Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2003

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Selvitysosa:Tärkeänä osana uutta toimintastrategiaansa ulkoasiainhallinto kehittää vuonna 2003 tulosohjausta, mukaanlukien tehtävien priorisointi ja toiminnan tuloksellisuuden arviointimenetelmät. Erityistä painoa annetaan ulkoasiainhallinnon johtamistapojen kehittämiselle arvioimalla nykyisen johtoryhmätoiminnan edellytyksiä ja toimeenpanemalla tarvittavat muutokset. Johtamisen kehittämisellä muun muassa koulutuksen ja muun motivoinnin kautta pyritään osittain vastaamaan hallinnonalan resurssiongelmiin.

Ulkoasiainhallinnon henkilöstöpoliittiset linjaukset perustuvat ulkoasiainhallinnon haasteista annettuun selvitykseen sekä palkkausjärjestelmän uudistamiseen. Näiden mukaisesti varaudutaan ulkoasiainhallinnon henkilöstön poistumaan. Tämä mahdollistaa ulkoasiainhallinnon toimintakyvyn ja kasvavan tehtäväkentän hoidon Suomen kokonaisetua palvelevalla tavalla.

Osana organisaatiouudistuksen jatkoa ministeriöön on tarkoitus perustaa monenvälisten toimintojen linja tavoitteena tehostaa ja koordinoida Suomen toimintaa kansainvälisissä järjestöissä. Uudelleenorganisointi tehostaa henkilöresurssien käyttöä, edesauttaa yhtenäistä politiikkavalmistelua ja poistaa tehtävien päällekkäisyyttä.

Hallintotehtävissä toimivaa henkilöstöä vähennetään ja tämä yhdessä aikaisemmin mainitun henkilöstömäärän kehittämisen kanssa mahdollistaa nykyisen suuruisen edustustoverkon ylläpidon sekä riittävän liikkumavaran edustustokentän priorisoinnille yksittäisten edustustojen osalta huomioiden ulkoasiainhallintoon kohdistuvat ulko- ja turvallisuus-, kehitysyhteistyö- ja kauppapoliittiset painotukset.

Uudistettu palkkausjärjestelmä on ulkoasiainhallinnossa käytössä kohdistuen ulkoasiainministeriön koko henkilöstöön asemamaasta palkattua henkilöstöä lukuunottamatta. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto osaltaan mahdollistaa henkilöstön optimaalisen kohdentamisen ulkoasiainhallinnossa yhtenäisvirkajärjestelmän puitteissa. Uudistettu ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2003. Tähän liittyen myös perheasioiden kehittämiseen panostetaan.

Ulkoasiainministeriö hallinnoi lähes 230 miljoonan euron kiinteistöomaisuutta. Sen hyvä hoito ja arvon säilyttäminen edellyttävät säännöllistä korjausta ja kunnossapitoa. Ulkoasiainhallinnon kiinteistökannalle ei ole asetettu sijoitetun pääoman tuottovaatimusta. Ministeriö kehittää toimialan laskentatointa vuonna 2003 siten, että tulevissa toimitilaratkaisuissa kyetään valtion kiinteistöyksiköltä edellytettävällä tavalla osoittamaan kiinteistökantaa koskevat taloudellisuutta kuvaavat tunnusluvut.

Edellä mainituilla muutoksilla pyritään pitkälle vastaamaan eduskunnan ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokuntien ulkoasiainhallinnon 2000-luvun haasteita koskevasta selvityksestä esittämiin näkemyksiin.

19. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin.

Määräraha on siirtoa momentilta 28.81.(23).


2003 talousarvio 7 000 000

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 151 212 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsulien menoihin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 203 000 euroa kehitysyhteistyön operatiivisten määrärahojen kasvun vaikutuksena kehitysyhteistyöhallinnon menoihin. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun maksuasetuksen (948/2001) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot.

Menojen ja tulojen erittely:
   
Bruttomenot 174 612 000
Maksullisen toiminnan erillismenot 14 009 000
Muut toimintamenot 160 603 000
Bruttotulot 23 400 000
Maksullisen toiminnan tulot 22 600 000
— julkisoikeudelliset suoritteet 20 100 000
— muut suoritteet 2 500 000
Muut tulot 800 000
Nettomenot 151 212 000


2003 talousarvio 151 212 000
2002 talousarvio 152 226 000
2001 tilinpäätös 143 892 676

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Vuonna 2003 saa tehdä käynnissä oleviin talonrakennushankkeisiin liittyviä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2004 enintään 3 364 000 euroa.

Käyttösuunnitelma:
    Hyöty-ala Kustannusarvio Myönnetty Myönnetään
  Hanke m2 1 000 € € /m2
             
1. Uudisrakennushankkeet          
  Pietari 4 648 17 407 3 745 11 407 000 6 000 000
2. Peruskorjaushankkeet         1 000 000
  Yhteensä         7 000 000


2003 talousarvio 7 000 000
2002 talousarvio 5 045 000
2002 lisätalousarvio 5 521 000
2001 tilinpäätös 5 550 202

87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 364 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huoneistojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteistölainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen.

Vuonna 2003 saa tehdä kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimista koskevia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2004 enintään 1 850 000 euroa.


2003 talousarvio 2 364 000
2002 talousarvio 3 364 000
2001 tilinpäätös 1 850 067