Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
     1. Yhteenveto
            Kehitysyhteistyö
            Lähialueet
            Rauhanturvaaminen
            Oikeusturva
            Ulkomaalaishallinto
            Poliisitoimi
            Pelastustoimi
            Rajojen vartiointi
            Kunnat
            Rauhanturvaamis-toiminta
            Valtion eläkemenot
            Maksut EU:lle
            Aluehallinto
            Metsätalous
            Vesitalous
            Liikenneinfrastruktuuri
            Tiet
            Merenkulkulaitos
            Radanpito
            Ilmaliikenne
            Vuosaaren satama
            Viestintä
            Joukkoliikenteen tuki
            Elinkeinoelämän tuet
            Teknologiapolitiikka
            Yrityspolitiikka
            Energiapolitiikka
            Omistajapolitiikka
            Sosiaalivakuutusmaksut
            Sotilasvammakorvaukset
            Työmarkkinatuki
            Ympäristönsuojelu
            Asuminen ja rakentaminen
            Valtuudet
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2004

5.3 Määrärahat
hallinnonaloittainPDF-versio

Seuraavassa tarkastellaan ehdotettuja määrärahoja hallinnonaloittain. Hallinnonalojen toimintoihin, tehtäviin ja organisaatioihin ehdotettavat muutokset on koottu lukuun 6.2.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 48 milj. euroa, mikä on 7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa. Lisäyksestä 3 milj. euroa aiheutuu Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskauteen (vuonna 2006) valmistautumisesta ja 3,1 milj. euroa tuesta vuoden 2004 kunnallisvaalien kustannuksiin ja tuesta kansalaisaktiivisuuden lisäämiseen vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 765 milj. euroa, missä on lisäystä 40 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 25 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 54 %, lähialueyhteistyön 3 % ja muiden menojen 18 %.

Edustustoverkkoa vahvistetaan Euroopassa EU:n laajentumisen johdosta. Myös Aasian alueella toimivaa edustustoverkkoa vahvistetaan. Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 171,4 milj. euroa.

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 545,6 milj. euroa, mistä 453,2 milj. euroa on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Kehitysyhteistyömäärärahoihin ehdotetaan lisäystä 38,8 milj. euroa. Ehdotettu kehitysyhteistyömäärärahojen taso vastaa 0,37 % vuodelle 2004 ennustetusta bruttokansantulosta. Talousarvioesityksessä osoitetaan kehitysyhteistyölle budjettivuoden määrärahojen lisäksi myös sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2004 jälkeisille vuosille. Valtuuksia ehdotetaan myönnettäväksi 385 milj. euron arvosta

Lähialueet

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 25,4 milj. euroa, mikä on 4,9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2003. Lähialueyhteistyön toiminta painottuu entistä enemmän Venäjällä olevien lähialueyhteistyöhankkeiden taloudelliseen tukemiseen Suomen ja Baltian maiden välisen lähialueyhteistyön muuttuessa normaaliksi EU-maiden väliseksi kanssakäymiseksi.

Rauhanturvaaminen

Rauhanturvaamistoimintaan on ehdotettu määrärahaa yhteensä 95,4 milj. euroa, mikä on 9,4 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2003. Ulkoasianministeriön hallinnonalan rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus on 52 milj. euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 43,4 milj. euroa rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2004 rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti. Operaatioissa on arvioitu olevan noin 900—1100 sotilasta.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 669 milj. euroa, mikä on 37 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.

Määrärahoista 87 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle ja sen yhteydessä toimiville viranomaisille, 219 milj. euroa tuomioistuimille, 55 milj. euroa oikeusapuun, 79 milj. euroa ulosottotoimeen, 184 milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 30 milj. euroa syyttäjäntoimeen ja 15 milj. euroa vaaleihin.

Oikeusturva

Tuomioistuinlaitoksessa pyritään lyhentämään asioiden käsittelyaikoja, parantamaan oikeudenkäyntien sujuvuutta ja tasaamaan eroja käsittelyajoissa eri tuomioistuimien välillä tuomioistuinmenettelyä, tuomioistuinorganisaatiota, henkilöstön osaamista, tietotekniikan soveltamista ja tuomioistuimien toimintapuitteita kehittämällä.

Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleen järjestelyä jatketaan ja edistetään seulontamenettelyn tehokasta käyttöönottoa hovioikeuksissa. Hallintotuomioistuimissa pyritään lyhentämään yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien päätösten käsittelyaikoja. Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttöönottoa edistetään ja kehitetään uudenlaisia tuomarivetoisia sovintomenettelyjä.

Maksuhäiriöt ja niiden hoitaminen

Vuonna 2004 tulevat voimaan ulosottolain muutokset, joilla uudistetaan ulosoton yleiset toimintaperiaatteet ja menettelysäännökset. Käyttöön otettava ulosoton uusi tietojärjestelmä mahdollistaa kunkin velallisen tilanteen entistä tarkemman selvittämisen, toimenpiteiden oikean mitoittamisen sekä tehokkaan ja joustavan asioinnin.

Uusi konkurssilaki, jonka myötä on tarkoitus ottaa käyttöön julkisselvitysmenettely, on tarkoitus saada voimaan vuonna 2004. Ulosottotoimeen liittyvillä kehittämistoimilla ja julkisselvityksellä parannetaan edellytyksiä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan sekä väärinkäytösten tehokkaampaan selvittämiseen.

Rikollisuuden vastustaminen

Rikollisuuden ja rikollisuudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi tehostetaan laaja-alaista yhteistyötä rikoksentorjunnassa ja sisäisen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyötä rikosasioiden toimintoketjuhankkeessa tiivistetään tavoitteena nopeuttaa ja tehostaa rikosvastuun toteuttamista ja vähentää uusintarikollisuutta.

Vankien keskimäärän arvioidaan nousevan 3 900:aan. Vankeinhoidossa ja kriminaalihuollossa pyritään jatkamaan toimintaohjelmia vähintään nykyisessä laajuudessa sekä säilyttämään hyvä turvallisuustaso. Vankeinhoidon laitoskannan kehittämistä jatketaan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman pohjalta.

Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Hallinnonalalle esitetään määrärahoja yhteensä 1 440 milj. euroa, missä on lisäystä 55 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna.

Ulkomaalaishallinto

Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi on annettu eduskunnalle kesäkuussa 2003. Esitetyt muutokset lakiin aiheuttavat merkittäviä tehtäväsiirtoja viranomaisten välillä. Lain voimaantulo edellyttää muutoksia ulkomaalaisviraston tietojärjestelmään ja siihen valmistaudutaan myös koulutuksella ja tiedotuksella. Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden yhteistyö Euroopan unionissa tiivistyy erityisesti unionin laajenetessa keväällä 2004.

Poliisitoimi

Poliisitoiminnan painopisteenä on rikostorjunnan ja -tutkinnan kehittäminen. Huumausainerikostorjuntaa jatketaan erityisesti torjumalla ammattimaista ja järjestäytynyttä huumausainerikollisuutta. Rikoksia ja häiriöitä ennalta estetään kehittämällä turvallisuussuunnittelua ja viranomaisyhteistyötä. Poliisin toimintaa tehostetaan poliisipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi.

Pelastustoimi

Pelastustoimessa toiminta painottuu tehtyjen uudistusten toimeenpanoon. Pelastustoimen järjestelmä uudistuu siten, että yksittäisen kunnan sijasta pelastustoimen palveluista vastaa 22 pelastustoimen aluetta. Hätäkeskusjärjestelmän uudistamista jatketaan ja Pelastusopiston voimavaroja lisätään koulutuksen laajentamiseksi.

Rajojen vartiointi

Rajavalvontaa Suomen itärajalla lisätään ja vilkastuvan rajaliikenteen sujuvuus pyritään turvaamaan kohdentamalla tarvittava määrä lisähenkilöstöä päätehtäviin rajavartiolaitoksen sisäisin toimenpitein.

Alueiden ja hallinnon kehittäminen

Maakunnan kehittämisrahan määrä nousee 33,9 milj. euroon, mikä on 14,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2003. Toiminnassa painotetaan alueiden kilpailukyvyn ja osaamisen parantamista. Maakunnan liittojen asemaa vahvistetaan määrärahojen suuntaamisessa. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien sekä seutu- ja yhteispalveluhankkeiden keskinäistä yhteistyötä tehostetaan.

Lääninhallitusten toiminnassa painottuu hyvinvointipolitiikan edistäminen alue- ja paikallistasolla. Rekisterihallinnossa ja kihlakunnissa jatketaan toimenpiteitä julkisen palveluhallinnon sähköisen asioinnin edistämiseksi. Valtion toimintojen alueellistamista edistetään tehtyjen selvitysten pohjalta.

Kunnat

Kunnille menevien avustusten ja alueiden kehittämisen osuus pääluokan määrärahasta on noin 30 prosenttia. Kuntien yleiseen valtionosuuteen ehdotetaan 163,9 milj. euroa. Esitykseen sisältyy 1,8 prosentin kustannustason tarkistus, mikä vastaa 75 prosenttia arvioidusta kustannustason muutoksesta. Määrärahan mitoitukseen vaikuttavat lisäksi kuntien verotulojen muutoksen perusteella tehtävä valtionosuuksien tasaus ja hätäkeskusten valtiolle siirtymisen johdosta tehtävät määrärahasiirrot.

Kuntien yhdistymisavustuksiin sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukeen tarkoitetuissa 7,7 milj. euron määrärahoissa on varauduttu yhden uuden yhdistymisen voimaantuloon vuonna 2004. Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin ehdotetaan 48,1 milj. euroa, mikä on 1,0 milj euroa enemmän kuin vuonna 2003. Kuntien taloutta ja alueellisen kehityksen määrärahoja käsitellään tarkemmin luvuissa 5.5 ja 5.6.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 066 milj. euroa, mikä on 114 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.

Puolustusvoimia kehitetään eduskunnan vuonna 2001 hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti.

Puolustusvoimien toimintamenot

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 263,6 milj. euroa, jossa on lisäystä 60,4 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin vuonna 2002 solmittujen virka- ja työehtosopimusten vaikutuksista henkilöstömenoihin sekä muusta kustannustason noususta. Puolustusvoimien koulutuksen painopistealueena on strategisen iskun ennaltaehkäisykyvyn ylläpito ja torjuntakyvyn kehittäminen. Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta. Koulutettavien reserviläisten määrää lisätään 35 000 reserviläiseen vuodessa, joka vastaa selonteossa edellytettyä vähimmäistasoa.

Puolustusmateriaali-hankinnat

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 572,6 milj. euroa, josta 513,0 milj. euroa aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien maksuista. Materiaalihankintamäärärahasta aiheutuu lisäksi 2,2 milj. euroa uuden hankevalmistelu- ja prototyyppitilausvaltuuden (PROTO 2004) ja 3,5 milj. euroa uuden Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyvyn tilausvaltuuden (IHT 2004) vuoden 2004 maksuosuutena, 34,7 milj. euroa muista puolustusmateriaalihankinnoista sekä 19,2 milj. euroa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettava määräraha kasvaa 53,6 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Tämä aiheutuu pääosin vuoden 2001 selonteossa esitetyn puolustuksen kehittämisohjelman edellyttämästä rahoitustason tarkistamisesta, joka kohdistuu vuonna 2004 lähinnä materiaalihankintoihin.

Rauhanturvaamis-toiminta

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 43,4 milj. euroa rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus 52 milj. euroa sisältyy ulkoasianministeriön hallinnonalalle. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2004 rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 5 379 milj. euroa, missä on lisäystä 331 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu lähinnä valtion eläkemenojen ja Euroopan unionille suoritettavien maksuosuuksien kasvusta.

