Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2003
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Tasavallan presidentti
     22. Eduskunta
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetusministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     34. Työministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       01. Ympäristöministeriö
       10. Ympäristön suojelu
       20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
       30. Asumisen edistäminen
       40. Alueelliset ympäristökeskukset
       50. Ympäristölupavirastot
       60. Suomen ympäristökeskus
       70. Valtion asuntorahasto
       99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
     36. Valtionvelan korot
     37. Valtionvelan vähentäminen

Talousarvioesitys 2003

35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävät koostuvat alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksesta, asumisen edistämisestä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön suojelusta. Hallinnonalan tavoitteena on hyvinvointia edistävä elinympäristö ja ekotehokas yhteiskunta. Terveellinen ja laadukas elinympäristö on hyvinvointi- ja kilpailutekijä. Ekotehokkuus nivoo yhteen kestävän kehityksen ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden.

Ympäristöhaasteista korostuvat ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen. Toimia vaativat sekä kasvavat, että taantuvat yhdyskunnat alueellisesti.

Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten väestönkasvu heijastuu paineena kaavoitukseen, rakentamiseen ja asumiseen. Toisaalta vähenevän väestön alueet tarvitsevat erityisiä toimenpiteitä. Myös väestön ikääntyminen edellyttää asumisen ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen kehittämistä. Rakentamisen laatua ja ekologista kestävyyttä on parannettava.

Ohjauskeinoista korostuvat vaikuttaminen muiden toimijoiden päätöksentekoon sekä ympäristötavoitteiden sisällyttäminen tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun, tuotantoon ja käyttöön. Ympäristönsuojelun tehostamisessa korostuu ympäristöpolitiikan yhdentämisen myötä jokaisen hallinnonalan vastuu oman alansa ympäristötavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjaa uudistettu tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia.

Kansainvälinen yhteistyö

EU:n toiminnassa ja sen ulkosuhteissa painottuu edelleen ilmastonmuutoksen torjunta. Yhteisön kuudennen ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti taloudellisen kasvun yhteys luonnonvarojen lisääntyvään käyttöön ja ympäristön pilaantumiseen tulisi katkaista erityisesti energian käytössä ja liikenteessä.

EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toteutuksessa edistetään Venäjän ja Baltian maiden ympäristöongelmien ratkaisua, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vahvistetaan ympäristöhallintoa. Itämeren suojelu pyritään saamaan osaksi EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa.

Lähialueyhteistyössä tavoitteena on sopimuksin, hankkein ja kansainvälisellä rahoitusyhteistyöllä parantaa Itämeren tilaa ja meriliikenteen turvallisuutta sekä vähentää Suomeen tulevia saasteita. Kestävän metsätalouden ja luonnonsuojelun yhteistyötä Venäjän kanssa jatketaan ja toteutetaan kaavoituksen kehittämishankkeita Baltian maiden kanssa.

Pohjoismaisessa yhteistyössä painopisteinä ovat ympäristöterveyskysymykset ja suuntautuminen lähialueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Suomi vastaa arktisesta luonnonsuojeluohjelmasta ja raportoi ilmastonmuutosten vaikutuksista arktisilla alueilla.

Ilmakehän haitallisten muutosten ehkäiseminen

Tavoitteena on vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä kansallisen ilmastostrategian mukaisesti vaikuttamalla rakentamiseen, yhdyskuntasuunnitteluun, jätehuoltoon ja työkoneiden päästöihin. Kioton pöytäkirjan joustomekanismien kehittämistä, kokeilua ja käyttöä edistetään EU:ssa ja osana Suomen ympäristöpolitiikkaa lähialueilla, siirtymätalousmaissa ja kehitysmaissa.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

Pyritään siihen, ettei Itämeren ja sisämaan pintavesien tila enää huonone, haitallisesti muuttuneiden vesien tila paranee ja vesiluonnon monimuotoisuus säilyy. Pohjaveden laatua ja antoisuutta pyritään parantamaan. Toimintaa ohjaavat vuoteen 2005 ulottuva vesiensuojelun tavoiteohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätös Itämeren suojelusta.

Haitallisten aineiden ja geneettisesti muunneltujen organismien aiheuttamia riskejä pienennetään vähentämällä merkittävästi vaarallisimpien aineiden pitoisuuksia ympäristössä ja lisäämällä tietoa turvallisista käyttötavoista. Maaperän pilaantuminen ja tilan huononeminen pyritään estämään ja syntyneitä vaurioita korjataan.

Ilman laadun parantamisessa tavoitteena on, että Suomessa ei ylitetä EU:ssa vuosille 2005 ja 2010 sovittuja ilman laadun raja-arvoja. Erityisesti vähennetään taajamien ilman pienhiukkasia. Melulle altistumista asuinympäristössä pyritään vähentämään ja säilyttämään hiljaisia alueita.

Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön hyvä laatu

Tavoitteena on taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhdyskuntarakenne sekä laadukas elinympäristö.

Kaavoituksen ohjauksella ja kehittämistoimilla pyritään saamaan kaavojen sisältö ja prosessit vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Tuetaan rakennusperinnön säilymistä ja hyvää hoitoa sekä kulttuuriympäristöjen vaalimista.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Luonnon monimuotoisuutta edistetään biologisen monimuotoisuuden kansallisen toimintaohjelman mukaisesti. Eliölajien ja luontotyyppien suotuisan suojelun tasoa turvataan tehostamalla suojelutoimia luonnonsuojelualueverkoston edustavuusarvioinnin ja lajien uhanalaisuustarkastelun perusteella. Aloitetaan puutteellisesti tunnettujen eliölajien tutkimusohjelma ja kehitetään biologisen monimuotoisuuden seurantajärjestelmää.

