Talousarvioesitys 2003
10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus
Selvitysosa:Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999—2004 (VNp 29.12.1999). Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi on säädetty, että määrärahaa korotetaan vuonna 2003 vähintään 30 milj. eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskee vuosia 2002—2005.
Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen.
Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa on siirrytty kokonaan laskennalliseen menettelyyn. Vuonna 2003 päätetään yliopistojen tulosohjauksen ja rahoitusmallin arviointihankkeen esitysten pohjalta tarvittavista kehittämistoimenpiteistä tulossopimuskautta 2004—2006 varten.
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritellyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoimintaosaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijankoulutus.
Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2003 seuraavat tavoitteet:
Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa.
Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä.
Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa 18 000—19 000 uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun 1 000 opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä.
Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina 2001—2003 keskimäärin 12 700 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 300 tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista 5 400 opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin 20 000 kokopäiväistä opiskelijaa.
Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa.
Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 2001—2003: | ||||
---|---|---|---|---|
Ylemmät korkeakoulututkinnot | Tohtorintutkinnot | |||
toteutuma | tavoite | toteutuma | tavoite | |
2001 | 2002—2003 | 2001 | 2002—2003 | |
Helsingin yliopisto | 2 307 | 2 380 | 362 | 364 |
Jyväskylän yliopisto | 1 122 | 1 110 | 109 | 112 |
Oulun yliopisto | 1 126 | 1 330 | 111 | 153 |
Joensuun yliopisto | 602 | 700 | 58 | 59 |
Kuopion yliopisto | 367 | 385 | 60 | 68 |
Turun yliopisto | 1 058 | 1 140 | 113 | 125 |
Tampereen yliopisto | 983 | 980 | 95 | 94 |
Åbo Akademi | 410 | 540 | 48 | 55 |
Vaasan yliopisto | 299 | 355 | 11 | 16 |
Lapin yliopisto | 328 | 345 | 12 | 11 |
Teknillinen korkeakoulu | 853 | 1 130 | 107 | 117 |
Tampereen teknillinen korkeakoulu | 674 | 760 | 48 | 53 |
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu | 363 | 395 | 16 | 23 |
Helsingin kauppakorkeakoulu | 320 | 380 | 16 | 17 |
Svenska handelshögskolan | 238 | 215 | 14 | 9 |
Turun kauppakorkeakoulu | 201 | 220 | 8 | 10 |
Sibelius-Akatemia | 111 | 125 | 6 | 6 |
Teatterikorkeakoulu | 44 | 45 | 4 | 2 |
Taideteollinen korkeakoulu | 128 | 140 | 6 | 5 |
Kuvataideakatemia | 47 | 25 | 1 | 1 |
Yhteensä | 11 581 | 12 700 | 1 205 | 1 300 |
Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista.
21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 122 705 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Vuoden 2003 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2003 jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään 4 700 000 euroa.
Selvitysosa:Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin, kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993).
Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: | € |
---|---|
Helsingin yliopisto, mistä 2 317 000 euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja 11 269 000 euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena | 265 677 000 |
Jyväskylän yliopisto | 87 423 000 |
Oulun yliopisto | 117 735 000 |
Joensuun yliopisto | 51 532 000 |
Kuopion yliopisto | 47 945 000 |
Turun yliopisto | 100 340 000 |
Tampereen yliopisto | 77 110 000 |
Åbo Akademi | 43 704 000 |
Vaasan yliopisto | 17 940 000 |
Lapin yliopisto | 23 163 000 |
Teknillinen korkeakoulu | 103 358 000 |
Tampereen teknillinen korkeakoulu | 54 492 000 |
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu | 28 249 000 |
Helsingin kauppakorkeakoulu | 22 845 000 |
Svenska handelshögskolan | 10 746 000 |
Turun kauppakorkeakoulu | 12 205 000 |
Sibelius-Akatemia | 20 941 000 |
Teatterikorkeakoulu | 9 430 000 |
Taideteollinen korkeakoulu | 23 494 000 |
Kuvataideakatemia | 4 376 000 |
Yhteensä | 1 122 705 000 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 30 000 000 euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja 36 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausten siirtona momentilta 31.24.21.
