Talousarvioesitys 2003

20. Teknologiapolitiikka

Selvitysosa:Teknologiapolitiikan tavoitteena on kehittää innovaatioympäristö, jonka puitteissa on mahdollista jatkuvasti parantaa elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia. Keskeisiä toiminnallisia tavoitteita ovat tutkimus- ja kehitysrahoituksen riittävyys, innovaatioympäristön sisäinen tehokkuus ja verkottuminen, kilpailukykyä tukeva kansainvälinen yhteistyö, hyvin toimiva tekninen infrastruktuuri ja turvallisuusjärjestelmä sekä laatupolitiikka.

Elinkeinorakenteen monipuolistamista jatketaan tehostamalla tutkimustulosten hyödyntämistä ja parantamalla uusien yritysten perustamis- ja kasvuedellytyksiä. Nykyisten kasvualojen kilpailukyky ja kehitysmahdollisuudet turvataan huolehtimalla muun muassa osaamispohjan jatkuvasta paranemisesta. Talouden kokonaiskehityksen kannalta keskeistä on myös perinteisten alojen kilpailukyvyn parantaminen uusien teknologioiden avulla. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan myös kehittämällä teknistä turvallisuutta, laatua sekä kaupankäynnin sujuvuutta edistäviä perusjärjestelmiä.

Elinkeinorakenteen muutos on siirtänyt painopisteen kiinteistä investoinneista aineettomiin investointeihin. Kansainväliset vertailut osoittavat Suomessa viime vuosikymmenillä toteutetun tiede- ja teknologiapolitiikan olleen onnistunutta. Suotuisan kehityksen jatkuminen vaatii tutkimuksen, teknologisen osaamisen ja koulutuksen vahvistamista edelleen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvun jatkuminen yrityksissä on tärkeää. Julkisen sektorin tehtävänä on huolehtia erityisesti perusosaamisen vahvistamisesta, koulutuksesta, suotuisasta innovaatioympäristöstä ja sen jatkuvasta sisäisestä kehittämisestä. Julkisella t&k-panostuksella voidaan varmistaa elinkeinotoiminnan ja muun yhteiskunnan tarvitseman teknologisen perustietämyksen riittävyys.

Innovaatioympäristön tehokkuuden ratkaisee sen kyky toimia kokonaisuutena. Sen vuoksi järjestelmän eri osapuolten välistä yhteistyötä parannetaan edelleen. Entistä parempia ja tehokkaampia toimintatapoja haetaan jatkamalla teknologia-alan toimintojen ja organisaatioiden arviointeja. Hallinnonalan yksiköt arvioivat jatkuvasti itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Teknologiasijoitusten vaikuttavuus pyritään osoittamaan eri intressiryhmille. Teknologiapolitiikan toimijat ennakoivat jatkuvasti tulevaisuutta ollakseen valmiita reagoimaan yritysten ja yhteiskunnan tarpeiden mukaan.

Toimiva ja tehokas kansallinen ja alueellinen innovaatioympäristö varmistaa sen, että Suomi pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Siihen liittyy olennaisena osana eurooppalaisen tutkimus- ja teknologiayhteistyön hyödyntäminen sekä muu kansainvälinen elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa tukeva kansainvälinen yhteistyö.

Teknologia-, turvallisuus- ja laatupoliittisiin selvityksiin, teknologian elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vuorovaikutuksia tutkivaan ProAct -ohjelmaan sekä innovaatioympäristön toimivuuden ja vaikutusten arviointiin on varattu määräraha momentille 32.10.24.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut teknologiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• Määrätietoinen ja pitkäjänteinen teknologiapolitiikka tukee innovaatioympäristön kehittymistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
• Julkinen t&k-panostuksen riittävä rahoitus turvataan.
• Tunnistetaan riittävän varhain muutoksia ja uusia ilmiöitä sekä niiden luomia mahdollisuuksia. Teknologian ennakoinnin tuloksia hyödynnetään elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisille tarkoitettujen palvelujen kehittämisessä. Teknologian tutkimus puolestaan auttaa ymmärtämään innovaatiojärjestelmän ja -prosessien sisäistä dynamiikkaa sekä teknologian, elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan vuorovaikutusta.
• Alueiden elinkeinotoiminnan kehittäminen perustuu entistä enemmän osaamiseen ja teknologiaan. Yhteistyössä hallinnonalan laitosten kanssa aktivoidaan alueita teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen.
• Tutkimustulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi kiinnitetään erityistä huomiota teknologian siirtoon ja alkavan yritystoiminnan mahdollisiin esteisiin.
• Kansainvälinen yhteistyö edistää teknologiapolitiikan kansallisten tavoitteiden saavuttamista sekä EU:n tutkimus- ja teknologiapolitiikan toteuttamista. Yhteistyötä maailman johtavien teknologiamaiden ja muiden suomalaisten teknologian tärkeiden markkina-alueiden maiden kanssa lisätään.
• Tekninen turvallisuus ja laatupolitiikka vahvistavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Teknisen infrastruktuurin sekä luotettavuus- ja turvallisuusjärjestelmän uudistustyötä jatketaan.