Etelä-Suomen metsiensuojelua parannetaan. Jo perustettujen luonnonsuojelualueiden merkitystä monimuotoisuuden kannalta lisätään ennallistamalla metsiä ja soita sekä hoitamalla perinnebiotooppeja.

Luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toimeenpanoa jatketaan vuonna 1996 päätetyn rahoitusohjelman mukaisesti. Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön suunnittelua ja eri tahojen yhteistyötä paikallisella tasolla kehitetään. Hyödynnetään verkoston luomisessa ja hoidossa EU-rahoitusta.

Luonnon virkistyskäytön edellytyksiä parannetaan toteuttamalla työllisyyttä tukevaa luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun toimenpideohjelmaa ja muun muassa kokoamalla suojelualueiden yleisöpalveluja palvelukokonaisuuksiksi.

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ekotehokas yhteiskunta

Edistetään luonnon- ja kulttuuriarvojen huomioon ottamista luonnonvarojen käytössä. Tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuutta parannetaan. Tavoitteena on ympäristöön, luontoon ja terveyteen haitallisesti vaikuttavien päästöjen ja tuotannon materiaali- ja energiaintensiivisyyden jatkuva vähentyminen vaarantamatta kuitenkaan elämisen laatua, ympäristön tilaa ja taloudellista kehitystä.

Jätteistä aiheutuvat ympäristöhaitat vähentyvät ehkäisemällä jätteiden syntyä ja hidastamalla jätteiden määrän kasvua. Tavoitteiden saavuttamiseksi pannaan toimeen tarkistettua valtakunnallista jätesuunnitelmaa.

Tuulivoimarakentamisen alueidenkäytöllisiä edellytyksiä parannetaan suunnittelumenettelyjä selkeyttämällä.

Kestävä kehitys rakentamisessa ja rakennuskannan käytössä

Rakentamisen ja rakennuskannan laadun parantamiseksi ja kestävän rakentamisen edistämiseksi toteutetaan kansallista rakennuspoliittista ohjelmaa yhteistyössä rakennusalan kanssa.

Rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa edistetään elinkaariominaisuuksiltaan kestäviä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti toimivia rakentamisratkaisuja ja korjauskäytäntöjä.

Asuntorakentamisessa luodaan edellytyksiä mittakaavaltaan pienimuotoisille ihmisläheisille ja omatoimisuuteen kannustaville asumisratkaisuille. Yhteistyöllä kuntien kanssa ja kehittämishankkeilla pyritään monipuolistamaan asuntojen sijaintia, laatua sekä asunto- ja rakennustyyppejä.

Rakennustuotteiden sisämarkkinoiden kehittämisessä huolehditaan järjestelmien sopivuudesta suomalaiseen hallintoon ja ohjauskäytäntöön. Energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanon edellyttämät valmistelut aloitetaan.

Asuntomarkkinoiden toiminta ja asuntorahoitus

Tavoitteena on, että asuntoja on saatavilla riittävästi ja tarjolla on monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja kohtuullisilla asumismenoilla. Valtion tukema asuntotuotanto kohdistetaan pääosin kasvukeskuksiin ja etenkin Helsingin seudulle, joissa asuntojen tarjonta on riittämättömintä kysyntään nähden. Väestöltään vähenevillä seuduilla pyritään säilyttämään asuinyhdyskunnat elinvoimaisina edistämällä asuntokannan, yhdyskuntarakenteen ja palvelurakenteen sopeutumista supistuvaan kehitykseen.

Asunnottomien määrää pyritään alentamaan ja ehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä.

Hallinto ja palvelujen kehittäminen

Laatutyötä vahvistetaan. Toteutettujen laajojen lainsäädäntöuudistusten toimeenpanoa seurataan, niiden toimivuus varmistetaan ja huolehditaan uuden lainsäädännön edellyttämästä koulutuksesta.

Työyhteisöjen toimivuutta ja kilpailukykyä työnantajana parannetaan toteuttamalla yhteistä henkilöstöstrategiaa. Koko hallinnonalan kattavan uuden palkkausjärjestelmän toimivuus varmistetaan.

Kehitetään verkkopalveluihin ja sähköiseen asiointiin perustuvia palveluja ja tiedonkeruuta sekä parannetaan ympäristötiedon tuotantoa ja saatavuutta. Tiedon hallinnan strategia tarkistetaan. Hallinnonalan sisäisten sekä ulkoisten tarpeiden pohjalta kehitetään tietojärjestelmiä, tietovarantojen hallintaa ja tietohallinnon infrastruktuuria.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
  1000 €%







01.
Ympäristöministeriö
18 479
19 009
23 069
4 060
21
10.
Ympäristön suojelu
22 358
21 353
24 210
2 857
13
20.
Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
45 435
47 438
35 384
- 12 054
- 25
30.
Asumisen edistäminen
407 015
415 482
430 000
14 518
3
40.
Alueelliset ympäristökeskukset
55 937
58 438
59 582
1 144
2
50.
Ympäristölupavirastot
4 578
4 740
4 725
- 15
- 0
60.
Suomen ympäristökeskus
21 800
22 425
23 057
632
3
70.
Valtion asuntorahasto
3 522
7 804
4 382
- 3 422
- 44
99.
Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
21 550
25 170
34 667
9 497
38

Yhteensä
600 675
621 859
639 076
17 217
3

 Henkilöstön kokonaismäärä2 5402 5502 570