Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2003

24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto on vastannut kansainvälisen ja kotimaisen toimintaympäristön muutoksiin kehittämällä toimintastrategiaansa. Uudistuksiin sisältyvät myös eduskunnan ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokuntien näkemykset ulkoasiainhallinnon 2000-luvun haasteita koskevasta selvityksestä. Valiokuntien lausunnoissa edellytettiin muun muassa, että ulkoasiainhallinto määrittelee kattavan strategian, kehittää hallinnonalalle sopivan ohjausjärjestelmän ja organisaation, vastaa globalisaation hallinnan haasteisiin ja kehittää palkkaus- ja henkilöstöjärjestelmiään.

Ulkoasiainhallinnon kansainvälisessä toimintaympäristössä eri politiikkalohkojen keskinäinen riippuvuus ja yhteensovittamistarve kasvaa. Uusiin turvallisuusuhkiin vastaaminen edellyttää kansainväliseltä yhteisöltä uudenlaisia valmiuksia, laajaa kansainvälistä sopimusyhteistyötä ja ongelmien perussyihin vaikuttamista. Globalisaation hallintamekanismien kehittämistarve korostuu, tärkeinä aloina Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistuksen ja suurten YK-konferenssien tulosten toimeenpano sekä kansainvälinen kauppaneuvottelukierros. Euroopan unionin laajentuminen ja uudistustyö tuovat uusia haasteita EU:n ulkoisen toimintakyvyn kehittämiselle. Venäjän kehityksen merkitys ja suhteet läntisiin sekä muihin yhteistyöjärjestelyihin, kuten EU, NATO ja WTO, on Suomelle keskeistä. Kansainvälinen kriisinhallintatyö lisääntyy; siihen osallistuminen tukee Suomen ulkopoliittisia tavoitteita. Kotimaisessa toimintaympäristössä kansainvälisten asioiden hoitovastuu lisääntyy edelleen eri hallinnonaloilla. Myös ei-valtiollisten toimijoiden määrä ulkosuhteissa kasvaa. Ulkoasiainhallinnon merkitys Suomen ulkosuhteiden johdonmukaisuuden varmistajana kasvaa.

Ulkoasiainhallinnon toiminta-ajatuksena on rakentaa suomalaisille turvallisuutta ja hyvinvointia syvenevän yhteistyön maailmassa sekä vaalia suomalaisuutta. Kansainvälisten suhteiden osaajana ulkoasianhallinto valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa sekä yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen kansalliseksi toimintalinjaksi.

Ulkoasiainhallinnon keskeiset tavoitteet, joiden saavuttamiseen kaikessa toiminnassa tähdätään ja joiden mukaisesti voimavarat tulee kohdentaa, ovat:

  • Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen ja talouden kansainvälisten toimintaedellytysten parantaminen
  • suomalaisten etujen ja suomalaisuuden edistäminen maailmalla
  • vakauden, turvallisuuden ja yhteistyön lisääminen lähialueilla
  • Euroopan unionin laajentaminen ja kehittäminen
  • kansainvälinen rauha, turvallisuus ja hyvinvointi sekä globalisaation hallintamekanismien kehittäminen.

Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisen ja talouden kansainvälisten toimintaedellytysten parantamisen osalta haasteita ovat erityisesti EU:n ulkoisen toimintakyvyn vahvistaminen, rauhankumppanuuden kehittäminen Suomen tavoitteita vastaavalla tavalla, Suomen kaupallis-taloudellisten etujen edistäminen ulkomaankaupan sääntöpohjaisen vapauttamisen kautta, missä käynnissä olevilla monenkeskisillä kauppaneuvotteluilla on keskeinen merkitys, sekä suomalaisyritysten kilpailuaseman turvaaminen.

Suomalaisten etujen ja suomalaisuuden edistäminen maailmalla painottuu konsulipalveluiden laadun kehittämiseen, ulkomailla toimivien suomalaisten yritysten, elinkeinoelämän, kulttuuri-, tutkimus- ja muiden yhteisöjen toimintamahdollisuuksien edistämiseen sekä Suomen tunnetuksi tekemiseen julkisuusdiplomatian keinoin.

Vakauden, turvallisuuden ja yhteistyön lisäämisessä lähialueilla panostetaan Baltian maiden EU-jäsenyystukeen ja Baltian sekä Venäjän lähialueyhteistyön koordinointiin ja toteutukseen. Samoin tuetaan Venäjän taloudellisia uudistuksia, oikeusvaltion kehittämistä ja lähentymistä läntisiin yhteistyöjärjestelyihin.

Euroopan unionin laajentamisen ja kehittämisen osalta edistetään EU:n laajentumista Suomen tavoitteita tukevalla tavalla ja osallistutaan aloitteellisesti käynnissä olevaan laajaan uudistamisprosessiin. Ulkoasiainhallinnon kannalta unionin ulkoisen toimintakyvyn kehittäminen on keskeisessä asemassa.

Kansainvälisen rauhan, turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä globalisaation hallintamekanismien kehittämisen osalta osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa terrorismin vastaisessa toiminnassa, YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi, ihmisoikeuksien, kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteiden edistämiseksi sekä toteutetaan valtioneuvoston kehitysmaapoliittisia linjauksia. Kehitysyhteistyön ja lähialueyhteistyön sekä kriisinhallinnan voimavaroilla on huomattava merkitys näihin tavoitteisiin pyrittäessä.

Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty keskeiset ulkoasiainhallinnon toimintatapoja, tarvittavia voimavaroja ja osaamisen kehittämistä koskevat tavoitteet sekä tavoitteiden saavuttamista ilmaisevat kriteerit.

Toimintatapojen osalta ulkoasiainhallinto kehittää tulosohjausta ja strategista johtamista sekä organisaatiota, mukaan lukien edustustoverkko. Keskeisiä haasteita ovat muun muassa ministeriön johtamisjärjestelmän uudistaminen, tavoitteiden saavuttamisen seurantamittareiden kehittäminen, monenkeskisten toimintojen uudelleen organisointi ja edustustoverkon muutokset, jotka toiminnallisista tai määrärahasyistä edellyttänevät joidenkin edustustojen lakkauttamista. Toisaalta EU:n laajeneminen aiheuttaa lisäedustautumisen tarvetta.

Voimavarojen osalta ratkaisevaa on riittävien toimintamäärärahojen varmistaminen, mikä on edellytyksenä määrällisesti ja laadullisesti riittävälle henkilöstölle sekä tavoitteita tukeville toimitiloille Suomessa ja ulkomailla. Palkkausuudistuksen edistäminen on keskeisessä asemassa, sillä ulkoasiainhallinnon keskeinen voimavara kaikilla politiikkalohkoilla on osaava henkilöstö, joka valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa.

Hallinnonalan osaamisen lisäämisen osalta tavoitteita ovat kannustavan johtamisen kehittäminen sekä avoimuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin lisääminen.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
    1000 € %







01.
Ulkoasiainhallinto
156 002
160 635
167 576
6 941
4
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
340 543
369 580
373 446
3 866
1
50.
Lähialueyhteistyö
31 199
35 320
30 274
- 5 046
- 14
99.
Ulkoasiainministeriön
hallinnonalan muut menot
135 330
146 055
150 985
4 930
3

Yhteensä
663 074
711 590
722 281
10 691
2

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 554 1 540 1 550    

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuosina 2002 ja 2003 noin 1 050 henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2002 ja 2003 920 henkilötyövuotta.