Ministeriö yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ennakoi ja analysoi teknologian kehitysmahdollisuuksia, kehittää teknologiapolitiikan välineitä elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti sekä toteuttaa teknologiapolitiikan toimenpiteitä. Teknologiapolitiikalle asetettavien tulostavoitteiden toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi seuraavat hallinnonalan yksiköt ja sopimusyhteisöt:

• Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus, Teknologian kehittämiskeskus sekä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto ja Laatukeskus/Suomen laatuyhdistys ry.

Teknologiapolitiikan mukaiset tavoitteet varmistetaan kehittämällä edelleen tulosohjausta sekä teettämällä innovaatioympäristön toiminnan ja toimijoiden kansainvälisiä arviointeja.

21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 37 595 000 euroa.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• Toiminnan vaikuttavuustavoitteena on pitkällä aikavälillä varmistaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien maankamaran raaka-ainevarojen saatavuus ja niiden kestävä käyttö, edistää ympäristöhaittojen vähentämistä ja luoda edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle.
• Tutkimuskeskuksen raaka-ainetutkimuksia suunnataan strategisten painotusten mukaisesti perusmetallien, kullan, platinaryhmän metallien ja teollisuusmineraalien sekä turve-, maa-aines- ja pohjavesivarojen kartoitukseen. Tutkimuskeskus keskittyy perustietoa tuottavaan raaka-aine-etsintään, jolla on tutkimukseen ja mallintamiseen perustuva tavoitteenasettelu. Maankamaran raaka-ainevarojen etsinnässä hyödynnetään ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvia yhteistyömalleja. Syväseismistä heijastusluotausta jatketaan osana Suomen ja Venäjän välistä velkakompensaatio-ohjelmaa.
• Maankäyttö- ja ympäristökysymyksiin liittyvän geologisen kartoituksen ja tutkimuksen osuutta vahvistetaan. Ympäristösektorilla tutkimuskeskus etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja asiakkaiden ympäristöongelmiin kestävän kehityksen periaatteen pohjalta. Tutkimuskeskuksen roolia maankamaraan liittyvien ympäristökysymysten puolueettomana asiantuntijana vahvistetaan.
• Tiedonhallinnassa tavoitteena on tutkimuskeskuksen tietoaineistojen järjestäminen numeerisiin geologisen paikkatiedon varastoihin. Digitaalisten tuotteiden välitystä sidosryhmille tietoverkon kautta tehostetaan.
• Kansainvälistä toimintaa toteutetaan tutkimuskeskuksen tavoitteita edistävällä tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä kehittämällä uusia yhteistyömuotoja ja yhteistyöverkostoja.
• Monivuotinen laatujärjestelmän käyttöönottohanke jatkuu vielä vuoden 2003 ajan. Yhtenäisen laatupolitiikan tavoitteena on varmistaa toiminnan korkeatasoisuus ja palvelukyky.
• Maksullista toimintaa ja yhteisrahoitteisista hankkeista saatavan muun toiminnan tulorahoituksen osuutta lisätään.
• Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite vuodelle 2003 on 450 000 euroa, joka on 7 % tuotoista.

Geologian tutkimuskeskuksen toiminnan tuloksena kauppa- ja teollisuusministeriö myy vuosittain keskimäärin viisi malmi- tai teollisuusmineraaliaihetta koti- ja ulkomaisille yrityksille. GTK:n luonnonkiviraaka-aine-esiintymien etsintäprojektien tuloksena on 1990-luvulla paikannettu yli 100 esiintymäaihetta, joiden pohjalta on syntynyt 15 uutta kovan kiven louhimoa. Tutkimuskeskus on mukana myös useiden vuolukivi-esiintymien tutkimisessa ja käyttöönotossa. GTK:n suorittaman Suomen kiviaineskartoituksen tulokset muodostavat taloudellisen ja kestävän kiviaineskäytön perustan. Suomen kokonaisenergiasta tuotetaan turpeella 5—6 %, GTK:n turvekartoituksilla varmennetaan energialaitosten kotimainen raaka-ainereservi pitkälle tulevaisuuteen. GTK:n kehittämiä geofysikaalisia tutkimusmenetelmiä sovelletaan perinteisten käyttöalojen lisäksi muun muassa ympäristön tilan arviointiin. Pohjoismaiden ainoa akkreditoitu geolaboratorio tarjoaa analyyttisiä palveluja sekä tutkimuksen että teollisuuden tarpeisiin. GTK:n keräämä ja ylläpitämä kartoitustieto yhdistettynä monipuoliseen osaamiseen tuottaa ratkaisuja muun muassa maankäyttöön liittyviin ongelmiin.

