Talousarvioesitys 2003
03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Selvitysosa:Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan.
Valtiovarainministeriö on asettanut tutkimuskeskukselle alustavasti vuotta 2003 koskien seuraavat tulostavoitteet:
Tutkimustyön painopisteiden asettelussa otetaan huomioon kansantalouden tarve sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön globalisaation ja Euroopan integraatiokehityksen myötä. Julkisen sektorin tutkimuksessa korostuu kansantalouden kasvu- ja kilpailuedellytysten parantaminen. Pitemmällä aikavälillä julkisen talouden tasapainoista kehitystä uhkaavat väestön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvat työmarkkinoiden sopeutumistarpeet. Työllisyysasteen kohottaminen ja julkisen sektorin toiminnan tehostaminen ovat siten tärkeitä talouspolitiikan tavoitteita. Alueellisen tasapainon heikkeneminen ja Kioton ilmastosopimukseen liittyvät taloudelliset ongelmat edellyttävät tutkimuksen voimavarojen suuntaamista näihin kysymyksiin. Sekä EU:ssa toimiminen ja EU:n laajeneminen edellyttävät kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisäämistä ja tehostamista.
Väestön ja työvoiman ikääntyminen aiheuttaa sopeutumistarpeita työmarkkinoilla. Siksi työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien määrällisen epätasapainon uhatessa työmarkkinoiden toimivuuteen ja muutoksiin sopeutumiseen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Rakenteelliseen työttömyyteen vaikuttavien tekijöiden tutkimusta jatketaan ja syvennetään. Työmarkkinoiden analysoinnissa tarkastellaan sekä tarjonta- että kysyntäpuolen ilmiöitä, kuten työntekijöiden siirtymiä eri työmarkkinatilojen välillä sekä työpaikkojen syntymistä ja häviämistä. Tulonsiirto- ja verojärjestelmän ja niiden muutosten vaikutusten arviointia jatketaan. Tulonjakoon, syrjäytymiseen ja köyhyyteen liittyvää tutkimusta kehitetään paremmin näissä ilmiöissä tapahtuvien muutosten analysointiin.
Euroopan unionin laajeneminen lähivuosina luo suuria sopeutumishaasteita Suomelle. Tutkimuksessa kartoitetaan tuotannontekijöiden liikkeistä aiheutuvia sopeutumispaineita ja Suomeen mahdollisesti suuntautuvaa muuttoliikettä. EU:n laajeneminen ja talouden globalisaatio lisäävät myös verokilpailupaineita Suomen lähialueilla. Tutkimuksessa arvioidaan näiden muutospaineiden merkitystä Suomen julkiselle taloudelle ja verojärjestelmälle. Julkisen talouden pitkän ajan näkymiin keskittyvä tutkimus analysoi väestön ikääntymisen ja työikäisen väestön määrän supistumisen merkitystä ja talouspolitiikan mahdollisuuksia vastata niihin. Kansantalouden kasvuedellytyksiä koskevassa tutkimustyössä painottuvat kasvuun, yrittäjyyteen ja laajasti nähtyyn suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyyn liittyvät kysymykset. Erityisesti analysoidaan osaamisperustaisen korkean teknologian kasvustrategian toimintaa ja pienen kansantalouden kansallisen teknologia- ja innovaatiopolitiikan mahdollisuuksia edistää sitä.
Ympäristön ja infrastruktuurien tutkimus keskittyy tarkastelemaan kestävän kehityksen politiikan vuorovaikutuksia erityisesti markkinoiden vapautumisen, teknologisen kehityksen ja ympäristö- ja energiapolitiikan näkökulmasta. Tutkimukset tarkastelevat myös taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen edellytyksiä. Tärkeimmät tutkimushankkeet liittyvät ilmastopolitiikkaan, Itämeren suojeluun ja kansallisen jäteohjelman valmisteluun. Infrastruktuurien tutkimuksessa tarkastellaan taloudellisen ohjauksen vaikuttavuutta ja sen edellytyksiä edistää innovaatioiden leviämistä ja tukea sosiaalisen pääoman hyödyntämistä ja kartuttamista. Pohjoisen ulottuvuuden hankkeessa tarkastellaan uuden kasvuteorian käsittein integraatioon, pohjoisiin energia- ja ympäristökysymyksiin ja alueelliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä.
Julkisten palvelujen kysyntää sekä tarjonnan toimivuuden ja tehokkuuden analyysia jatketaan. Erityistä huomiota kiinnitetään väestön ikääntymisen mukanaan tuomien palvelujen järjestämisen ongelmiin. Palvelujen erilaisten rahoitusjärjestelmien tutkimusta jatketaan. Kuntataloustutkimuksessa kiinnitetään huomiota valtionosuusjärjestelmän uudistuksiin ja kuntakoon tuomiin tehokkuusvaikutuksiin julkisten palvelujen järjestämisessä. Aluetutkimuksessa korostetaan aluepoliittisten vaikutusten arviointia sekä alueellisten työmarkkinoiden ja julkisten palvelujen tuottamisen alueellisten erojen tutkimusta. Asuntomarkkinatutkimuksen painopisteenä on vuokramarkkinoiden tutkimus.
Yleisen tasapainon mallit ovat muodostuneet keskeisiksi rakenne- ja kestävän kehityksen politiikan analyysin ja vaikutusarvioiden työvälineiksi. VATT-mallihankkeen tavoitteena on kehittää dynaaminen yleisen tasapainon malli talouspolitiikan toimenpiteiden keskipitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseksi. Mallin kehitystyö luo luonnollisia linkkejä VATT:n eri tutkimusprojektien välille. Mallin kehitystyöhön käytetään kahden varttuneen tutkijan sekä yhden tutkimussihteerin työpanos. Mallin käyttöönotto tapahtuu vaiheittain vuosina 2003—2006.
Bruttomenojen kohdentuminen vuonna 2003: | ||
---|---|---|
1 000 € | % | |
Verotus, sosiaaliturva ja työmarkkinat | 1 029 | 23 |
Julkinen talous, yritykset ja integraatio | 1 355 | 31 |
Infrastruktuurit, ympäristö ja taloudellinen toiminta | 1 069 | 24 |
Julkiset palvelut, alue- ja kuntatalous sekä asuntomarkkinat | 962 | 22 |
Yhteensä | 4 415 | 100 |
21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 702 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa kokonaistaloudellisen mallin rakennustyötä varten. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon VATT:n muuttokustannuksiin 265 000 euroa.
Menojen ja tulojen erittely: | € |
---|---|
Bruttomenot | 4 402 000 |
Yhteishankkeiden erillismenot | 600 000 |
EU-projektien erillismenot | 400 000 |
Muut toimintamenot | 3 402 000 |
Bruttotulot | 700 000 |
Yhteishankkeet | 300 000 |
EU-projektien tulot | 400 000 |
Nettomenot | 3 702 000 |
2003 talousarvio | 3 702 000 |
2002 talousarvio | 3 468 000 |
2001 tilinpäätös | 3 250 063 |