Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       24. Tiehallinto
       30. Merenkulkulaitos
            21. Perusradanpito
          50. Ilmailulaitos
       70. Viestintävirasto
       80. Ilmatieteen laitos
       81. Merentutkimuslaitos

Talousarvioesitys 2003

40. RatahallintokeskusPDF-versio

Selvitysosa:Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa kuin osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää sekä tarjota kilpailukykyinen liikenneväylä rautatieliikenteen käyttöön. Rataverkon parantamisessa ja ylläpidossa otetaan huomioon taloudellisuus- ja liikennepoliittiset tavoitteet.

Suomessa radat ovat pääosin ns. sekaliikenneratoja eli henkilö- ja tavaraliikenne kulkevat samoilla raiteilla. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on 25 % koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 2001 tavaraa kulki rautateitse 41,7 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvioidaan vuonna 2002 kasvavan noin 1 % vuoden 2001 tasosta. Vuonna 2003 tonnimäärän arvioidaan nousevan noin 1 %. Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2001 lähes 55 miljoonaa matkaa. Kaukomatkojen määrä oli 11,6 miljoonaa matkaa ja lähimatkojen määrä 43,4 miljoonaa matkaa. Matkojen määrässä odotetaan noin 1 %:n kasvua vuonna 2002 ja 2 %:n kasvua vuonna 2003.

Rataverkon kunnon palauttaminen on edistynyt myönteisesti viime vuosina. Panostaminen rataverkkoon näkyy kunnon kohentumisena. Vuoden 2002 korvausinvestointien rahoitus on noin 130 milj. euroa, jolloin kunnostustyö hidastuu. Tässä esityksessä korvausinvestoihin voidaan käyttää 113 milj. euroa. Perusradanpidon painopiste on edelleen 1960- ja 1970-luvuilla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Junaturvallisuutta parannetaan myös poistamalla tasoristeyksiä tärkeimmillä pääradoilla ja vaarallisten aineiden kuljetusreiteillä sekä turvallisuusohjelman mukaisia muita vaarallisia tasoristeyksiä. Uusia kehittämishankkeita ei esitetä.

Rautatiejärjestelmän teknisiä vaatimuksia ja hyväksymismenettelyä koskeva laki Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteensopivuudesta tuli voimaan vuonna 2002. Lain nojalla säädetään rautatiejärjestelmässä käytettävistä teknisistä järjestelmistä ja niiden käyttöönoton hyväksymisestä. Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle esitys laiksi, jolla pannaan täytäntöön ns. EY:n ensimmäinen rautatiepaketti, jossa säädetään rautatiekuljetusmarkkinoiden perusrakenteista ja rataverkon käytön hallinnosta. Ratahallintokeskuksen tehtävä ja rooli rautatieliikenteen kuljetusmarkkinoiden säätelijänä vahvistuu.

Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Ratahallintokeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

Rataverkon laajuus ja palvelutaso

Laajuudessa ei tapahdu muutoksia.

Vuoden 2003 lopussa päärataverkko jakautuu palvelutasoluokkiin seuraavasti:
  Henkilöliikenne Ratakilometrit   Tavaraliikenne Ratakilometrit
Palvelutasoluokka Suurin sallittu
nopeus km/h
2002 2003 Palvelutasoluokka Suurin sallittu akselipaino ja nopeus km/h 2002 2003
               
H1 yli 140 477 477 T1 25 t ja 60—100 115 115
H2 130—140 1 349 1 349 T2 22,5 t ja 100 3 839 3 812
H3 110—120 1 565 1 565 T3 22,5 t ja 50—80 1 051 1 078
H4 enintään 100 593 593 T4 20 t ja 40 638 638
H5 ei säännöllistä
henkilöliikennettä
1 659 1 659        
Yhteensä   5 643 5 643     5 643 5 643

Rataosa Ylivieska—Nivala siirtyy palvelutasoluokasta 2 luokkaan 3, mikä merkitsee tavaraliikenteen nopeuksien alentamista.

Liikenteen sujuvuus

Radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista on korkeintaan 6 %.

Turvallisuuden parantaminen

Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään 40. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään viisi.

Taloudellisuus

Kunnossapidon yksikkökustannukset alenevat 2 %.

Suunnittelua kehitetään siten, että investointien kustannusarviot pysyvät ja hankkeet etenevät aikataulussa.

Kiinteistötoimen tulot ylittävät ylläpidosta aiheuvat vuotuiset menot vähintään 30 %.

Ratahallintokeskuksen tulojen ja menojen erittely (milj. euroa):
    2002  
  2001 varsinainen 2003
  tilinpäätös talousarvio esitys
       
Perusradanpito (21) 253,0 230,2 230,9
Tulot 69,3 69,0 70,9
— Ratamaksu 53,0 55,5 56,0
— Kiinteistönpidon tulot 10,3 9,3 9,8
— Muut tulot 6,0 4,2 5,1
Menot 322,3 299,1 301,8
— Hallinto 7,2 7,7 8,7
— Liikenteenohjaus 37,2 35,8 38,0
— Kiinteistöjen ylläpito ja investoinnit 10,6 9,1 10,0
— Radan kunnossapito ja käyttö 120,8 121,1 126,5
— Suunnittelu, tutkimukset 4,0 3,9 4,7
— Korvausinvestoinnit 142,5 121,5 113,9
Kehittämisinvestoinnit (77, 78, 79, 87) 60,8 100,4 146,0
Rataverkon kehittäminen (77) 51,4 43,0 30,4
Eräät ratahankkeet (78) 7,9 30,3 114,9
Radioverkon rakentaminen (79) - 22,2 -
Rataverkon maa-alueet (87) 1,5 4,9 0,7
LUVUN 31.40 NETTOMENOT 313,8 330,6 376,9
       