¹⁾ Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen.

22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 63 138 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa.

Selvitysosa:Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tehtävänä on luomalla ja soveltamalla teknologiaa lisätä aktiivisesti elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. VTT:n toiminta muodostuu oma- ja yhteisrahoitteisista hankkeista sekä maksullisista toimeksiannoista. VTT:n tutkimus- ja kehitystoiminta kattaa koko innovaatioketjun.

VTT osallistuu yritysten uusien ja nykyistä kilpailukykyisempien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, teollisuuden nykyistä tehokkaampien, turvallisempien ja ympäristöystävällisempien laitteiden ja tuotantoprosessien kehittämiseen sekä yritysten tietopohjan ja teknologisen osaamisen vahvistamiseen. VTT:n tuotosten kautta syntyy myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat luonnonvarojen käytön, energian kulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseen sekä koulutukseen, yritysten kasvuun, uusien yritysten syntyyn ja työllisyyteen.

Määrärahalla katetaan 28 % VTT:n kokonaismenoista. Muu osa hankitaan ulkopuolisina tuloina.

VTT toteuttaa kansallisia teknologiapoliittisia toimia kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• Tieteellistä osaamis- ja tietoperustaa vahvistetaan teknologialähtöisissä strategisissa tutkimushankkeissa ja sitä hyödynnetään uusien käytännön sovellusten kehittämisessä. VTT:n osaamista kehitetään myös siten, että entistä paremmin hallitaan elinkeinoelämän vaatimuksia yhdistää muita tieteitä ja johtamista teknologiaan. Osaamisen korkea taso ja työn laatu varmistetaan kansainvälisillä arvioinneilla ja asiakastyytyväisyyskyselyillä.
• Budjettirahoitus suunnataan ensisijaisesti uusiin teknologioihin ja kohdistetaan suhteellisesti eniten tutkimusintensiivisille elektroniikan, tietotekniikan sekä biotekniikan toimialoille sekä haasteellisiin teknologiateemoihin, joita ovat tulevaisuuden tiedonsiirtoteknologiat, älykkäät tuotteet ja järjestelmät, puhdas maailma sekä turvallisuus ja käyttövarmuus. Budjettirahoitusta käytetään myös perinteisten teollisuudenalojen t&k-toiminnan kilpailukykyä ja uusiutumista kannustaviin hankkeisiin.
• Tietotekniikan ja elektroniikan tutkimuksessa lisäpanostukset suunnataan mikro- ja nanoteknologian sekä optoelektroniikan kehittämiseen Espoossa ja Oulussa. Tarkoituksena on kehittää kolmannen sukupolven ja tulevaisuuden mobiilisovellutuksia sekä uusia mahdollisuuksia ohjelmistoliiketoiminnalle. Myös kolmannen sukupolven korvaavaan tai sen jälkeiseen moniteknologiaympäristöön soveltuvia menetelmiä kehitetään. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä korkeakoulujen, yliopiston ja alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Pk-yrityksille tulee Espoon ja Oulun uusien elektroniikan toimitila- ja laiteinvestointien myötä mahdolliseksi työskentely VTT:n tutkimusympäristössä koetuotantotiloissa.
• Biotekniikan tutkimusta kohdistetaan biomolekyylien, -prosessien sekä bioinformatiikan ja -analytiikan kehittämiseen prosessi- ja lääketeollisuudelle sekä bioalan tutkimusintensiivisille pk-yrityksille. Tähän liittyen biotekninen tutkimus laajenee Turussa kohdistuen lääkekehityksen alkuvaiheeseen. Biotekniikan ja elektroniikan yhdistämisen sovellusmahdollisuuksia selvitetään. Uutta teknologiaa sovelletaan myös turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotekehityksessä.
• Energiatutkimuksessa painoalueita ovat uusiutuvien energiamuotojen, erityisesti puun ja jätteen käytön edistäminen, energiansäästö, energian ympäristö- ja kansantaloudelliset vaikutukset sekä energiateknologian viennin edistäminen ja energiapolitiikkaa tukevat teknistaloudelliset analyysit.
• VTT osallistuu noin 60 kansalliseen teknologiaohjelmaan, joista kaksi kolmasosaa on Teknologian kehittämiskeskuksen ja loput ministeriöiden ja Suomen Akatemian ohjelmia. Ohjelmissa luodaan uutta tietoa ja teknologiaa, joita jo ohjelmien käynnissä ollessa siirretään yrityksiin.
• Kansainvälistä toimintaa vahvistetaan elinkeinoelämän tutkimustavoitteiden ja teknologiatarpeiden mukaisesti. Siihen kuuluu olennaisena osana eurooppalaisen tutkimus- ja teknologiayhteistyön hyödyntäminen. VTT osallistuu kaikkiaan noin 500 julkiseen kansainväliseen hankkeeseen, joista noin 65 % on EU-hankkeita. Alkavaan EU:n kuudenteen tutkimuksen puiteohjelmaan osallistutaan aktiivisesti. Yhteistyötä lisätään erityisesti johtavien teknologiamaiden, USA:n ja Japanin, kanssa. Kansainvälistä verkottumista tehostetaan ja teknologian siirtoa ja tutkijoiden liikkuvuutta lisätään. Kansainvälistä markkinointia lisätään muutaman valitun teknologiapalvelun osalta. Kehittämistoimenpiteet näkyvät yksityisen sektorin tuottojen kasvuna sekä kotimaassa että ulkomailla.
• Tiedon ja osaamisen hyödyntämistä yritysten ja yhteiskunnan muihin tarpeisiin lisätään. Viestintää VTT:n osaamisesta, teknologian mahdollisuuksista sekä tutkimustuloksista ja niiden vaikutuksista tehostetaan.
• Julkaisujen tavoitemäärä on noin 2 600 kappaletta, josta noin 15 % on kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja. Uusia keksintöilmoituksia tehdään noin 160 kappaletta, uusien patenttien määrä on noin 60 kappaletta, ja spin-off-yrityksiä perustetaan 2—5 kappaletta.
• VTT:llä on lähes 7 000 asiakasta, joista noin 55 % koostuu pk-yrityksistä. Ulkopuolisista tuotoista noin 50 % hankitaan kotimaiselta yksityiseltä sektorilta, 35 % kotimaiselta julkiselta sektorilta ja 15 % ulkomailta.
• VTT edistää aluekehitystä aktiivisella palvelutarjonnalla ja yhteistyöllä alueella toimivien yritysten, ammattikorkeakoulujen, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä muiden tiedon ja osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien kanssa. VTT lisää alueellisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin perustuvia yhteistyömuotoja, jotka tehostavat palvelutarjontaa myös pk-yrityksille. Espoossa, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä sijaitsevien päätoimipisteittensä lisäksi VTT:llä on toimintaa useilla paikkakunnilla kuten Outokummussa, Lappeenrannassa, Nurmijärvellä, Vaasassa, Turussa ja Raahessa.
• Maksullisen toiminnan osuus VTT:n toiminnasta on vähintään 40 %. Maksullinen toiminta pidetään jatkuvasti kannattavana. Mahdollisella ylijäämällä vahvistetaan tutkimusvalmiuksia.

