Talousarvioesitys 2003
40. Ratahallintokeskus
Selvitysosa:Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa kuin osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää sekä tarjota kilpailukykyinen liikenneväylä rautatieliikenteen käyttöön. Rataverkon parantamisessa ja ylläpidossa otetaan huomioon taloudellisuus- ja liikennepoliittiset tavoitteet.
Suomessa radat ovat pääosin ns. sekaliikenneratoja eli henkilö- ja tavaraliikenne kulkevat samoilla raiteilla. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on 25 % koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 2001 tavaraa kulki rautateitse 41,7 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvioidaan vuonna 2002 kasvavan noin 1 % vuoden 2001 tasosta. Vuonna 2003 tonnimäärän arvioidaan nousevan noin 1 %. Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2001 lähes 55 miljoonaa matkaa. Kaukomatkojen määrä oli 11,6 miljoonaa matkaa ja lähimatkojen määrä 43,4 miljoonaa matkaa. Matkojen määrässä odotetaan noin 1 %:n kasvua vuonna 2002 ja 2 %:n kasvua vuonna 2003.
Rataverkon kunnon palauttaminen on edistynyt myönteisesti viime vuosina. Panostaminen rataverkkoon näkyy kunnon kohentumisena. Vuoden 2002 korvausinvestointien rahoitus on noin 130 milj. euroa, jolloin kunnostustyö hidastuu. Tässä esityksessä korvausinvestoihin voidaan käyttää 113 milj. euroa. Perusradanpidon painopiste on edelleen 1960- ja 1970-luvuilla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Junaturvallisuutta parannetaan myös poistamalla tasoristeyksiä tärkeimmillä pääradoilla ja vaarallisten aineiden kuljetusreiteillä sekä turvallisuusohjelman mukaisia muita vaarallisia tasoristeyksiä. Uusia kehittämishankkeita ei esitetä.
Rautatiejärjestelmän teknisiä vaatimuksia ja hyväksymismenettelyä koskeva laki Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteensopivuudesta tuli voimaan vuonna 2002. Lain nojalla säädetään rautatiejärjestelmässä käytettävistä teknisistä järjestelmistä ja niiden käyttöönoton hyväksymisestä. Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle esitys laiksi, jolla pannaan täytäntöön ns. EY:n ensimmäinen rautatiepaketti, jossa säädetään rautatiekuljetusmarkkinoiden perusrakenteista ja rataverkon käytön hallinnosta. Ratahallintokeskuksen tehtävä ja rooli rautatieliikenteen kuljetusmarkkinoiden säätelijänä vahvistuu.
Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Ratahallintokeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:
Rataverkon laajuus ja palvelutaso
Laajuudessa ei tapahdu muutoksia.
Vuoden 2003 lopussa päärataverkko jakautuu palvelutasoluokkiin seuraavasti: | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Henkilöliikenne | Ratakilometrit | Tavaraliikenne | Ratakilometrit | ||||
Palvelutasoluokka | Suurin sallittu nopeus km/h |
2002 | 2003 | Palvelutasoluokka | Suurin sallittu akselipaino ja nopeus km/h | 2002 | 2003 |
H1 | yli 140 | 477 | 477 | T1 | 25 t ja 60—100 | 115 | 115 |
H2 | 130—140 | 1 349 | 1 349 | T2 | 22,5 t ja 100 | 3 839 | 3 812 |
H3 | 110—120 | 1 565 | 1 565 | T3 | 22,5 t ja 50—80 | 1 051 | 1 078 |
H4 | enintään 100 | 593 | 593 | T4 | 20 t ja 40 | 638 | 638 |
H5 | ei säännöllistä henkilöliikennettä |
1 659 | 1 659 | ||||
Yhteensä | 5 643 | 5 643 | 5 643 | 5 643 |
Rataosa Ylivieska—Nivala siirtyy palvelutasoluokasta 2 luokkaan 3, mikä merkitsee tavaraliikenteen nopeuksien alentamista.
Liikenteen sujuvuus
Radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista on korkeintaan 6 %.
Turvallisuuden parantaminen
Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään 40. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään viisi.
Taloudellisuus
Kunnossapidon yksikkökustannukset alenevat 2 %.
Suunnittelua kehitetään siten, että investointien kustannusarviot pysyvät ja hankkeet etenevät aikataulussa.
Kiinteistötoimen tulot ylittävät ylläpidosta aiheuvat vuotuiset menot vähintään 30 %.
Ratahallintokeskuksen tulojen ja menojen erittely (milj. euroa): | |||
---|---|---|---|
2002 | |||
2001 | varsinainen | 2003 | |
tilinpäätös | talousarvio | esitys | |
Perusradanpito (21) | 253,0 | 230,2 | 230,9 |
Tulot | 69,3 | 69,0 | 70,9 |
— Ratamaksu | 53,0 | 55,5 | 56,0 |
— Kiinteistönpidon tulot | 10,3 | 9,3 | 9,8 |
— Muut tulot | 6,0 | 4,2 | 5,1 |
Menot | 322,3 | 299,1 | 301,8 |
— Hallinto | 7,2 | 7,7 | 8,7 |
— Liikenteenohjaus | 37,2 | 35,8 | 38,0 |
— Kiinteistöjen ylläpito ja investoinnit | 10,6 | 9,1 | 10,0 |
— Radan kunnossapito ja käyttö | 120,8 | 121,1 | 126,5 |
— Suunnittelu, tutkimukset | 4,0 | 3,9 | 4,7 |
— Korvausinvestoinnit | 142,5 | 121,5 | 113,9 |
Kehittämisinvestoinnit (77, 78, 79, 87) | 60,8 | 100,4 | 146,0 |
Rataverkon kehittäminen (77) | 51,4 | 43,0 | 30,4 |
Eräät ratahankkeet (78) | 7,9 | 30,3 | 114,9 |
Radioverkon rakentaminen (79) | - | 22,2 | - |
Rataverkon maa-alueet (87) | 1,5 | 4,9 | 0,7 |
LUVUN 31.40 NETTOMENOT | 313,8 | 330,6 | 376,9 |
LUVUN 31.40 BRUTTOMENOT | 383,1 | 399,5 | 447,8 |
21. Perusradanpito(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 230 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi kiinteistönpidosta aiheutuviin ylläpito- ja investointimenoihin, joukkoliikenteen tarkastusmaksutoiminnan kuluihin, EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja suunnittelumenojen maksamiseen sekä lähialueyhteistyöhön.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia sekä yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten.
Selvitysosa:Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, joka määrätään rataverkon käytön, rataverkon tason ja markkinatilanteen sekä radanpidon kustannusten perusteella. Ratamaksun perusmaksu lasketaan kuljetettujen tavaraliikenteen tonnimäärien mukaan ja muuttuva maksu henkilö- ja tavaraliikenteen toteutuneiden bruttotonnikilometrien mukaan siten kuin asetuksella erikseen säädetään.
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 milj. euroa ratamaksun korotuksen johdosta.