LUVUN 31.40 BRUTTOMENOT 383,1 399,5 447,8

21. Perusradanpito(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 230 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi kiinteistönpidosta aiheutuviin ylläpito- ja investointimenoihin, joukkoliikenteen tarkastusmaksutoiminnan kuluihin, EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja suunnittelumenojen maksamiseen sekä lähialueyhteistyöhön.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia sekä yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten.

Selvitysosa:Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, joka määrätään rataverkon käytön, rataverkon tason ja markkinatilanteen sekä radanpidon kustannusten perusteella. Ratamaksun perusmaksu lasketaan kuljetettujen tavaraliikenteen tonnimäärien mukaan ja muuttuva maksu henkilö- ja tavaraliikenteen toteutuneiden bruttotonnikilometrien mukaan siten kuin asetuksella erikseen säädetään.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 milj. euroa ratamaksun korotuksen johdosta.

Menojen ja tulojen erittely:
   
Bruttomenot 301 800 000
Maksullisen toiminnan erillismenot 11 900 000
Muut toimintamenot 289 900 000
Bruttotulot 70 900 000
Maksullisen toiminnan tulot 11 600 000
Ratamaksu 56 000 000
Muut tulot 3 300 000
Nettomenot 230 900 000

Perusradanpidon alustava toimenpiteittäinen suunnitelma on seuraava:
    Kustannus-
arvio
Käytetty Arvioidut
v. 2003
kustannukset
  Valmis milj. € milj. € milj. €
         
Korvausinvestoinnit       113,9
Helsinki—Tampere, perusparannus 2003 343,0 327,9 15,1
Tampere—Orivesi—Jyväskylä, perusparannus 2006 57,5 28,5 7,0
Kouvola—Pieksämäki, perusparannus 2006 145,7 120,0 6,0
Seinäjoki—Oulu, päällysrakenne 2008 122,7 24,5 4,0
Lappeenranta—Parikkala, perusparannus 2004 62,0 43,1 14,0
Oulu—Rovaniemi, perusparannus 2004 33,4 17,3 14,5
Tasoristeykset       11,8
Muut korvausinvestoinnit       41,5
Muu perusradanpito       187,9
Perusradanpito yhteensä       301,8

Hankkeiden kustannusarvioita ja valmistumisen ajoitusta on tarkistettu. Merkittävin kustannusarvion nousu on Lappeenranta—Parikkala -hankkeessa, jonka kustannusarvio nousee 53,8 milj. eurosta 62 milj. euroon. Kustannukset ovat nousseet suunnitelmien tarkentumisen takia ja mm. sen johdosta, että turvalaitteet tulevat kalliimmiksi. Vuoden 2002 talousarviossa oleva Pieksämäki—Kuopio välin päällysrakenteen uusiminen siirtyy myöhemmin toteutettavaksi.


2003 talousarvio 230 900 000
2002 talousarvio 230 171 000
2002 lisätalousarvio 26 820 000
2001 tilinpäätös 245 266 099

77. Rataverkon kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 30 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina momentilta aloitettujen radanpidon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään 41 400 000 euroa.

Selvitysosa:

Kehittämisinvestointien alustava suunnitelma on seuraava:
        Arvioidut
v. 2003 kustannukset
    Kustannus-
arvio
Käytetty
  Valmis milj. € milj. € 1 000 €
         
Oulu—Rovaniemi, sähköistys 2004 48,1 18,7 15,2
Kulunvalvonnan III-vaihe 2005 50,5 8,1 15,2
Kehittäminen yhteensä   98,6 26,8 30,4

Valtuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2004 noin 20 milj. euroa, vuonna 2005 noin 21,4 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 14,4 milj. euroa.


2003 talousarvio 30 400 000
2002 talousarvio 43 029 000
2002 lisätalousarvio 1 800 000
2001 tilinpäätös 51 371 320

78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 114 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.

Selvitysosa:

Hanke-erittely:
    Sopimus-
valtuus
Määrärahaa käytetty Määräraha
v. 2003
Rahoitustarve myöhemmin
  Valmis milj. € milj. € milj. € milj. €
           
KESKENERÄISET HANKKEET          
Oulu—Iisalmi/Vartius, sähköistys 2006 70,6 4,0 15,0 51,6
Tikkurila—Kerava, 4. raide 2004 40,4 13,7 19,9 6,8
Kerava—Lahti, oikorata 2006 331,0 12,6 80,0 238,4
Yhteensä   442,0 30,3 114,9 296,8

Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2004 noin 108,5 milj. euroa, vuonna 2005 noin 97,2 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 91,1 milj. euroa.


2003 talousarvio 114 900 000
2002 talousarvio 30 300 000
2001 tilinpäätös 7 904 833

(79.) Radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2002 talousarvio 22 200 000

87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 670 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun lain mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen.


2003 talousarvio 670 000
2002 talousarvio 4 877 000
2001 tilinpäätös 1 486 455