Menojen ja tulojen erittely: | € |
---|---|
Bruttomenot | 1 636 725 000 |
Maksullisen toiminnan erillis- menot |
198 850 000 |
Yhteishankkeet | 288 790 000 |
Muut toimintamenot | 1 149 085 000 |
Bruttotulot | 514 020 000 |
Maksullisen toiminnan tulot | 226 460 000 |
— liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet | 209 600 000 |
— julkisoikeudelliset suoritteet | 16 860 000 |
Muut tulot | 287 560 000 |
— yhteishankkeet | 272 400 000 |
— lahjoitukset | 14 400 000 |
— sponsoritulot | 600 000 |
— muut tulot | 160 000 |
Nettomenot | 1 122 705 000 |
Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: | |||
---|---|---|---|
2001 | 2002 | 2003 | |
toteutuma | ennakoitu | arvio | |
Maksullisen toiminnan tuotot (t€) | 201 560 | 207 880 | 209 600 |
Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t€) | 165 400 | 158 433 | 159 850 |
Käyttöjäämä (t€) | 36 160 | 49 447 | 49 750 |
— % tuotoista | 17,9 | 23,8 | 23,7 |
Osuus yhteiskustannuksista (t€) | 27 650 | 41 828 | 41 740 |
Ylijäämä (t€) | 8 510 | 7 619 | 8 010 |
— % tuotoista | 4,2 | 3,7 | 3,8 |
Tuotot % kustannuksista | 104,4 | 103,8 | 104,0 |
Volyymin muutos % | 7,8 | 3,1 | 0,8 |
2003 talousarvio | 1 122 705 000 |
2002 talousarvio | 1 090 137 000 |
2002 lisätalousarvio | 65 000 |
2001 tilinpäätös | 1 026 519 702 |
22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 24 473 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, esiopetusuudistukseen liittyvän pätevöittämiskoulutuksen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen.
Käyttösuunnitelma: | € | |
---|---|---|
1. | Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta | 9 276 000 |
2. | Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet | 8 497 000 |
3. | Korvaus Helsingin yliopiston rahastoille |
504 000 |
4. | Yliopistojen alueellinen kehittäminen |
3 196 000 |
5. | Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen | 3 000 000 |
Yhteensä | 24 473 000 |
Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen.
Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopiston rahastoille 504 000 euroa korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamiseksi lain (1195/1994) johdosta.
Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 000 000 euroa siirtona momentilta 29.69.31.
2003 talousarvio | 24 473 000 |
2002 talousarvio | 22 843 000 |
2001 tilinpäätös | 22 485 380 |
23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 650 000 euroa.
Määrärahasta käytetään 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 638 000 euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Menojen ja tulojen erittely: | € |
---|---|
Bruttomenot | 8 870 000 |
Maksullisen toiminnan erillismenot | 514 000 |
Muut toimintamenot | 3 066 000 |
Yhteishankkeet | 850 000 |
Apurahat ja avustukset | 2 802 000 |
Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla |
1 638 000 |
Bruttotulot | 1 220 000 |
Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet | 370 000 |
Muut tulot, yhteishankkeet | 850 000 |
Nettomenot | 7 650 000 |
Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2003 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet:
Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa.
CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille.
Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämistä tuetaan. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan täysipainoisesti.
Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa.
2003 talousarvio | 7 650 000 |
2002 talousarvio | 7 703 000 |
2001 tilinpäätös | 7 441 979 |
24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 262 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet:
Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetussuunnitelmatyötä, opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä. Harjoittelukoulut osallistuvat täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa.
Harjoittelukouluissa on vuonna 2003 keskimäärin 8 250 oppilasta, joista peruskouluasteella 6 000 ja lukiossa 2 250 oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin 3 400 opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu.
Menojen ja tulojen erittely: | € |
---|---|
Bruttomenot | 67 747 000 |
Maksullisen toiminnan erillismenot | 185 000 |
Yhteishankkeet | 213 000 |
Muut toimintamenot | 67 349 000 |
Bruttotulot | 485 000 |
Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet | 246 000 |
Yhteishankkeiden tulot | 213 000 |
Muut tulot | 26 000 |
Nettomenot | 67 262 000 |
Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 15 069 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa.
2003 talousarvio | 67 262 000 |
2002 talousarvio | 67 144 000 |
2001 tilinpäätös | 65 417 703 |
88. Osakkeiden hankinta(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 168 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Joensuun yliopiston toimesta valtiolle merkittävien Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeiden hankintaan. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi Joensuun yliopisto.
Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.
Osakkeiden hankintaan on tarkoitus käyttää valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000—2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella yliopistojen alueelliseen kehittämiseen osoitettua rahoitusta.
2003 talousarvio | 168 000 |
2002 talousarvio | 336 000 |
2001 tilinpäätös | 840 940 |