Talousarvioesitys 2003

Tiede- ja teknologiapolitiikka

Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on suhteessa kansantalouden kokoon maailman huipputasoa. Suomessa käytettiin vuonna 2001 tutkimukseen ja tuotekehitykseen lähes 5 mrd. euroa, mikä vastaa 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tutkimusrahoitus on kasvanut nopeasti 1990-luvun puolivälistä lähtien ja kasvu jatkuu edelleen. Sähkötekninen teollisuus ja sen oma tutkimusrahoitus ovat kasvun kärjessä, mutta myös julkinen tutkimusrahoitus on bruttokansantuotteeseen verraten kansainvälisesti korkealla tasolla. Vuodelle 2003 esitetään valtion talousarviosta rahoitettavan tutkimusrahoituksen säilyttämistä suunnilleen viime vuosien tasolla.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrällisen kasvun rinnalla sen tuloksellisuuden arviointia on jatkuvasti tehostettu. Vastikään on käynnistynyt suomalaisten innovaatioympäristöjen kansainvälinen arviointi, joka valmistuu keväällä 2003. Kansainväliset kilpailukykyselvitykset ovat sijoittaneet Suomen 2000-luvulla säännöllisesti maailman terävimpään kärkeen. Kotimaisissa selvityksissä on niin ikään todettu panostukset tuloksellisiksi: lamanjälkeinen talouskasvu on perustunut keskeisiltä osiltaan uuden teknologian menestykselliseen hyödyntämiseen. Haasteina on nähty mm. korkean teknologian pohjan keskittyneisyys, immateriaalioikeuksiin liittyvät tekijät sekä kiristyvä kansainvälinen kilpailu yritysten T&K-toiminnoista.

Tiede- ja teknologiapolitiikan ja julkisen tutkimusrahoituksen tehtävänä on huolehtia sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen perusedellytyksistä. Näitä ovat korkean koulutustason avulla kasvatettava henkinen pääoma, korkeatasoiset aineelliset ja sosiaaliset infrastruktuurit sekä uuden yritystoiminnan kasvuedellytyksistä huolehtiminen mm. liiketoimintaosaamista vahvistamalla.

Hyvä koulutustaso luo koko maassa perustan muulle kehitykselle ja myös alueiden innovaatiotoiminnan jatkuvalle kehittymiselle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan nopeaan kasvuun on Suomessa liittynyt erityisenä piirteenä tutkimushenkilökunnan koulutustason paraneminen. Myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan, sillä kiinnostus tutkijanuraa kohtaan on meillä kansainvälisesti korkealla tasolla. Kehitystä tuetaan julkisin toimin mm. nimettyjen tutkimuksen huippuyksiköiden sekä tutkijakoulujen avulla. Tulevia kehittämistoimia tukee järjestyksessä kolmas Suomen tieteen tilaa ja tasoa selvittävä arviointi, joka julkistetaan syksyllä 2003.

Kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön määrätietoinen vahvistaminen on tiede- ja teknologiapolitiikan keskeisiä kohteita. Euroopan unionissa tähän tarjoutuu merkittäviä mahdollisuuksia vuonna 2003 käynnistyvän, uusia yhteistyömuotoja sisältävän tutkimuksen 6. puiteohjelman myötä. Samaan suuntaan toimii muotoutumassa oleva, vaikutuksiltaan puiteohjelmaa laajempi eurooppalainen tutkimus- ja innovaatioalue. Tutkimustoimintaa koskeva kilpailu on globaalia, joten yhteistyötä vahvistetaan vastaavalla tavalla EU:n ulkopuolisten tieteen ja teknologian keskusten kanssa.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi erottuu maana, jossa tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö toimii hyvin. Tärkeänä tekijänä tässä on ollut julkisen ja yksityisen tutkimusrahoituksen samanaikainen kasvu ja niiden toisiaan vahvistava vaikutus. Yhteistyön edelleen tehostaminen on keskeistä sekä kotimaassa tehdyn tutkimuksen että suomalaisten innovaatioiden kannalta myönteiset työllisyysvaikutukset mukaan lukien.

Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa