700	40 000	-	3 842
Uudet yritykset	4 100	15 000	7 200	730
Toimenpiteissä aloittaneet	122 000	101 600	252 700	2 000

EAKR:sta rahoitettavien -yhteisöaloiteohjelmien (Interreg III ja Urban II) sekä innovatiivisten toimien EU-varat tulevat ohi valtion talousarvion suoraan ohjelmassa nimetylle talousarviotalouden ulkopuolisille hallinto- ja maksuviranomaiselle. Näiden ohjelmien EU-tukea vastaavan valtion rahoitusosuus sisältyy kuitenkin valtion talousarvioon. Osa tuloutuvista EMOTR-O:n rahoitusosuuksista tavoite 1 -ohjelmissa ohjataan talousarvion ulkopuoliseen Maatilatalouden kehittämisrahastoon, josta tulee myös niihin liittyvä kansallinen valtion rahoitusosuus. Ahvenanmaan maakunnassa toteutettavat tavoite 2 ja 3 -ohjelmat kuuluvat maakunnan toimivaltaan, eivätkä näihin ohjelmiin liittyvät varat sisälly valtion talousarvioon.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla rahoitetaan maaseudun kehittämistä tavoite 1 -alueen ulkopuolella (12 suurimman kaupungin keskusta-alueita lukuun ottamatta) EU:n osaksi rahoittaman alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) kautta. Sen EU:n rahoitusosuus tulee Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta (EMOTR-T), jonka kautta tuleva rahoitus on noin 15 milj. euroa vuonna 2004. EMOTR-T ei ole rakennerahasto, mutta toimenpiteet ovat kuitenkin verrattavissa tavoiteohjelmiin. ALMA:n alueella asuu noin 2,3 milj. asukasta.

Kuvio 5. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus vuonna 2004, myöntämisvaltuus, milj. euroa

Taulukko 23. Rakennerahasto-ohjelmien toiminnan määrälliset tavoitteet (2000—2006):

Rakennerahastovarat vuoden 2004 talousarviossa

Vuonna 2004 rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon yhteensä noin 301,3 milj. euroa siten, että EAKR:n osuus olisi 137,9 milj. euroa, ESR:n 126,7 milj. euroa, EMOTR-O:n 31 milj. euroa ja KOR:in 5,7 milj. euroa.

Vuoden 2004 talousarvioon sisältyy yhteensä 268,9 milj. euroa EU:n rakennerahastovaroja ja 294,0 milj. euroa valtion rahoitusosuutta. Tarkat tiedot EU-rahoituksesta ja vastaavasta valtion rahoituksesta löytyvät momenteilta 26.98.61, 30.14.61, 30.14.62, 30.41.62, ja 34.05.61 sekä niiden taulukoista.