Valtion eläkemenot

Runsas puolet valtiovarainministeriön hallinnonalan menoista on eläkkeitä. Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 3 048 milj. euroa, missä on lisäystä 6 prosenttia. Eläkemenojen kasvu pysyy lähivuosina vakaana. Kasvua ovat hillinneet lukuisat 1990-luvulla tehdyt muutokset; muun muassa valtion liikelaitosten yhtiöittämiset, yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajan nosto 55 vuodesta 60 vuoteen sekä vuosina 1993—1995 toteutetut valtion lisäeläke-etujen leikkaukset. Eläkemenoja tulee myös vähentämään vuonna 1999 aloitettu kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien hitaasti tapahtuva siirtyminen oppilaitoksen ylläpitäjän mukaiseen eläkejärjestelmään. Näiden muutosten aiheuttamat säästöt lisääntyvät koko ajan, mutta täysimääräisesti ne toteutuvat vasta kymmenien vuosien päästä.

Kuvio 3. Valtion vuotuiset eläkemenot ja eläkkeiden lukumäärä


Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2002—20041) 01-29 Kulutusmenot 11 444 11 802 12 479 677 6 30-69 Siirtomenot 18 805 20 036 21 272 1 235 6 70-89 Sijoitusmenot 638 502 521 19 4 90-99 Muut menot 4 624 3 415 2 889 - 526 - 15 Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot)1) Menot yhteensä 4 074 2 827 1 567 2 272

Ns. viimeisen eläkelaitoksen periaatetta (Vilma) sovelletaan myös valtion eläkkeiden osalta vuoden 2004 alusta lukien.

Tulonsiirrot Ahvenanmaalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 177,0 milj. euroksi. Määrärahat lisääntyvät vuoden 2003 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 7,7 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksun suuruus määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan siten, että tasoitusmaksu on 0,45 % valtion tilinpäätöksen mukaisista tuloista lukuunottamatta uusia valtion lainoja. Tasoitusmaksun määräraha lisääntyy valtion tulojen kasvua vastaavasti.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan Unionille ehdotetaan 1 415 milj. euroa, missä on lisäystä 39 milj. euroa. Lisäyksestä 24 milj. euroa aiheutuu EU:n laajentumisesta 1.5.2004 ja 10 milj. euroa arvonlisäveropohjaisen maksun enimmäismäärän alenemisesta 0,75 prosentista 0,50 prosenttiin.

Opetusministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6 054 milj. euroa, missä on lisäystä 175 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavat määrärahat yliopistojen toimintaan ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, kirjastotoimeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön. Opetus- ja kulttuuritoimen menot rahoittavat pääosin valtio ja kunnat. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista 377 milj. euroa rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Valtio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenoista ja määrärahoista. Muiden rahoittajien kuten yritysten ja yhteisöjen osuus on vajaa 10 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Yliopistojen toimintamenoista noin 14 prosenttia katetaan maksullisen palvelutoiminnan tuloilla. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksessa on siirrytty kokonaan tutkintomäärätavoitteisiin ja -toteutumiin perustuvaan laskennalliseen menettelyyn. Yliopistojen toimintamenorahoitus kasvaa yhteensä 74 milj. eurolla, mistä 20 milj. euroa lisätään korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain perusteella yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaa myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi niin ikään 20 milj. eurolla.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujen sekä kulttuuritoimen rahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Rahoituksesta vastaa valtio yhdessä kuntien ja muiden toiminnan järjestäjien kanssa. Kustannustenjaon piiriin lukeutuvat valtionosuudet on laskettu vuoden 2001 toteutuneiden yksikkökustannusten perusteella korotettuna vuosien 2002, 2003 ja 2004 kustannustason muutoksella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 2 196 milj. euroa, jossa on lisäystä 20 milj. euroa vuoteen 2003 verrattuna. Valtionosuuksiin aiheuttaa lisäyksiä hallitusohjelmassa päätetyt määrärahalisäykset koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan, esiopetuksen koulumatkaetuun sekä laajakaistayhteyksien hankkimiseen kouluille. Lisäksi yksikköhintoihin tehdään indeksikorotus, joka lisää valtionosuuksia 50 milj. eurolla. Oppilasmäärä kasvaa ammattikorkeakouluissa kun taas esiopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilasmäärät pienenevät. Perustamiskustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 69,7 milj. euroa kouluhankkeille ja 6 milj. euroa kirjastohankkeille.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen määrää lisätään 1 500 opiskelijalla 22 000 opiskelijaan. Oppisopimuskoulutuksen määrärahoja lisätään vastaavasti 4,9 milj. euroa.

Aikuisväestön osaamistason kohottamisohjelmaa ehdotetaan laajennettavaksi 7,5 milj. eurolla, jolloin ohjelmaan käytetään 19,5 milj. euroa.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Valtion omistaman Oy Veikkaus Ab:n nettovoitto käytetään kokonaisuudessaan urheilun ja liikuntakasvatuksen, nuorisotyön, tieteen ja taiteen edistämiseen opetusministeriön hallinnonalan määrärahoina. Tieteen menoista 32 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 57 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 377 milj. euroa. Veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien määräksi ehdotetaan 67,2 % näiden valtionosuuksien kokonaismäärästä. Muihin tarkoituksiin käytettävistä voittovarojen tuotosta ehdotetaan käytettäväksi 26,6 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9,0 % nuorisotyön edistämiseen, 23,9 % tieteen edistämiseen ja 40,5 % taiteen edistämiseen.

Maa- ja metsätalous-ministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 686 milj. euroa, missä on lisäystä 96 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Määrärahalisäykset aiheutuvat pääosin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen liittyvien hintojen alennusten osittaisesta korvaamisesta tuella ja EU:n rahastoista osarahoitettujen vuosia 2000—2006 koskevien ohjelmien toteuttamisesta. Hallinnonalan määrärahoista noin 77 % määräytyy EU:n jäsenyyden perusteella. Suomen maa- ja puutarhatalouteen sovelletaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jota täydennetään kansallisilla tukijärjestelmillä. Yhteinen maatalouspolitiikka on uudistumassa. Sen vaikutukset viljelijöille maksettaviin tukiin vuoden 2004 osalta on otettu huomioon talousarvioesityksessä. Mahdollisia muita vaikutuksia mm. hallintomenoihin ei ole otettu huomioon. EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa sovelletaan kalatalousasioiden hoitoon ja EU:n eläinlääkintä- ja kasvinterveyslainsäädäntöä eläinlääkintä- ja kasvinterveystehtäviin. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano vaikuttaa Suomen vesitalousasioiden hoitoon kasvavassa määrin.