Menojen ja tulojen erittely: | € |
---|---|
Bruttomenot | 301 800 000 |
Maksullisen toiminnan erillismenot | 11 900 000 |
Muut toimintamenot | 289 900 000 |
Bruttotulot | 70 900 000 |
Maksullisen toiminnan tulot | 11 600 000 |
Ratamaksu | 56 000 000 |
Muut tulot | 3 300 000 |
Nettomenot | 230 900 000 |
Perusradanpidon alustava toimenpiteittäinen suunnitelma on seuraava: | ||||
---|---|---|---|---|
Kustannus- arvio |
Käytetty | Arvioidut v. 2003 kustannukset |
||
Valmis | milj. € | milj. € | milj. € | |
Korvausinvestoinnit | 113,9 | |||
Helsinki—Tampere, perusparannus | 2003 | 343,0 | 327,9 | 15,1 |
Tampere—Orivesi—Jyväskylä, perusparannus | 2006 | 57,5 | 28,5 | 7,0 |
Kouvola—Pieksämäki, perusparannus | 2006 | 145,7 | 120,0 | 6,0 |
Seinäjoki—Oulu, päällysrakenne | 2008 | 122,7 | 24,5 | 4,0 |
Lappeenranta—Parikkala, perusparannus | 2004 | 62,0 | 43,1 | 14,0 |
Oulu—Rovaniemi, perusparannus | 2004 | 33,4 | 17,3 | 14,5 |
Tasoristeykset | 11,8 | |||
Muut korvausinvestoinnit | 41,5 | |||
Muu perusradanpito | 187,9 | |||
Perusradanpito yhteensä | 301,8 |
Hankkeiden kustannusarvioita ja valmistumisen ajoitusta on tarkistettu. Merkittävin kustannusarvion nousu on Lappeenranta—Parikkala -hankkeessa, jonka kustannusarvio nousee 53,8 milj. eurosta 62 milj. euroon. Kustannukset ovat nousseet suunnitelmien tarkentumisen takia ja mm. sen johdosta, että turvalaitteet tulevat kalliimmiksi. Vuoden 2002 talousarviossa oleva Pieksämäki—Kuopio välin päällysrakenteen uusiminen siirtyy myöhemmin toteutettavaksi.
2003 talousarvio | 230 900 000 |
2002 talousarvio | 230 171 000 |
2002 lisätalousarvio | 26 820 000 |
2001 tilinpäätös | 245 266 099 |
77. Rataverkon kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 30 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina momentilta aloitettujen radanpidon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään 41 400 000 euroa.
Selvitysosa:
Kehittämisinvestointien alustava suunnitelma on seuraava: | ||||
---|---|---|---|---|
Arvioidut v. 2003 kustannukset |
||||
Kustannus- arvio |
Käytetty | |||
Valmis | milj. € | milj. € | 1 000 € | |
Oulu—Rovaniemi, sähköistys | 2004 | 48,1 | 18,7 | 15,2 |
Kulunvalvonnan III-vaihe | 2005 | 50,5 | 8,1 | 15,2 |
Kehittäminen yhteensä | 98,6 | 26,8 | 30,4 |
Valtuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2004 noin 20 milj. euroa, vuonna 2005 noin 21,4 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 14,4 milj. euroa.
2003 talousarvio | 30 400 000 |
2002 talousarvio | 43 029 000 |
2002 lisätalousarvio | 1 800 000 |
2001 tilinpäätös | 51 371 320 |
78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 114 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.
Selvitysosa:
Hanke-erittely: | |||||
---|---|---|---|---|---|
Sopimus- valtuus |
Määrärahaa käytetty | Määräraha v. 2003 |
Rahoitustarve myöhemmin | ||
Valmis | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | |
KESKENERÄISET HANKKEET | |||||
Oulu—Iisalmi/Vartius, sähköistys | 2006 | 70,6 | 4,0 | 15,0 | 51,6 |
Tikkurila—Kerava, 4. raide | 2004 | 40,4 | 13,7 | 19,9 | 6,8 |
Kerava—Lahti, oikorata | 2006 | 331,0 | 12,6 | 80,0 | 238,4 |
Yhteensä | 442,0 | 30,3 | 114,9 | 296,8 |
Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2004 noin 108,5 milj. euroa, vuonna 2005 noin 97,2 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 91,1 milj. euroa.
2003 talousarvio | 114 900 000 |
2002 talousarvio | 30 300 000 |
2001 tilinpäätös | 7 904 833 |
(79.) Radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2002 talousarvio | 22 200 000 |
87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 670 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun lain mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen.
2003 talousarvio | 670 000 |
2002 talousarvio | 4 877 000 |
2001 tilinpäätös | 1 486 455 |