¹⁾ Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen.

23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 314 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteishankkeista muilta hankeosapuolilta saatavat tulot.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 70 000 euroa siirtona momentilta 35.99.26 otsonikerrosta heikentävien aineiden valvontaan liittyviin tehtäviin.

Turvatekniikan keskuksen tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja laitteistoihin, painelaitteisiin, terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, CE-merkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvää turvallisuutta. Lisäksi keskus valvoo ja edistää mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Päämääränä on ylläpitää kansainvälisesti korkeaa turvallisuustasoa ja samalla edistää elinkeinoelämän tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• Tuotteiden ja laitosten turvallisuus- ja luotettavuustaso säilyy korkeana. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vähentää vaatimustenmukaisuutta koskevia vakavia puutteita ja onnettomuustapausten vakavuutta ja määriä. Toiminnallisia tavoitteita vuodelle 2003 ovat:
  • varmistaa, että toimialueen valvontakohteissa noudatetaan säädösten turvallisuusvaatimuksia ja niissä on käytössä toimintatavat, jotka tukevat laitosten ja laitteistojen turvallista toimintaa
  • varmistaa, että turvallisuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on otettu huomioon yritysten toimintaperiaatteissa ja tuotteiden ensivalvonta on suoritettu kattavasti
  • ehkäistä ja vähentää virheellisestä käytöstä ja käyttäytymisestä johtuvia onnettomuuksia ja riskejä; erityisesti prosessiteollisuuden onnettomuuksia, sähköpaloja ja -iskuja sekä nestekaasun ja ilotulitteiden käytön aiheuttamia onnettomuuksia.
• Elinkeinoelämän edellytykset ja kansalaisten mahdollisuudet tunnistaa, hallita ja ennaltaehkäistä turvallisuus- ja luotettavuusriskejä parantuvat. Kansalaisten turvallisuusmyönteisyys sekä laitteiden, laitteistojen ja laitosten turvallinen käyttö ja kunnossapito lisääntyvät. Toiminnallisia tavoitteita ovat:
  • huolehtia, että toiminnanharjoittajilla on käytettävissään ajantasaista tietoa säädösmuutoksista ja niiden vaikutuksista
  • kohdistaa turvallisuusviestintää sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa kuluttajien turvallisuuden kannalta ongelmallisimpiin kohteisiin.
• Toimialan säännöstö on ajan tasalla, velvoitteet on suhteutettu oikein ja säädösten soveltamiskäytännöt ja -menettelyt ovat tarkoituksenmukaiset. Toiminnallisena tavoitteena on tukea paikallisten viranomaisten toimintaa niiden valvontatoiminnassa.
• Teknillisen turvallisuuden ja luotettavuuden edistämiseksi on kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Toiminnallisia tavoitteita ovat:
  • ylläpitää ja hyödyntää hyviä yhteyksiä pohjoismaisiin vastinviranomaisiin ja aktivoida pohjoismaista yhteistyötä tukemaan EU- ja kansainvälistä yhteistyötä
  • lisätä sisämarkkinaviranomaisten yhteistyötä valvonnan tehostamiseksi.

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

24. (32.40.22) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 740 000 euroa.

Selvitysosa:Kuluttajatutkimuskeskus tuottaa ja välittää tutkimustietoa, jonka avulla voidaan edistää kuluttajien ja kotitalouksien hyvinvointia ja vaikutusmahdollisuuksia, vahvistaa kuluttajien ja elinkeinoelämän yhteistyötä, edistää käyttäjälähtöisen teknologian sekä talouden kestävää kehitystä ja kansallista kilpailukykyä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

 Vaikuttavuustavoitteet:

• Kuluttajatutkimuskeskus tukee tutkimuksen ja tietopalvelun avulla teknologia-, kuluttaja- ja kilpailupoliittista päätöksentekoa ja osallistuu kansallisen kuluttajapoliittisen ohjelman toteutukseen. Tutkimuskeskus tuottaa eri hallinnonalojen ja viranomaisten käyttöön tutkimustietoa kuluttajien toimintatavoista ja käsityksistä koskien tuotteiden ja palveluiden laatua.

Toiminnalliset tavoitteet:

• Ydinosaamista vahvistetaan siten, että tutkimuskeskus on kansallisesti kilpailukykyinen ja kehittyy kansainvälisesti tunnetuksi tutkimuslaitokseksi. Tutkimustietoa tuotetaan seuraavilta painopistealueilta:
  • uudet markkinat ja käyttäjätarpeet,
  • kotitalouksille suunnattujen julkisten ja yksityisten palvelujen kehittäminen,
  • hintaerot ja kilpailullisuus markkinoilla,
  • kuluttajat muuttuvassa elintarviketaloudessa sekä
  • kotitalouksien toimintatapojen muutokset.
• Tutkimuskeskuksen tietopalvelu edistää kansallisen kuluttajatutkimuksen hyödyntämistä sekä sähköisen palvelutuotannon avulla että tutkimustiedoista jalostetuilla uusilla tietotuotteilla.

25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 063 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen.

Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin toimintamenoihin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 247 000 euroa Espoon Otaniemeen vuonna 2003 valmistuvien uusien toimi- ja laboratoriotilojen vuokra- ym. kustannuksiin.

Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• Toiminnan kehittämisessä edetään kansallisten mittanormaali- ja akkreditointijärjestelmille vahvistettujen strategisten linjausten mukaisesti:
  • asiakkaiden pätevyystaso ja kilpailukyky paranevat,
  • keskuksen toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa sekä
  • keskuksen vastuualueeseen liittyvä tekninen luotettavuus ja turvallisuus edistyvät Suomessa.
• Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat vahvistettujen linjausten mukaisesti sekä julkishallinnon että markkinoiden tarpeita ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset:
  • kehitystoiminta on korkeatasoista, sovellettavaa ja muutoshakuista,
  • asiakkaille lisäarvoa tuottavat palvelut ovat saatavilla ja saavutettavissa,
  • metrologian tutkimusohjelmat etenevät kansallisten prioriteettien mukaisesti,
  • johtaminen ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia sekä
  • keskuksen tunnettuus lisääntyy.
• Keskuksen tiedot, osaaminen ja menettelyt ovat tarkoituksenmukaisia ja vastaavat toimialan kansainvälisiä vaatimuksia ja sopimuksia:
  • palvelutoiminnalla hankittava rahoitusosuus kasvaa,
  • henkilöstön ammattitaidosta ja hyvinvoinnista huolehditaan henkilöstöstrategian mukaisesti sekä
  • kehitetään uusia ja innovatiivisia toimintamalleja.

