Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2003
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Tasavallan presidentti
     22. Eduskunta
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetusministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     34. Työministeriön hallinnonala
       01. Työhallinto
       05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
       06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
       07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
       99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot
     37. Valtionvelan vähentäminen

Talousarvioesitys 2003

34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista.

Työllisyyden kehitysarvio

Useita vuosia jatkunut työttömyyden nopea aleneminen hidastui loppuvuodesta 2001 ja hidas työttömien määrän väheneminen on jatkunut vuoden 2002 alkupuoliskolla. Vuoden 2003 talouden ja työllisyyden kehitysarvioita leimaavat lukuisat kansainväliseen talouteen liittyvät epävarmuustekijät. Talouden kasvun vauhdittuminen näkyy joka tapauksessa työllisyyskehityksessä viiveellä.

Vuosia jatkuneen myönteisen työllisyyskehityksen hidastumisen seurauksena myös pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen on entistä haasteellisempaa. Pitkittyvään työttömyyteen liittyvä rakenteellisen työttömyyden kasvu puolestaan vaikeuttaa mm. ikärakenteesta aiheutuviin ja lähivuosina korostuviin työvoiman saatavuusongelmiin vastaamista.

Työpolitiikan strategiset tavoitteet

Työhallinnon vuosia 2002—2003 koskevassa tarkistetussa strategiassa päätavoitteena pidetään edelleen työllisyysasteen nostamista lähelle 70 prosenttia. Vuosien 2001—2002 suhdannekehityksestä johtuen tavoite saavutettaneen kuitenkin vasta vuosikymmenen puolessa välissä. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2002 on asetettu EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti kansallisia tavoitteita, joilla tuetaan EU:n yhteisten työllisyysastetavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on, että työllisyysasteessa saavutetaan Suomessa yli 70 prosentin taso vuonna 2010. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monivuotisia ohjelmia ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasolla.

Työhallinnon strategia perustuu seuraaviin linjauksiin:

Vuosia 2002—2003 koskevassa strategiatarkisteessa esitetään mm. seuraavat painotukset ja ehdotukset, joita toteuttamalla voidaan lieventää ennakoitua työttömyyden kasvua ja varautua myöhemmin korostuviin työvoiman saatavuusongelmien kasvuun:

EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti Suomen työllisyyspolitiikan vuoden 2002 toimintasuunnitelma toteuttaa neljää yleiseurooppalaista toimintakokonaisuutta, joita ovat työllistyvyyden parantaminen, yrittäjyyden edistäminen, yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskyvyn parantaminen sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Poikkihallinnollisen toimintasuunnitelman ensisijainen tavoite on työmarkkinoiden toimivuudesta huolehtiminen ja työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä lievennetään ja rakennetyöttömyyttä vähennetään kytkemällä toimenpiteet osaksi työvoimakapeikkojen torjumista. Toimintasuunnitelma tukee osaltaan työhallinnon kansallista strategiaa.

Työhallinnon keskeisinä tavoitteina on EU:n suuntaviivojen mukaisesti pitää työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrällinen taso edelleen vähintään 20 prosentissa suhteessa työttömien työnhakijoiden ja aktiivitoimenpiteissä olevien määrään sekä tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimiseen. Kansallisen lainsäädännön mukaan työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys on kestänyt viisi kuukautta, mikä täyttää työllisyyssuuntaviivoissa määritellyt tavoitteet. Työnhakusuunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytettävistä palveluista ja aktiivitoimista. Tämä järjestelmä toimeenpantiin täysimääräisesti vuoden 2000 aikana.

Hallitus antaa esityksen eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Lailla julkisesta työvoimapalvelusta uudistetaan työvoimapalveluita, työllisyyden hoitoa ja niihin liittyviä etuuksia, tukia ja avustuksia koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Lakiin kootaan työvoimapalvelulaissa, työllisyyslaissa ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa olevat säännökset, sekä lisäksi eräät nykyisin työttömyysturvalaissa ja työmarkkinatuesta annetussa laissa olevat säännökset työvoimapoliittisten toimenpiteiden järjestämisestä, toimielimistä ja työnantajalle maksettavista tuista. Erillislait kumotaan. Kokonaisuudistusta koskeva esitys on luonteeltaan pääasiassa lainsäädäntötekninen. Sillä selkeytetään lainsäädäntöä rakenteellisesti ja kielellisesti sekä mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistetaan säännöksissä käytettyjä käsitteitä.

Rakennetyöttömyyden purkaminen edellyttää uudistuksia, joilla voidaan varmistaa työvoiman tarjonnan lisäksi riittävä kysyntä erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien kohdalla. Työministeriössä käynnistyy vuoden 2002 aikana selvitystyö mahdollisuuksista purkaa rakenteellista työttömyyttä laaja-alaisilla työvoiman kysyntää ja tarjontaa tukevilla toimenpiteillä, joita toteuttamalla voidaan parantaa työllisyyttä erityisesti matalan tuottavuuden työtehtävissä.

Työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla toimenpiteitä aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä työnantajien kanssa ja työnhakijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aktiivista työnhakua tukien. Lisäksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään hyödyntämällä uudistettuja asiakas- ja opiskelijapalautejärjestelmiä.

Työhallinnon toiminnan kehittäminen

Henkilöstöpolitiikan painopistealueena on suunnitelmallisuuden parantaminen osana organisaation kokonaistoimintaa. Työhallinnon henkilöstösuunnittelu perustuu valtakunnalliseen sekä ministeriökohtaiseen ja alueellisiin henkilöstösuunnitelmiin. Tavoitteena on määriteltyjen henkilöstö- ja osaamisrakenteiden edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisen aloittaminen. Henkilöstön kehittämistoimenpiteet ja rekrytoinnit toteutetaan suunniteltuja toimintarakenteita tukien. Työhallinnon henkilöstön keski-ikä lähivuosina nousee. Henkilöstöpolitiikan sisällössä otetaan erityisesti huomioon ikärakenteen muuttuminen.

Työministeriön ja työvoimaosastojen välistä tulosohjausta kehitetään siten, että työpolitiikan strategioita toteuttavista tulostavoitteista neuvoteltaessa otetaan huomioon myös alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet ja niiden antamat mahdollisuudet. Tulosohjausjärjestelmää täydennetään ja monipuolistetaan hyödyntämällä Euroopan laatupalkintomallin antamia mahdollisuuksia organisaatioiden suorituskyvyn ja toiminnan laatutason arvioinnissa ja kehittämisessä.

Vuonna 2001 käynnistettiin kehittämishanke, jossa määriteltiin keskeisille työvoimatoimistojen tarjoamille työvoimapalveluille yhtenäiset laatukriteerit ja laadun arviointimenettelyt siten, että niiden avulla voidaan asettaa ao. palveluille laatutasotavoitteet sekä arvioida näiden tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeesta vuonna 2002 saatujen pilotointikokemusten perusteella laatutasotavoitteiden asettamistapaa kehitetään edelleen ja laatutasotavoitteiden asettaminen laajennetaan koskemaan kaikkia työvoimatoimistoja.

Laatupalkintomalliin perustuvan palkitsemisjärjestelmän käyttöä jatketaan työministeriössä ja tavoitteena on, että vastaava palkitsemisjärjestelmä otetaan käyttöön työministeriön ja työvoimatoimistojen lisäksi myös TE-keskusten työvoimaosastoilla.

Työttömien määrä ja työvoimapolitiikan resurssit ovat kehittyneet seuraavasti:
   2002 
 2000 2001arvio/2003
 toteutuma/toteutuma/varsinainen arvio/
 tilinpäätöstilinpäätöstalousarvioesitys
     
Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa)321 000302 000305 000310 000
Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa1 6341 6541 9622 003
Työvoimapol. resurssit (ml. ESR) suhteessa työttömien lkm, euroa5 0915 4766 4336 460

Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet:
  20022003
 2001tavoite/alustava
 toteutumaarvio tavoite
    
Työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen täyttöjen määrä297 000310 000330 000
Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen päättyneet työnhaut622 000620 000620 000
Yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin
kuukaudessa enintään
83 00078 00073 000
Työmarkkina- tai kotoutumistuella aktiivitoimiin
osallistuneiden osuus ko. tuilla keskimäärin olevista %
202122
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus:   
— työttömänä 3 kuukautta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, %434240
— työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen enintään, %525148

Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto (milj. euroa):
  200420052006
     
1.Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot72,8--
2.Uusista valtuuksista aiheutuvat menot147,464,61,0
 Yhteensä220,264,61,0

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
  1000 €%







01.
Työhallinto
33 318
34 016
60 024
26 008
76
05.
Euroopan rakennerahastojen
ohjelmien toteutus
120 791
181 183
222 259
41 076
23
06.
Työvoimapolitiikan toimeenpano
1 532 850
1 781 278
1 780 290
- 988
- 0
07.
Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
63 946
60 782
70 810
10 028
16
99.
Työministeriön hallinnonalan
muut menot
27 903
26 204
26 282
78
0

Yhteensä
1 778 807
2 083 463
2 159 665
76 202
4

 Henkilöstön kokonaismäärä3 4893 9303 940