Hallinnonalan toimintaan vuonna 2004 vaikuttavia keskeisiä muutoksia ovat EU:n laajeneminen, Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen jatkoneuvottelujen tulos, EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttamisen merkittävä laajeneminen vuodesta 2003 ja puun energiakäytön lisääntyminen.

Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu

Maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun kehittämisen määrärahat lisääntyvät 85 milj. eurolla 2 248 milj. euroon. Hallitusohjelman perusteella valtiontalouden kehyksissä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle varatusta 20 milj. euron lisäyksestä 14,1 milj. euron osalta päätökset tehdään myöhemmin. Varat on tarkoitettu maatalouden rakenteen ja muiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen. EU:n osaksi rahoittaman maaseudun kehittämistoiminnan maksatusten arvioidaan olevan vilkkaimmillaan, minkä johdosta maksatuksiin tarvitaan 26 milj. euroa lisää varoja vuonna 2004. EU:n kokonaan rahoittaman tulotuen määrä kasvaa 45,5 milj. eurolla yhteiseen maatalouspolitiikkaan kesällä 2003 tehtyjen muutosten johdosta. Tuella kompensoidaan osittain hintojen alenemisen vaikutuksia. EU:n maaseudun kehittämisasetuksen piiriin kuuluvan luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen toteutus jatkuu v. 2000 alkaneen uuden ohjelman mukaisesti. Ympäristötukeen ehdotetaan lisää varoja 6,4 milj. euroa, millä osaltaan turvataan 26.4.2002 hyväksytyn Itämeren suojeluohjelman toteutumista. Elintarviketalouden kansallisen laatustrategian toteuttamista jatketaan.

Aluehallinto

Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat mm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. Alueelliset ympäristökeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle, hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla. Läänineläinlääkärit, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle, hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät.

Metsätalous

Hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti Kansallinen metsäohjelma 2010:tä ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa.

Kala-, riista- ja porotalous

Elinkeinokalataloudessa erityistä huomiota kiinnitetään kalastuksen mitoittamiseen kalakantojen ja saaliskiintiöiden mukaan. Vapaa-ajan kalataloutta kehitetään hyväksytyn strategian mukaisesti. Kalastuksenhoitomaksua korotetaan. Riistataloudessa kehitetään toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi ja riistaeläinkantojen koon määrittämiseksi. Porotalouden rakennetta kehitetään.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Tehtäväalueella jatketaan kansallisen elintarviketalouden laatustrategian mukaisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on, että elintarvikkeiden sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu, eläinten ja kasvien terveys sekä eläinten hyvinvointi säilyvät kansainvälisesti arvioiden korkealla tasolla. Toiminnalla pyritään myös siihen, että kuluttajien luottamus kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuuteen ja valvonnan luotettavuuteen säilyy hyvänä.

Vesitalous

Vesivarojen käytössä ja hoidossa voimavaroja suunnataan tulvantorjuntavalmiuksien ylläpitoon ja parantamiseen sekä maaseutuyhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesihuollon edistämiseen.

Liikenne- ja viestintä-ministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 750 milj. euroa, missä on lisäystä 103 milj. euroa vuoden 2003 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Määrärahan lisäys johtuu lähinnä budjettiteknisistä muutoksista sekä kehittämisinvestointien vuosittain vaihtelevasta rakentamisen tilanteesta ja määrärahan tarpeesta. Myös arvonlisäveromenot kasvavat, mikä johtuu Merenkulkulaitoksen liikelaitostamisesta seuraavasta siirtymisestä omasta työstä palvelujen ostoon.

Liikenneinfrastruktuuri

Hallinnonalan määrärahoista yli 80 prosenttia käytetään liikenneväyliin: tieverkkoon 721,5 milj. euroa, vesiväyliin 23,7 milj. euroa ja rataverkkoon 406 milj. euroa. Lisäksi nettobudjetoidulla Merenkulkulaitoksella on käytössään 79 milj. euron ja Ratahallintokeskuksella 40 milj. euron tulorahoitukset. Ratavero 16 milj. euroa tuloutetaan verotuloihin. Ajoneuvohallinnon noin 60 milj. euron menot katetaan pääosin maksullisen toiminnan tuloilla ja 11,4 milj. euron määräraha käytetään verotustehtävien ja muiden maksuttomien tehtävien menojen maksamiseen.

Tiet

Tienpidossa keskeistä on tieverkon kunnon säilyttäminen, päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtiminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Perustienpitoon osoitetaan 558,3 milj. euroa. Yhdeksän suuren keskeneräisen tiehankkeen rahoitukseen osoitetaan määrärahaa 122,8 milj. euroa. Hankeraha perustuu ministeriölle aikaisempina vuosina myönnettyihin valtuuksiin kohdentaa mainittuihin hankkeisiin yhteensä 348,1 milj. euroa. Uusia tiehankkeita ei aloiteta. Yksityisteiden valtionavustus on 11,1 milj. euroa.

Merenkulkulaitos

Merenkulkulaitoksen varustamotoiminnat ja luotsaus muuttuvat liikelaitoksiksi. Varustamoliikelaitokseen siirtyvät jäänmurto ja monitoimimurtajien kaupallinen toiminta, väyläalukset, eräiden merenmittaus- ja tutkimusalusten hoito sekä yhteysalusliikenne. Luotsausliikelaitokseen siirtyy alusten luotsaus. Merenkulkulaitos vastaa varustamo- ja luotsaustoimintaan liittyvistä viranomaistehtävistä ja yhteysalusliikenteen tilaamisesta. Merenkulkulaitokselle osoitetaan 23,7 milj. euron määräraha. Uutena kohtana on korvaus Luotsausliikelaitokselle hinnoittelun alijäämistä. Korvauksella pidetään Saimaan luotsausmaksun taso alhaisena.

Radanpito

Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä turvallisena ja tehokkaana osana liikennejärjestelmää. Perusradanpidon painopiste on edelleen 1970-luvulla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Rataverkon hoitoon ja ylläpitoon ehdotetaan 254,7 milj. euroa. Neljään keskeneräiseen ratahankkeeseen osoitetaan määrärahaa 141,9 milj. euroa. Ratahankkeisiin on aikaisemmin myönnetty 488,4 milj. euron sopimusvaltuudet.