26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 983 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä Teknologian kehittämiskeskuksen vastuulla toteutettavista kansainvälisistä ja muista yhteishankkeista tuloina saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin sekä ulkomaan rahaliikenteestä johtuviin laskennallisiin kurssivaihteluihin.

Selvitysosa:Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) tehtävänä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä, luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille sekä vaikuttaa tuottavuuteen ja kestävään kehitykseen. Tekesin vaikuttavuus syntyy asiantuntemuksen ja teknologiarahoituksen kohdentamisesta sellaisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin, joiden tuloksena syntyy merkittävää teknologista osaamista, kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluita ja joiden kautta suomalainen innovaatioympäristö vahvistuu.

Momentin määrärahoja kohdistetaan erityisesti toimintaan, jolla Tekes

• valmistelee ja koordinoi kansallisesti merkittäviä teknologiaohjelmia,
• aktivoi yrityksiä haasteelliseen, pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan,
• verkottaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä toistensa, suurten yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti,
• kehittää ja vahvistaa erilaisia kansainvälisen yhteistyön muotoja, joilla nopeutetaan yritysten ja tutkimuksen kansainvälistymistä,
• uudistaa Suomessa tarjolla olevia innovaatiopalveluita ja -rahoitusta yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken siten, että kokonaisuus palvelee innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten tarpeita,
• tuottaa uutta tietoa teknologiarahoituksen vaikuttavuudesta, viestii siitä sekä hyödyntää tietoa toimintansa kehittämisessä,
• viestii teknologian kehityksestä ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista,
• parantaa osaamisen ja tietämyksen hallintaa, jotta kaikki olennainen osaaminen ja tietämys voidaan hyödyntää tehokkaasti Tekesin vaikuttavuuden aikaansaamisessa sekä
• tehostaa toimintaansa siten, että se vastaa vaikuttavuudeltaan, laadultaan ja ripeydeltään asiakkaiden, omistajan ja sidosryhmien odotuksia.

Tekes toimii kattavasti koko maassa siten, että kaikki rahoitusta hakevat ovat sijainnistaan riippumatta tasa-arvoisessa asemassa.

Tutkimus- ja kehitystoiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulokset näkyvät vasta useiden vuosien päästä. Kauppa- ja teollisuusministeriö ohjaa Tekesiä asettamalla toiminnalle pitkän aikavälin tavoitteet. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti tarkentanut näitä pitkän aikavälin tulostavoitteita vuodelle 2003 seuraavasti:

• Kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla ja tärkeissä klustereissa.
• Teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä on aiempaa enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat nykyistä haasteellisempia ja pitkäjänteisempiä.
• Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa kaupallisesti potentiaalisia tuloksia ja nämä tulokset kyetään hyödyntämään entistä nopeammin.
• Teknologiapolitiikka tukee alueiden omaehtoista kehittymistä.
• Teknologiapanostusten todellinen vaikuttavuus pystytään osoittamaan, hyödyntämään Tekesin toiminnan kehittämisessä sekä viestimään siitä eri kohderyhmille.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi Tekesillä on käytettävissään tämän momentin lisäksi momenttien 32.20.27, 32.20.28, 32.20.40 ja 32.20.83 määrärahat.

Rahoituksella ennakoidaan vahvistettavan tutkimus- ja kehittämistoimintaa yli 1 000 yrityksessä, joista valtaosa on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Kokonaisuudessaan valtuuksilla arvioidaan rahoitettavan yli 2 000 projektia, joiden kokonaislaajuus on yhteensä yli 850 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrän arvioidaan Suomessa nykyvauhdilla kasvavan vuoteen 2003 mennessä 6,5 miljardiin euroon. Rahoitettavista hankkeista valtaosa toteutetaan verkostomaisesti yhteistyössä useiden organisaatioiden kesken ja lähes puolet sisältää kansainvälistä yhteistyötä. Valtuuksista rahoitettava tutkimus- ja kehittämistoiminta toteutetaan vuosina 2003—2006 ja tuotekehityshankkeiden tulokset alkavat näkyä yritysten liiketoiminnassa täysmääräisesti vasta vuodesta 2008 eteenpäin. Tutkimushankkeiden tulokset hyödynnetään yritysten liiketoiminnassa vieläkin pidemmällä aikajänteellä.

Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.99.

27. Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 134 857 000 euroa.

