Talousarvioesitys 2003

81. Merentutkimuslaitos

Selvitysosa:Merentutkimuslaitos on kansallinen merentutkimuksen keskus, joka tekee luonnontieteellistä perustutkimusta sekä soveltavaa tutkimusta merenkulun ja sen turvallisuuden, meriympäristön tilan seurannan ja selvitysten sekä muun käytännön elämän tarpeita varten viranomaisille, elinkeinoelämälle ja kansalaisille. Merentutkimuslaitoksella on yhteiskunnallinen vastuu eettisesti korkeatasoisen, objektiivisen ja luotettavan merialueita koskevan tiedon tuottajana. Laitoksen toiminta kohdistuu ensisijaisesti Suomea ympäröivän merialueen, mutta myös yleisesti polaarimerien tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueita ovat merien dynamiikka ja meri-ilmakehävuorovaikutus, meren sisäiset prosessit, meren pitkäaikaismuutokset ja globaaliseen muutokseen liittyvät tutkimukset. Laitoksen tavoitteissa otetaan huomioon EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimintalinjat. Merentutkimuslaitos ottaa toiminnassaan huomioon meriympäristön kestävän kehityksen periaatteet ja suuntaa toimintaansa uusille alueille ja reagoi yhteiskunnan ja tutkimuksen muuttuviin tarpeisiin. Uusi meripelastuslaki (1145/2001) lisää laitoksen viranomaistehtäviä ja edellyttää valmiustason nostoa onnettomuustilanteiden varalle. Erityisesti parannetaan kaukokartoituksen ja mallien sovelluksia sekä tiedonvälitysjärjestelmien käyttöä sekä palvelutoiminnassa että tutkimustyössä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Merentutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

Palvelutoiminta

• Palvelutoiminnassa keskitytään meriliikenteen — erityisesti talvimerenkulun — turvallisuuden, sujuvuuden ja tehokkuuden parantamiseen sekä Itämeren rehevöitymisen ja levä- ja ympäristömyrkkyjen seurantaan. Arktiseen tutkimukseen, talvimerenkulkuun ja arktiseen logistiikkaan liittyvää palvelua tarjotaan myös Itämeren ulkopuolelle.
• Meripelastuslaki siirsi aikaisemmin maksullisen palvelutoiminnan piiriin kuuluneita tehtäviä, kuten aallokkoennusteet, viranomaistehtäviksi. Lain edellyttämää toimintavalmiutta ja muun muassa kulkeutumisennusteita kehitetään yhdessä muiden meripelastusviranomaisten kanssa.
• Pohjoisen Itämeren ja Selkämeren aallokon sekä rannikkoalueiden, erityisesti Helsingin edustan, vedenkorkeuden tiedotuspalvelu toteutetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Aallokkopalvelussa ja vedenkorkeuspalvelussa on tavoitteena 95 %:n toimintavarmuus. Aallokkoennusteiden osuvuustarkkuus on 85 %. Jääpalvelun keskipitkien ennusteiden tavoitteena on vähintään 75 %:n osuvuustaso.
• Jääpalvelu välittää jäänmurtajille kaikki käyttökelpoiset satelliittikuvat. RADARSATin SAR-kuvista 75 % välitetään jäänmurtajille viimeistään neljän tunnin kuluessa satelliitin ylityksestä.
• Itämeren tilan seurantaa jatketaan kansallisten ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
• Palvelutoimintaa ja tiedottamista kehitetään asiakaspalautteiden ja Internet -palvelun pohjalta.

Tutkimustoiminta

• Tutkimusjulkaisujen ja tutkimusraporttien tavoitetaso on 60 julkaisua, joista puolet kansainvälisissä esitarkastetuissa julkaisusarjoissa. Opinnäytetöiden määrä pidetään nykytasolla, tavoitteena on kolme väitöskirjaa.
• Merien dynamiikkaa ja meri-ilmakehävuorovaikutusta koskevissa tutkimuksissa kehitetään Itämeren jäätilanteen ennustusmalliin liittyvää jään puristumisen ja valliutumisen mallimodulia ja parannetaan meren, jään ja ilmakehän mallikytkentää. Arktisella alueella tutkitaan Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen Jäämeren vedenvaihtoa sekä arktisen merijään dynamiikkaa ja jääpeitteen vaihteluita. Rahoitustavoitteena on merkittävä EU-rahoitusosuus ja ulkomaisten laitosten osallistuminen.
• Meren sisäisten prosessien tutkimuksessa valmistellaan arviota sateen ja valuman muutosten vaikutuksesta meriveden kemiallisiin ominaisuuksiin, erityisesti happamoitumisen vastustuskykyyn. Tutkitaan ja mallinnetaan haitallisten leväkukintojen syntyyn liittyviä yleisiä tekijöitä ja selvitetään nodulariinimyrkkyjen kertymistä, muuntumista ja vaikutuksia Itämeren ravintoketjussa.
• Eläinplanktonin alueellista ja ajallista vaihtelua Itämeren pintakerroksessa tutkitaan.
• Selvitetään metallien sedimenttiprosessien merkitystä Itämeren rehevöitymisprosesseissa. Ensivaiheen tavoitteena on arvio Suomenlahden sisäisen ravinnekuormituksen suuruudesta.
• Ekosysteemimallien kykyä kuvata Itämeren erityispiirteitä kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä painottaen planktonekologista validaatiota seurantahavaintoja käyttäen ja ekosysteemin monimuotoisuutta. Korkean erotuskyvyn Itämerimallia käytetään pitkäaikaissimulointeihin. Mallia tarkennetaan uusien jäljittimien avulla koko Itämeren alueelle.
• Tutkimus- ja palvelutoiminnan sekä laboratoriotoiminnan vaikuttavuuden mittareita sovelletaan ja kehitetään edelleen.

Talous

• Maksullisen toiminnan tulotavoite on 490 000 euroa ja se tuottaa 90 000 euron ylijäämän kattamaan Arandasta aiheutuvia pääomakustannuksia.

21. Toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 162 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Etelä-Manner -toiminnasta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Merentutkimusalus Arandan hinnoittelussa ei ole otettu huomioon aluksen pääomakustannuksia. Etelämanner-toimintaan on varattu 841 000 euroa. Suomen Etelämanner-toiminta perustuu kansainväliseen sopimukseen. Suomen toiminnan logistisesta toteutuksesta vastaa Merentutkimuslaitos.