Ilmaliikenne

Ilmaliikenteen infrastruktuurista vastaava Ilmailulaitos toimii valtion liikelaitoksena tulorahoituksellaan. Yksityiskenttien valtionavustus on 1 milj. euroa.

Vuosaaren satama

Vuosaaren sataman rautatie-, tie- ja vesiväylien rakentamiseen osoitetaan 51 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 207,4 milj. euroa. Helsingin kaupunki maksaa kustannuksista puolet, mikä tuloutetaan hallinnonalan tuloihin.

Viestintä

Viestintämarkkinoiden ohjauksessa käytetään lähinnä lainsäädäntötoimia, lupien myöntämistä, valvontaa ja muita hallinnollisia menetelmiä. Viestintäviraston menot ovat noin 32 milj. euroa, jotka katetaan pääosin maksullisen toiminnan tuloilla. Määrärahatarve on 6 milj. euroa, jossa on kertaluonteisesti otettu huomioon tulojen jaksottamisperusteiden aiheuttama tulojen vähennys vuonna 2004.

Joukkoliikenteen tuki

Joukkoliikenteen tuella edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja siten edistetään tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen esitetään 78,3 milj. euroa ja lisäksi saariston yhteysalusliikenteeseen 7,9 milj. euroa ja Merenkurkun liikenteen tukemiseen 1 milj. euroa.

Elinkeinoelämän tuet

Lehdistön tukemisen tarkoituksena on edistää kotimaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta. Lehdistötukeen ehdotetaan 13,6 milj. euroa, jossa on lisäystä miljoona euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna.

Merenkulkuelinkeinon tukemiseen esitetään nykyisin tukiperustein 69,1 milj. euroa.

Kauppa- ja teollisuus-ministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 962 milj. euroa, joka on 21 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2003 varsinaisessa talousarviossa.

Elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä ja turvata Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi tavoitteena on muun muassa monipuolistaa tuotantorakennetta ja tukea vakaata aluekehitystä. Erityisesti vaikutetaan yritysten toimintaympäristön laatuun. Elinkeinopoliittisia tavoitteita toteutetaan useilla eri sektoreilla muun muassa hallituksen käynnistämän yrittäjyyden politiikkaohjelman koordinoimana.

Teknologiapolitiikka

Teknologiapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä innovaatioympäristöä kehittämällä. Tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) kohdistuu yli puolet kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Hallituksen päättämän linjauksen mukaisesti hallinnonalan T&K-rahoitusta lisätään vaalikaudella etupainotteisesti. Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) myöntämisvaltuuksia ehdotetaan lisättäväksi lähes 30 milj. eurolla vuonna 2004. Tekesin muiden momenttien määrärahoihin ja hallinnonalan muihin T&K-määrärahoihin ehdotetaan yhteensä yli 12 milj. euron kasvua. Teknologiapolitiikan kokonaismäärärahoiksi ehdotetaan 525 milj. euroa. Julkisen T&K-rahoituksen kokonaisuutta käsitellään luvussa 5.6.

Yrityspolitiikka

Yrityspolitiikan keskeisenä tavoitteena on parantaa yritysten perustamisen ja kasvun edellytyksiä. Alueellisessa elinkeino- ja yrityspolitiikassa vahvistetaan osaamista muun muassa tutkimus- ja kehitysrahoitusta hyödyntämällä.

Suuressa osassa yritystukia ja kehittämispalveluita EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat keskeisessä roolissa. Omalta osaltaan yrityspolitiikkaa toteuttaa elinkeinopoliittisessa ohjauksessa oleva Finnvera Oyj, joka myöntää rahoitusta PK-yrityksille sekä korkotukena että riskinottoon liittyvänä, valtion luotto- ja takaustappiokorvausten muodossa maksettavana tukena. Yrityspolitiikan kokonaismäärärahoiksi esitetään 152 milj. euroa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten teknologia-asiantuntijoiden määrää lisätään.

Energiapolitiikka

Energian saatavuuden turvaaminen, kilpailukykyinen hinta ja ympäristöpäästöjen saaminen kansainvälisten sitoumusten rajoihin ovat Suomen energiapolitiikan lähtökohtia. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energian säästöä. Kansallinen ilmastostrategia uudistetaan ottamalla huomioon EU:n päästökauppaa koskevat vaatimukset. Energiatuen myöntämisvaltuudeksi esitetään 31,2 milj. euroa.

Omistajapolitiikka

Valtio harjoittaa aktiivista ja pragmaattista omistajapolitiikkaa. Lähtökohtana valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden strategian kehittämisessä on hyvän kannattavuuden ja tuloskehityksen ylläpitäminen sekä siten riittävän osingonmaksukyvyn turvaaminen ja omistuksen arvon kasvattaminen. Valtion omistajapolitiikkaa käsitellään luvussa 7.

Kansainvälistymis-politiikka

Kansainvälistymisen edistämisellä turvataan Suomen etuja globaaleilla markkinoilla. Toimet kohdistetaan erityisesti kansainvälistyviin kasvuyrityksiin sekä pienten ja keskisuurten yritysten tuotteiden kaupallistamiseen ja vientiin. Pienille yrityksille suunnattuja kumppanuusohjelmia lisätään.

Kuluttaja- ja kilpailu-politiikka

Elinkeinotoiminnan harjoittamisen keskeinen edellytys on esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy. Markkinoiden toimivuutta parannetaan vähentämällä kilpailun vääristymiä ja lisäämällä kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Kilpailuviraston tehtävät lisääntyvät, kun EU:n kilpailulainsäädäntöä tullaan soveltamaan entistä laajemmin kansallisella tasolla.

Sosiaali- ja terveys-ministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 9 412 milj. euroa, missä on lisäystä 895 milj. euroa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna.

Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat sekä vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ennen kaikkea ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvasta toimeentulotukea lukuunottamatta kokonaan. Lisäksi valtio takaa kansaneläke-, sairausvakuutus- ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta. Valtio osallistuu niiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Kaikista vuoden 2004 sosiaalimenoista sosiaali- ja terveysministeriön momenteilla on runsas viidennes.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan samana. Työnantajien pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee hieman. Yksityisen sektorin työnantajan kansaneläkemaksu säilyy ennallaan ja on 1,35, 3,55 tai 4,45 prosenttia palkoista riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Julkisen sektorin kansaneläkemaksu säilyy myös ennallaan eli kuntien, kuntayhtymien ja kirkkotyönantajien kansaneläkemaksu 2,40 prosenttina ja valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan kansaneläkemaksu 3,95 prosenttina palkoista.

Eräissä Pohjois-Suomen ja saariston kunnissa yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen sosiaaliturvamaksu on poistettu vuosilta 2003—2005. Vajeen kattamiseksi on korotettu työnantajien sairausvakuutusmaksua 0,014 prosenttiyksiköllä. Tällöin yksityisen sektorin työnantajan, valtion liikelaitoksen, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisen liikelaitoksen työnantajien sairausvakuutusmaksu on 1,614 %, valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan maksu on 2,864 %. Yksityisen sektorin työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän ennallaan 0,60 prosenttina 840 940 ensimmäisen euron osalta ja muilta osin 2,45 prosenttina.

Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee arviolta 0,1 prosenttiyksikköä. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu säilyy ennallaan 1,5 prosenttina. Työntekijän työeläkemaksun arvioidaan nousevan 4,6 prosentista 4,7 prosenttiin palkasta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun säilyvän 0,2 prosenttina palkasta.

Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa TEL-työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, nousee arviolta 21,6 prosenttiin.

Kansaneläke- ja sairausvakuutuksen rahoittamiseksi ohjataan arvonlisäveron tuotosta yhteensä 1 000 milj. euroa rahastoille. Rahastojen minimitason säilyttäminen edellyttää lisäksi valtion takuusuorituksia yhteensä arviolta 846 milj. euron edestä. Liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien ns. täyskustannusvastuun mukaista maksua jatketaan vielä vuoden 2004 osalta yksivuotisella lainsäädännöllä ja sen tuotto 51,6 milj. euroa ohjataan sairausvakuutusrahastoon. Järjestelmiltä perittävä maksu perustuu vahingoittuneiden hoidosta keskimäärin yhden vuoden aikana julkiselle terveydenhoitojärjestelmälle aiheutuneisiin kustannuksiin.

Sairausvakuutus-korvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan kaikkiaan nousevan noin 3,4 miljardiin euroon vuonna 2004. Työnantajien ja vakuutettujen maksuilla katetaan menoista noin 60 %. Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään arviolta 98 milj. euroa. EY-tuomioistuimen antaman päätöksen johdosta esitetään muutettavaksi lääkkeiden erityiskorvattavuuden ratkaisemista. Se tapahtuisi hakemusmenettelyn mukaisesti ja erityiskorvattavuudesta päättäisi Lääkkeiden hintalautakunta. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edellisten vuosien tapaan 8,4 milj. euroa.

Sotilasvammakorvaukset

Sotainvalidien puolisoiden kuntoutusta parannetaan korottamalla siihen varattua määrärahaa 160 000 euroa. Tämän jälkeen arviolta runsaat 1 500 puolisoa pääsee kuntoutuksen vuosittain.

Sosiaali- ja terveys-palvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Tavoitteen toteutumista tuetaan muun muassa kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen kautta.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 3 340 milj. euroa, jossa on lisäystä noin 485 milj. euroa vuoden 2003 tasoon verrattuna. Lisäyksestä 359 milj. euroa liittyy ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatioon kunnille, joka toteutetaan korottamalla valtionosuusprosenttia 3,25 prosenttiyksiköllä.

Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön varattuja määrärahoja lisätään yhteensä runsaat 90 milj. euroa, josta 12,8 milj. euroa käytetään kuntien terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen, 10,0 milj. euroa palvelusetelin käyttöönottoon kotipalveluissa palvelutarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi, 14,0 milj. euroa vanhustenhuollon kehittämiseen ja 53,5 milj. euroa valtionosuusprosentin korottamiseen 0,49 prosenttiyksiköllä.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 28,06 prosentista 31,89 prosenttiin vuonna 2004.

Kustannustason tarkistaminen 1,8 prosentilla lisää valtionosuuksia 54,5 milj. euroa.

Valtionavustukseen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 50,3 milj. euroa. Tästä on tarkoitus käyttää kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin 30 milj. euroa, jossa on lisäystä 22 milj. euroa vuoteen 2003 verrattuna. Loppuosan kohdentamisessa otetaan huomioon kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen liittyvät tarpeet.

Perheiden aseman parantaminen

Lapsilisiä korotetaan 1.1.2004 lukien. Ensimmäiselle lapselle maksettava lapsilisä nousee 90 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Yksinhuoltajat saavat tämän lisäksi kolmen euron suuruisen kuukausikorotuksen lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen. Uudistus korottaa lapsilisämenoja yhteensä 74,1 milj. euroa.

Lisäksi osittaista hoitorahaa korotetaan 1.1.2004 lukien nykyisestä 63,07 eurosta 70 euroon kuukaudessa ja etuuteen oikeutettujen piiriä laajennetaan koskemaan 1.8.2004 lukien myös 1. ja 2. vuotta koulua käyvän lapsen vanhempiin, jotka lyhentävät työaikaansa. Uudistus lisää kuntien menoja vuositasolla noin 8,6 milj. euroa. Vuonna 2004 menolisäys on arviolta 3,6 milj. euroa josta valtion osuus on runsaat 1,1 milj. euroa.

Työministeriön hallinnonala (pääluokka 34)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 315 milj. euroa, missä on 152 milj. euroa lisäystä vuoden 2003 talousarvioon verrattuna.