Vuonna 2003 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 135 709 000 eurolla.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää sellaiseen teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen perusosaamisen syntymistä ja kehittymistä tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa elinkeinoelämän kehittymiseen vaikuttavilla alueilla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

• valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä hankkeiden valmisteluun,
• viranomaisten välisenä yhteistyönä toteutettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yhteistyöhön,
• kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien ja hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin,
• valtion ja kuntasektorin laitosten uutuustuotteiden hankinnan tukemiseen ja
• EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Vuonna 2003 myönnettävien rahoitusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 131,6 milj. euroa.

28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 11 996 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää teknologian siirtoa, teknologian hyödyntämistä ja uusien liiketoimintojen syntymistä edistävien palvelujen ja hanke- ja ohjelmatoimintaan välittömästi liittyvien tilaustutkimusten, selvitysten sekä asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankintaan.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hanke- ja ohjelmatoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Menojen välittömänä vastikkeena Tekes saa palveluja oman toiminnan täydennykseksi. Tällaisia palveluita ovat:

• Tilaustutkimukset, joilla hankitaan tärkeää tietoa Tekesin omaan ja muiden käyttöön.
• Selvitykset ja asiantuntijapalvelut, joita tarvitaan teknologiaohjelmien ja hankkeiden valmisteluun ja koordinointiin sekä uusien teknologiayritysten synnyttämiseen tähtääviin ja muihin aktivointitoimenpiteisiin.
• Arviointipalvelut, joita käytetään ohjelmien ja toiminnan arvioinnissa.
• Tiedotuspalvelut, jotka koskevat teknologiaohjelmia ja muuta teknologiatiedotusta palvelevia erityisprojekteja.

40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 130 457 000 euroa.

Vuonna 2003 uusia avustuspäätöksiä saa tehdä enintään 151 687 000 eurolla.

Avustuksia saa myöntää valtionavustuslain (688/2001) valtioneuvoston päätöksen (461/1998) ja EU:n komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 69/2001) mukaisesti yrityksille ja yhteisöille tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluiden kehittämistä koskevaan teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen. Avustuksia saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon teknologioiden kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen.

Ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden sekä voittoa tavoittelemattomien yritysten ja yhteisöjen tutkimushankkeista aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaava määrä.

Selvitysosa:Avustuksilla kannustetaan yrityksiä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä ja tehostamaan resurssien käyttöä ja saamaan sekä suuret että pienet yritykset mukaan teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hankkeiden vaativuus, uuden teknologian hyväksikäyttö hankkeiden alkuvaiheessa, uuden teknologialiiketoiminnan kehittämisen tarpeet sekä alkavien, pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen sekä hankkeiden valmisteluun.

Avustuksia myönnetään:

• Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin.
• Pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana.
• Yritysten ja yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun.
• Uusia teknologiayrityksiä ja liiketoimintoja koskeviin selvityksiin ja asiantuntijapalveluihin sekä liiketoiminnan käynnistämiseen.
• Ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden tutkimushankkeisiin.
• Voittoa tavoittelemattomien yritysten tai yhteisöjen tutkimushankkeisiin, erityisesti teknologian tutkimukseen.
• EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin.

Vuonna 2003 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 138,7 milj. euroa.

41. Keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan edistäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 806 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön  toimialaan liittyvien keksintö-, laatu- ja standardisoimistoiminnan edistämiseen ja niiden edistämisen hallintomenoihin. Keksintötoiminnan tukemisesta ja edistämisen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Valtionavustuslakia (688/2001) sovelletaan yleislakina avustuksia myönnettäessä. Ministeriön päätöksillä määrätään avustuksen käytöstä ja käytön valvonnasta.

Selvitysosa:Keksintötoiminnan avustus ohjataan keksintöjen ja keksinnöllisyyden edistämiseen ja toiminnasta aiheutuviin hallintomenoihin. Standardisointitoiminnan avustuksella edistetään eri tahojen standardien valmistelutyötä. Laatutoiminnan avustus kohdistetaan laatutoiminnan edistämiseen ja kokonaisvaltaisen laadunhallinnan kehittämiseen.

Kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa kunkin yhteisön valtionaputoiminnalle ministeriön elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa tukevat tavoitteet ja seuraa tulosohjauksella aikaan saatujen tulosten kehittymistä ja vaikuttavuutta.

Keksintötoiminta

Teknologiapolitiikan tavoitteena on innovaatioympäristöä kehittämällä luoda edellytyksiä elinkelpoiselle yritystoiminnalle. Kauppa- ja teollisuusministeriö kanavoi yksityishenkilöiden ja pienyrittäjien tekemien keksintöjen alkuvaiheen kehityksen ja kaupallistamisen edistämisen Keksintösäätiön kautta.

