Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2004

3.1 Finanssipolitiikan
tavoitteetPDF-versio

Hallitus pyrkii finanssipolitiikassaan siihen, että valtiontalous pysyy vahvana, jotta julkinen talous voisi lähivuosikymmeninä selviytyä väestön ikääntymisen myötä kasvavista vastuistaan ilman kohtuutonta tulevien sukupolvien harteille tulevaa rahoitustaakkaa. Julkisessa taloudessa olevaa kapeaa liikkumatilaa käytetään tarkoin harkiten talouden kasvupotentiaalia parantaviin ja hyvinvointijärjestelmän toimintaa tukeviin menolisäyksiin sekä maltillisiin veroalennuksiin. Julkisen talouden rakenteita pyritään samanaikaisesti kehittämään kestävämmäksi ja tehokkaammaksi.

Valtiontalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää, että valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen alenee. Tämän varmistamiseksi hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti, että valtiontalous on vaalikauden lopulla kansantalouden tilinpidon mukaisesti tasapainossa. Julkiseen talouteen kokonaisuutena muodostuisi tällöin noin kolmen prosentin suuruinen ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhdanneluonteiset tai muutoin tilapäiset poikkeamat valtiontalouden tasapainoon tähtäävältä uralta voidaan sallia, mikäli ne eivät vaaranna valtion velkasuhteen alenemista.

Toukokuussa eduskunnalle selontekona annettu kehyspäätös tarkentaa linjausta. Siinä sitoudutaan menoja vähentäviin ja muihin korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli valtiontalouden alijäämä uhkaa nousta yli 2¾ prosentin suhteessa kokonaistuotantoon.

Asetetut finanssipolitiikan tavoitteet ovat vaativia ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan tiukan menokurin lisäksi kansantalouden kasvuperustaa vahvistavaa talous- ja rakennepolitiikkaa. Hallituksen työllisyystavoitteen toteutuessa tiukka menotalous mahdollistaa valtiontalouden tasapainon palauttamisen.

Tavoitteeksi asetetun valtiontalouden tasapainon saavuttamiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava sitova linjaus koko hallituskaudeksi. Omaksutulla tiukalla menosäännöllä kytketään myös lisäbudjetit menokaton piiriin. Uudistus lisää budjettipolitiikan läpinäkyvyyttä, kun päätösperäiset muutokset menoissa voidaan paremmin erottaa suhdanne- ja muusta talouskehityksestä aiheutuneista muutoksista.

Asetetut tavoitteet ovat haasteellisia sillä kansainväliseen talouskehitykseen liittyy suuria epävarmuuksia ja kotimaassa talouden kasvun mahdollisuudet heikkenevät työikäisen väestön määrän kääntyessä vähitellen laskuun. Tavoitteiden saavuttamista edesauttavat kuitenkin viime vuosina toteutetut rakenteelliset uudistukset talouden joustavuuden ja vakauden lisäämiseksi. Myös tulopolitiikka näyttää pysyvämmin sopeutuneen euroalueen edellyttämään, kilpailukyvyn turvaavaan palkkamalttiin.