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä 100 000 hengellä vuoteen 2007 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää monivuotisia ohjelmia ja nykyistä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasoilla. Keskushallinnon sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistamiseen työllisyyden hoidossa tähdätään hallitusohjelman mukaisella työllisyysohjelmalla. Siinä painotetaan erityisesti rakenteellisen työttömyyden purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Julkinen työvoimapalvelu

Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on pitää yllä ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuus, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. TE –keskukset ohjaavat työvoimapolitiikan toimeenpanoa alueellaan. Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Toimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä vähenee 100—115 toimistoon vuoteen 2005 mennessä.

Vuosina 2004—2006 toteutetaan julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus, jolla julkiset työvoimapalvelut, muut palvelut ja resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin, joihin tulevat mukaan työvoimatoimisto, kunta ja sen sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi, Kansaneläkelaitos sekä muut palvelutuottajat. Tällä yhteistyöllä vaikeasti työllistyville tarjotaan työmarkkinavalmiuksia parantavia palvelukokonaisuuksia. Uudistus käynnistetään vuonna 2004 jatkamalla yhteispalvelupisteiden toimintaa ja muuttamalla mahdollisimman monella paikkakunnalla yhteispalvelupisteitä palvelukeskuksiksi.

Niillä alueilla, joille perustetaan työvoiman palvelukeskuksia, työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälitys- ja työnhakupalvelujen tarjoamista sekä pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus.

Työvoimapolitiikan mitoitus ja painopiste-alueet

Työvoimapolitiikan toimeenpanon määrärahan käytön joustavuuden lisäämiseksi kootaan koulutus- ja työllistämistoimet sekä julkisen työvoimapalvelun erityistoimet samalle momentille. Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitetään Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat mukaan lukien 2 138,1 milj. euroa. Tästä summasta noin puolet käytetään työmarkkinatukena maksettavan työttömyysturvan menoihin. Työttömille työnhakijoille pääasiassa tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 94 700 henkilöä, mikä on noin 34 prosenttia suhteutettuna työttömien määrään. Luku sisältää myös Euroopan rakennerahasto-ohjelmien piirissä olevat keskimäärin 8 000 henkilöä. Työvoimakoulutuksen piirissä on keskimäärin 27 300 henkilöä. Palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahoilla työllistetään keskimäärin 40 800 henkilöä sisältäen yhdistelmätuella sekä yhdistelmätuen laajentamiskokeilulla työllistettävät.

Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää PK-yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tukea työuran jatkumista yritysten muutostilanteissa. Maahanmuuttajakoulutuksen riittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu varmistetaan kielitaidon tasotestauksella. Vaikeammin työllistyvien ammatillista osaamista tuetaan lisäämällä oppisopimuskoulutusta ja sisällyttämällä tukityöllistämiseen koulutusta. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ja siitä selviytymistä. Työttömille järjestetään aiempaa enemmän pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa työvoimakoulutusta aloilla, joilla on puutetta työvoimasta.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan ottaen huomioon yksilöiden ja yritysten tarpeet. Laadun ja vaikuttavuuden parantamistoimet nostavat työvoimakoulutuksen keskihintaa nykytasolta.

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuen käyttöä aktivoivana tukimuotona lisätään tuen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Ylläpitokorvausta ehdotetaan korotettavaksi vuonna 2004 yhdellä eurolla sekä korotettua ylläpitokorvausta kahdella eurolla. Työmarkkinatuen tarveharkintaa ehdotetaan lievennettäväksi puolison tulojen osalta. Hallitus käynnistää valmistelun, joka tähtää työmarkkinatuen enimmäiskeston määrittelemiseen passiivisena tukimuotona. Tällöin erikseen määriteltävän työttömyysajan jälkeen aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen asetetaan työmarkkinatuen saamisen ehdoksi. Jotta mahdollisuus aktiivitoimenpiteisiin osallistumiseen voidaan varmistaa, suunnataan työvoimapoliittisista toimista riittävä osa vaikeasti työllistyvien työmarkkinaedellytysten parantamiseen.

Sosiaalisten yritysten asema määritellään lainsäädännöllä. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on työtilaisuuksien tarjoaminen vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläke-edellytysten arviointitoiminta laajennetaan koko maahan ja vuosittain tehtävien selvitysten määrä nostetaan nykyisestä 2 500:sta noin 5 000:een.

Osana hallituksen toimia eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jääneet 55—59-vuotiaat pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille, tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä.

Työelämän kehittämisohjelmat

Työelämän kehittämisohjelmien toimeenpanoa jatketaan ja laajennetaan. Ohjelmissa otetaan huomioon erityisesti pienet työpaikat.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 675 milj. euroa eli noin 32 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2003. Talousarvion ulkopuolisen Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän noin 1,3 miljardia euroa asuntolainojen, asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä korko- ja muiden menojen maksamiseen. Talousarviorahoituksesta lähes kaksi kolmannesta käytetään yleiseen asumistukeen ja yksi kolmasosa ympäristötehtäviin.

Ympäristönsuojelu

Ympäristö- ja luonnonsuojelutehtäviin ehdotetusta noin 242 milj. eurosta yli 60 % on toimintamenon luonteisia menoja. Loppuosa jakautuu luonnonsuojelun toteuttamiseen ja ympäristönsuojelun avustus- ja investointimenoihin sekä muihin menoihin. Ympäristönsuojelun keskeisenä hankkeena parannetaan Suomen merellisiä öljyntorjuntavalmiuksia saattamalla valmiiksi väylänhoitoalus Seilin sekä kahden Tursas-luokan vartioaluksen perusparantaminen kykeneviksi torjumaan ympäristövahinkoja talviolosuhteissa. Romuajoneuvo direktiivin toimeenpanemiseksi ja romuajoneuvoista aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi otetaan vuosiksi 2004—2006 käyttöön avustus, johon ehdotetaan varattavaksi 10 milj. euroa vuonna 2004. Luonnonsuojelussa edistetään Etelä-Suomen metsiensuojelua laajalla keinovalikoimalla ja kehittäen vapaaehtoisia suojelukeinoja. Jo toteutetuilla luonnonsuojelualueilla lisätään ja turvataan luontoarvoja.