Keksintösäätiön tehtäviä ovat neuvonta, keksintöjen arviointi, keksintöjen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen edistäminen. Lisäksi säätiö vastaa keksinnöllisyyden yleisestä edistämisestä tukemalla valtakunnallisia ja alueellisia keksijäjärjestöjä sekä osallistumalla keksintökilpailujen ja yhteisprojektien toteuttamiseen. Säätiö edistää keksintöpalvelujen saatavuutta paikallisella tasolla tukemalla kaikissa TE-keskuksissa toimivien keksintöasiamiesten ja useissa yliopistoissa toimivien innovaatio-asiamiesten toiminnallisia edellytyksiä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut Keksintösäätiölle seuraavat pitkän aikavälin tavoitteet:

• yleinen ilmapiiri on keksinnöllisyydelle myönteinen,
• yksityishenkilöiden ja pienyrittäjien edellytykset kehittää ja hyödyntää keksintöjään ovat mahdollisimman hyvät koko maassa,
• tehdyistä keksinnöistä löytyy helposti tietoa,
• keksintö- ja innovaatioasiamiehet saavat tarvitsemansa tiedon ja henkisen tuen sekä
• säätiön toiminta on taloudellista ja tehokasta, ja se kehittää edelleen toimintaansa ja henkilöstöään.

Standardisointitoiminnan edistäminen

Suomen Standardisoimisliitto (SFS) osallistuu kansainväliseen tekniseen standardisointityöhön, ja edustaa Suomea kansainvälisissä järjestöissä. Se huolehtii siitä, että Suomeen luodaan maan tarpeita vastaavat kansalliset standardit. Lisäksi SFS ylläpitää alan tietojärjestelmää ja tiedottaa standardeista. SFS toimii myös pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän ylläpitäjänä sekä Euroopan yhteisön ympäristömerkintäjärjestelmän toimivaltaisena elimenä Suomessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on sopinut SFS:n kanssa useiden tehtäväkokonaisuuksien hoitamisesta.

Laatutoiminnan edistäminen

Laatutoiminta on tärkeää elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamisessa. Ministeriön tehtävänä on teollisen laatutoiminnan edistäminen sekä laatupoliittista päätöksentekoa tukevien laatuhankkeiden valmistelu ja tukeminen. Keskeinen kokonaisvaltaisen laadunhallinnan työkalu on laatupalkintojärjestelmä, jonka kehittämiseen ja ylläpitämiseen määrärahaa käytetään. Ministeriö sopii vuosittain Laatukeskuksen/Suomen Laatuyhdistys ry:n kanssa konkreettisista tehtäväkokonaisuuksista ja tavoitteista.

70. Geologian tutkimuskeskuksen alushankinta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 336 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merigeologisessa kartoitus- ja tutkimustoiminnassa käytettävän aluksen hankintaan tarvittavine laitteistoineen yhteishankintana merivoimien tutkimuslaitoksen kanssa. Geologian tutkimuskeskus saa tehdä vuonna 2003 sitoumuksia enintään 341 000 euron arvosta koskien hankintakokonaisuuden vielä tilaamatonta osuutta.

Selvitysosa:Aluksen hankintamenot mukaan lukien hankintakokonaisuuteen kuuluvat tutkimus- ja mittauslaitteistohankinnat ovat 841 000 euroa Geologian tutkimuskeskuksen osalta.

83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 69 855 000 euroa.

Vuonna 2003 uusia lainoja saa myöntää enintään 75 890 000 euroa, josta vieraan pääomanehtoisena 44 016 000 euroa ja oman pääoman ehtoisena 31 874 000 euroa.

Lainoja saa myöntää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston päätöksen (461/1998) ja EU:n komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 69/2001) mukaisesti. Lainoja saa myöntää joko vieraan pääoman ehtoisina (riskilainat) tai oman pääoman ehtoisina (pääomalainat) yrityksille ja yhteisöille teknologiseen kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista.

Lainoja saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon teknologioiden kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen. Lainoja saa myöntää ensisijaisesti konkreettiseen riskipitoiseen tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen lähinnä pk-yrityksille. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, teknologian kehittämiskeskuksella on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston päätöksen (461/1998) määrittelemien ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten kohdalla näin voidaan menetellä vain erityisen painavasta syystä.

Selvitysosa:Rahoitusta myönnetään:

• Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin.
• Uusien teknologiayritysten ja liiketoimintojen käynnistämiseen.
• Pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana.
• Korkean teknologian tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa.
• Pääomalainaa myönnetään erityisesti yrityksille, jotka ovat perustamisvaiheessa tai joiden toiminnan tulorahoitus on vielä vähäistä tai olematonta.

Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (145/1997) mukaisesti.

Vuonna 2003 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 25,1 milj. euroa.