Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2003
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Tasavallan presidentti
     22. Eduskunta
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       01. Ulkoasiainhallinto
       30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
       50. Lähialueyhteistyö
       99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetusministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     34. Työministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot
     37. Valtionvelan vähentäminen

Talousarvioesitys 2003

24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Ulkoasiainhallinto on vastannut kansainvälisen ja kotimaisen toimintaympäristön muutoksiin kehittämällä toimintastrategiaansa. Uudistuksiin sisältyvät myös eduskunnan ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokuntien näkemykset ulkoasiainhallinnon 2000-luvun haasteita koskevasta selvityksestä. Valiokuntien lausunnoissa edellytettiin muun muassa, että ulkoasiainhallinto määrittelee kattavan strategian, kehittää hallinnonalalle sopivan ohjausjärjestelmän ja organisaation, vastaa globalisaation hallinnan haasteisiin ja kehittää palkkaus- ja henkilöstöjärjestelmiään.

Ulkoasiainhallinnon kansainvälisessä toimintaympäristössä eri politiikkalohkojen keskinäinen riippuvuus ja yhteensovittamistarve kasvaa. Uusiin turvallisuusuhkiin vastaaminen edellyttää kansainväliseltä yhteisöltä uudenlaisia valmiuksia, laajaa kansainvälistä sopimusyhteistyötä ja ongelmien perussyihin vaikuttamista. Globalisaation hallintamekanismien kehittämistarve korostuu, tärkeinä aloina Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistuksen ja suurten YK-konferenssien tulosten toimeenpano sekä kansainvälinen kauppaneuvottelukierros. Euroopan unionin laajentuminen ja uudistustyö tuovat uusia haasteita EU:n ulkoisen toimintakyvyn kehittämiselle. Venäjän kehityksen merkitys ja suhteet läntisiin sekä muihin yhteistyöjärjestelyihin, kuten EU, NATO ja WTO, on Suomelle keskeistä. Kansainvälinen kriisinhallintatyö lisääntyy; siihen osallistuminen tukee Suomen ulkopoliittisia tavoitteita. Kotimaisessa toimintaympäristössä kansainvälisten asioiden hoitovastuu lisääntyy edelleen eri hallinnonaloilla. Myös ei-valtiollisten toimijoiden määrä ulkosuhteissa kasvaa. Ulkoasiainhallinnon merkitys Suomen ulkosuhteiden johdonmukaisuuden varmistajana kasvaa.

Ulkoasiainhallinnon toiminta-ajatuksena on rakentaa suomalaisille turvallisuutta ja hyvinvointia syvenevän yhteistyön maailmassa sekä vaalia suomalaisuutta. Kansainvälisten suhteiden osaajana ulkoasianhallinto valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa sekä yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen kansalliseksi toimintalinjaksi.

Ulkoasiainhallinnon keskeiset tavoitteet, joiden saavuttamiseen kaikessa toiminnassa tähdätään ja joiden mukaisesti voimavarat tulee kohdentaa, ovat:

Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisen ja talouden kansainvälisten toimintaedellytysten parantamisen osalta haasteita ovat erityisesti EU:n ulkoisen toimintakyvyn vahvistaminen, rauhankumppanuuden kehittäminen Suomen tavoitteita vastaavalla tavalla, Suomen kaupallis-taloudellisten etujen edistäminen ulkomaankaupan sääntöpohjaisen vapauttamisen kautta, missä käynnissä olevilla monenkeskisillä kauppaneuvotteluilla on keskeinen merkitys, sekä suomalaisyritysten kilpailuaseman turvaaminen.

Suomalaisten etujen ja suomalaisuuden edistäminen maailmalla painottuu konsulipalveluiden laadun kehittämiseen, ulkomailla toimivien suomalaisten yritysten, elinkeinoelämän, kulttuuri-, tutkimus- ja muiden yhteisöjen toimintamahdollisuuksien edistämiseen sekä Suomen tunnetuksi tekemiseen julkisuusdiplomatian keinoin.

Vakauden, turvallisuuden ja yhteistyön lisäämisessä lähialueilla panostetaan Baltian maiden EU-jäsenyystukeen ja Baltian sekä Venäjän lähialueyhteistyön koordinointiin ja toteutukseen. Samoin tuetaan Venäjän taloudellisia uudistuksia, oikeusvaltion kehittämistä ja lähentymistä läntisiin yhteistyöjärjestelyihin.

Euroopan unionin laajentamisen ja kehittämisen osalta edistetään EU:n laajentumista Suomen tavoitteita tukevalla tavalla ja osallistutaan aloitteellisesti käynnissä olevaan laajaan uudistamisprosessiin. Ulkoasiainhallinnon kannalta unionin ulkoisen toimintakyvyn kehittäminen on keskeisessä asemassa.

Kansainvälisen rauhan, turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä globalisaation hallintamekanismien kehittämisen osalta osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa terrorismin vastaisessa toiminnassa, YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi, ihmisoikeuksien, kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteiden edistämiseksi sekä toteutetaan valtioneuvoston kehitysmaapoliittisia linjauksia. Kehitysyhteistyön ja lähialueyhteistyön sekä kriisinhallinnan voimavaroilla on huomattava merkitys näihin tavoitteisiin pyrittäessä.

Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty keskeiset ulkoasiainhallinnon toimintatapoja, tarvittavia voimavaroja ja osaamisen kehittämistä koskevat tavoitteet sekä tavoitteiden saavuttamista ilmaisevat kriteerit.

Toimintatapojen osalta ulkoasiainhallinto kehittää tulosohjausta ja strategista johtamista sekä organisaatiota, mukaan lukien edustustoverkko. Keskeisiä haasteita ovat muun muassa ministeriön johtamisjärjestelmän uudistaminen, tavoitteiden saavuttamisen seurantamittareiden kehittäminen, monenkeskisten toimintojen uudelleen organisointi ja edustustoverkon muutokset, jotka toiminnallisista tai määrärahasyistä edellyttänevät joidenkin edustustojen lakkauttamista. Toisaalta EU:n laajeneminen aiheuttaa lisäedustautumisen tarvetta.

Voimavarojen osalta ratkaisevaa on riittävien toimintamäärärahojen varmistaminen, mikä on edellytyksenä määrällisesti ja laadullisesti riittävälle henkilöstölle sekä tavoitteita tukeville toimitiloille Suomessa ja ulkomailla. Palkkausuudistuksen edistäminen on keskeisessä asemassa, sillä ulkoasiainhallinnon keskeinen voimavara kaikilla politiikkalohkoilla on osaava henkilöstö, joka valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa.

Hallinnonalan osaamisen lisäämisen osalta tavoitteita ovat kannustavan johtamisen kehittäminen sekä avoimuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin lisääminen.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
  1000 €%







01.
Ulkoasiainhallinto
156 002
160 635
167 576
6 941
4
30.
Kansainvälinen kehitysyhteistyö
340 543
369 580
373 446
3 866
1
50.
Lähialueyhteistyö
31 199
35 320
30 274
- 5 046
- 14
99.
Ulkoasiainministeriön
hallinnonalan muut menot
135 330
146 055
150 985
4 930
3

Yhteensä
663 074
711 590
722 281
10 691
2

 Henkilöstön kokonaismäärä1)1 5541 5401 550  

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuosina 2002 ja 2003 noin 1 050 henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2002 ja 2003 920 henkilötyövuotta.