Asuminen ja rakentaminen

Tuettavien enimmäisasumismenojen korottaminen on lisännyt yleisen asumistuen saajakohtaista keskiarvoa, ja tukimenot säilyvät 428 milj. euron tasolla huolimatta tuensaajien lukumäärän ennakoidusta supistumisesta. Edullinen korkotaso on rohkaissut asumisoikeus- ja vuokra-asukkaita hankkimaan enenevästi oman asunnon. Vuokra-asuntojen saatavuuden näin parannuttua rakennuttajien varovaisuus asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen lisäämiseen on kasvanut. Omistusasuntojen kysynnän ennakoidaan jatkuvan edullisen korkotason ansiosta varsin vilkkaana myös 2004. Sosiaalisen asuntotuotannon ehdotetut rahoitustukivaltuudet vastaavat noin 10 000 uuden asunnon vuosituotantoa. Tukea painotetaan niihin kasvukeskuksiin ja asuntotyyppeihin, joissa asuntojen ylikysyntä on suurinta tarjontaan nähden sekä aiheutuvat laina- ja takausriskit siksi pienimmät. Maankäyttö- ja rakennusasioissa selvitetään oikeussuojajärjestelmän toimivuus sekä mahdollisuudet vähentää tarvetta valituksiin ja nopeuttaa valitusten käsittelyä. Rakentamisen laadun kehittämiseksi parannetaan rakentamismääräyskokoelman käytettävyyttä sekä edistetään kaikille ikäryhmille turvallisten rakennusten ja liikuntaesteettömän ympäristön aikaansaamista. Kansallista ilmastostrategiaa edistetään asuntojen energiakorjauksia avustamalla.

Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2002—20041)

  Menolaji 2002
tilinpäätös
milj. €
2003
varsinainen
talousarvio
milj. €
2004
esitys
milj. €
2003—2004
muutos
milj. € %







01-03
Palkkaukset2)
6
6
6
0
0
04-07
Eläkkeet
2 692
2 842
3 002
160
6
16-18
Puolustusmateriaalin hankkiminen
517
519
573
54
10
21-27
Toimintamenot
6 514
6 600
6 957
356
5
08-15,
19-29 Muut kulutusmenot
1 716
1 834
1 941
107
6
01-29
Kulutusmenot
11 444
11 802
12 479
677 6
30-39
Valtionavut kunnille ja
kuntayhtymille ym.
5 843
6 320
6 938
619
10
40-49
Valtionavut elinkeinoelämälle
2 615
2 709
2 792
83
3
50-59
Valtionavut kotitalouksille ja
yleishyödyllisille yhteisöille
6 317
6 469
6 698
228
4
60
Siirrot talousarvion ulkopuolisille valtion rahastoille ja kansaneläkelaitokselle
1 694
1 737
1 907
170
10
61-62
Siirrot EU:n rakennerahastoista ja
vastaavat valtion rahoitusosuudet
521
711
719
8
1
63-65
Muut siirrot kotimaahan
200
203
252
49 24
66-68
Siirrot ulkomaille
492
511
550
39
8
69
Siirrot EU:lle
1 123
1 376
1 415
39
3
30-69
Siirtomenot
18 805
20 036
21 272
1 235
6
70-73
Kaluston hankinta
17
25
19
- 6
- 24
74-75
Talonrakennukset
57
41
16
- 25
- 61
76
Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
40
35
42
7
20
77-79
Maa- ja vesirakennukset
270
319
372
52
16
70-79
Reaalisijoitukset
384
420
449
28
7
80-86
Valtion varoista myönnettävät lainat
83
79
70
- 9
- 11
87-89
Muut finanssisijoitukset
171
3
3
-0
- 0
80-89
Lainat ja muut finanssi-
sijoitukset
254
82
73
- 9
- 11
70-89
Sijoitusmenot
638
502
521
19
4
90-92
Valtionvelan korot
3 610
3 415
2 819
- 596
- 17
93-94
Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta
1 010




95-99
Muut ja erittelemättömät menot
5
0
70
70

90-99
Muut menot
4 624
3 415
2 889
- 526
- 15

Yhteensä
35 511
35 755
37 161
1 406
4

1) Kukin momentti on varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Sisältää vain näillä momenttinumerotunnuksilla olevat palkkausmäärärahat, muut sisältyvät toimintamenoihin.

Valtuudet

Aiemmin myönnetyistä valtuuksista arvioidaan aiheutuvan menoja vuodesta 2004 alkaen yhteensä 7,7 mrd. euroa, josta vuodelle 2004 aiheutuvien menojen osuus on 3,2 mrd. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa ehdotetaan myönnettäväksi valtuuksia siten, että niistä aiheutuu myöhempinä vuosina menoja yhteensä 2,2 mrd. euroa. Määrärahat valtuuksista aiheutuviin maksatuksiin otetaan tulevien vuosien talousarvioihin. Valtuuksista aiheutuvat menot valtuustyypeittäin ilmenevät seuraavasta taulukosta.

Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot)1)

    2004 2005 2006 2007—
           
Aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot:        
1. Tilausvaltuudet 551 564 393 478
2. Rakentamisvaltuudet 302 273 145 206
3. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 24 10 6 40
4. Avustusten myöntämisvaltuudet 1 013 176 79 73
5. Lainojen myöntämisvaltuudet 255 42 26 34
6. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 354 261 167 364
7. Korkotukilainavaltuudet 124 104 90 459
8. EU-hankkeiden myöntämisvaltuudet 494 271 61 2
9. Muut valtuudet 54 74 56 37
  Yhteensä 3 171 1 775 1 024 1 693
           
Vuonna 2004 myönnettävistä valtuuksista aiheutuvat menot        
1. Tilausvaltuudet 0 60 34 73
2. Rakentamisvaltuudet 4 9 4 0
3. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 58 61 43 93
4. Avustusten myöntämisvaltuudet 206 202 102 106
5. Lainojen myöntämisvaltuudet 253 186 14 29
6. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 0 92 129 181
7. Korkotukilainavaltuudet 7 18 18 73
8. EU-hankkeiden myöntämisvaltuudet 219 246 130 14
9. Muut valtuudet 157 178 69 11
  Yhteensä 903 1 053 543 579
  Menot yhteensä 4 074 2 827 1 567 2 272

1) Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osilta täsmää.