Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2003
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Tasavallan presidentti
     22. Eduskunta
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetusministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     34. Työministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot
       01. Euromääräisen velan korko
       03. Valuuttamääräisen velan korko
       09. Muut menot valtionvelasta
     37. Valtionvelan vähentäminen

Talousarvioesitys 2003

36. VALTIONVELAN KOROTPDF-versio

Selvitysosa: Valtio pyrkii velanhoidossa korkomenojen minimointiin pitkällä tähtäimellä pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla. Yhteisvaluutta-alueen synnyn jälkeen velanhoidon painopiste on siirtynyt valuuttakurssiriskin hallinnasta korkoriskin hallintaan. Vuoden 2003 lopussa valuuttamääräisen velkakannan arvioidaan olevan noin 10 % budjettitalouden velasta.

Mitä enemmän velasta on lyhytaikaiseen korkoon sidottua, sitä pienemmät korkomenot ovat pitkällä aikavälillä keskimäärin, mutta korkomenojen muutokset ovat suurempia. Velanhoidossa valitaan sellainen pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin korkoihin sidotun velan suhde, jolla korkokustannukset ovat mahdollisimman alhaiset ilman, että korkomenojen lisäyksen mahdollisuus kasvaisi liian suureksi. Laskelma on laadittu olettaen, että vaihtuvakorkoisen velan osuus nettovelasta on noin 25 %:n tasolla vuonna 2003.

Lainanotto toteutetaan nk. likviditeettistrategian mukaisesti, mikä turvaa rahoituksen saatavuuden ja maksuvalmiuden mahdollisimman edullisin kustannuksin. Likviditeettistrategia perustuu sarjaobligaatiolainoihin, joilla käydään aktiivisesti jälkimarkkinakauppaa. Lainojen likviditeetti edellyttää lainojen riittävän suurta kokoa, markkinatasoista tai markkinatasoa lähellä olevaa kuponkikorkoa, sopivaa juoksuaikaa ja jälkimarkkinoiden toimivuutta. Lainakannan likvidisyyttä parannetaan konvertointien avulla, joissa vaihdetaan velkasalkusta epäsopivia lainoja uusiin likvideihin lainoihin. Velan takaisinostojen jatkaminen myös nettolainanottotarpeen vallitessa turvaa lainakannan uudistumisen.

Velanhoidon toimenpiteet toteutetaan markkinaolosuhteiden mukaisesti ja siten toteuma saattaa poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista markkinaolosuhteiden niin edellyttäessä. Määrärahatarpeet on arvioitu seuraavien velan rakenneoletusten perusteella.

Velan rakenne (%)    
 31.12.200031.12.200131.12.200231.12.2003
     
Vaihtuvakorkoisen velan osuus8192525
Valuuttamääräisen velan osuus16151410
Jälkimarkkinoilla likvidiysstrategiaan kuuluvien lainojen osuus52575564

Budjettitalouden velan määrä nimellisarvoisena ja markkina-arvoisena esitetään momentin 15.03.01 perustelujen selvitysosan yhteydessä.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
  1000 €%







01.
Euromääräisen velan korko
3 444 374
3 159 000
3 060 000
- 99 000
- 3
03.
Valuuttamääräisen velan korko
631 958
591 000
483 000
- 108 000
- 18
09.
Muut menot valtionvelasta
16 030
17 000
19 000
2 000
12

Yhteensä
4 092 361
3 767 000
3 562 000
- 205 000
- 5