Talousarvioesitys 2003

Alue- ja rakenne-
politiikka

Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osarahoittamilla alueellisilla ohjelmilla. Tasapainoisen alueellisen kehittämisen lähtökohta on aluetalouksien vahvistaminen parantamalla kasvua ja työllisyyttä koko maassa. Hallitus pyrkii edistämään eri väestöryhmien ja maan eri alueiden välistä tasa-arvoa. Hallitus edistää alueiden omaehtoista kehitystä niiden vahvuuksiin tukeutuen. Se kiinnittää erityistä huomiota köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseen, tasapainoiseen väestö- ja aluerakenteeseen sekä osaamisen vahvistamiseen eri alueilla. Peruspalvelujen riittävä saatavuus ja taso turvataan maan kaikissa osissa.

Kansallinen alue-politiikka

Vuoden 2003 alusta voimaan tulevan uuden alueiden kehittämislain (602/2002) tavoitteena on tehostaa kansallisin varoin toteutettavaa aluepolitiikkaa lisäämällä välineitä ja menettelytapoja aluepolitiikan toteuttamiseksi. Laki sisältää myös uudistetun alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmän.

Alueiden kehittämiseen suunnattava rahoitus määrittyy yksityiskohdissaan alueiden kehittämislain mukaisen suunnittelujärjestelmän soveltamisen myötä. Talousarvioesityksessä on otettu maininta alueiden kehittämiseen suunnattavasta rahoituksesta niille momenteille, jotka olisivat sisältäneet talousarvioesitystä annettaessa voimassa olleen alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaisia aluekehitysvaroja.

Tavoiteohjelma

Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämistä koskevan lain (1135/1993) mukaisesta tavoiteohjelmasta syksyllä 2000. Tavoiteohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen alueellista kehittämistyötä ministeriöissä ja alue- ja paikallishallinnossa sekä määrittelee aluekehittämiseen liittyvän lainsäädännön muutostarpeet vuosina 2000—2003.

Tavoiteohjelman mukaan hallitus tehostaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä ja kiinnittää eritystä huomiota Länsi- ja Etelä-Suomen aluekehityksen rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen. Alueiden kasvuedellytyksiä parannetaan kehittämällä tasapainoista aluerakennetta sekä lisäämällä yhteistyötä alueilla ja seutukunnissa.

Hallitus painottaa kaikkia alueita koskevassa kehittämisessä osaamisen parantamista, teknologian ja muun osaamisen siirtoa ja käyttöönottoa sekä alueellisten innovaatiorakenteiden kehittämistä. Erityisen tärkeää on tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen nykyisillä ja uusilla kasvualoilla.

Yritystukia suunnataan yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen ottaen huomioon tasapainoisen aluekehityksen vaatimukset. Lisäksi kansallista innovaatioverkkoa vahvistetaan kehittämällä alueellisia yhteistyöverkostoja, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Tieto- ja fyysisen liikenteen sujuvuus vaikuttaa työllisyyden ja talouden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen ja ympäristön tilaan. Tavoiteohjelman mukaisesti kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään mm. tuomalla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet parantavat myös merkittävästi mahdollisuuksia sijoittaa valtion toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Aluekeskusohjelma

Hallituksen käynnistämän aluekeskusohjelman (2001—2006) tavoitteena on kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston kehittäminen. Ohjelmatyö tähtää nykyistä tasapainoisempaan aluerakenteeseen. Aluekeskusten kehittäminen edellyttää eri toimijoiden, erityisesti kuntien seudullisen yhteistyön lisääntymistä. Ohjelmatyön tarkoituksena on myös valtionhallinnon ja aluekeskusten välisen neuvottelumenettelyn kehittäminen.

Aluekeskusohjelmaa toteutetaan hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston hyväksymään aluepoliittiseen tavoiteohjelmaan perustuen 34 alueella, jotka on nimetty aluekeskusohjelmaan vuoden 2003 loppuun saakka. Tuolloin raportoitavan väliarvioinnin perusteella päätetään ohjelmassa jatkavien ja siihen mahdollisesti uusina otettavien alueiden määrästä.

Suurkaupunkipolitiikka

Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikka kohdistuu myös suurten kaupunkien erityiskysymyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Tähän liittyen perusrahoituksella tuetaan myös Helsingin seudun kaupunkiohjelman toteutusta ja laajan metropolialueen kehitystä tasapainottavaa politiikkaa sekä aluekeskusohjelmaan nimettyjen suurten kasvukeskusten keskinäistä verkottumista. Tavoitteena on pyrkiä ratkaisemaan kasvusta aiheutuvia ongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Maaseudun kehittäminen

Hallitus kiinnittää tavoiteohjelmassaan erityistä huomiota maaseudun ja saariston kehittämiseen, joka on laaja-alaista, kaikkia elinkeinoja koskevaa politiikkaa. Maaseudun kehittämisen painopisteinä ovat maaseudun innovaatioympäristön kehittäminen, monitoimisuuteen perustuvien tulonsaantimahdollisuuksien edistäminen ja maatalouden rakenne, sekä luonnonvarojen ja elintarvikkeiden jalostus, matkailu, etätyö ja asumisen edellytykset. Hallitus sovittaa yhteen kaupunki- ja maaseutupoliittisia toimenpiteitä kaupunkiseutujen ja maaseudun molempia osapuolia hyödyttävän vuorovaikutuksen voimistamiseksi. Maaseudun kehitystyötä linjaavat valtioneuvoston maaseutupoliittinen periaatepäätös 5.4.2001 ja sen perustana ollut maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ”Ihmisten maaseutu”. Molempien toteutusta edistää valtioneuvoston asettama maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä.

Osaamiskeskukset

Osaamiskeskusohjelmaa toteuttavat valtioneuvoston vuosiksi 1999—2006 nimeämät 14 osaamiskeskusta. Ohjelma tukee alueiden erikoistumista ja kasvua, jotta ne entistä paremmin pystyisivät vastaamaan kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun. Alueilla toteutettavat ohjelmat ovat yrityslähtöisiä ja niiden toimenpiteet kohdistuvat erityisesti osaamisintensiivisen uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, yritysten kasvuun ja työllisyyden edistämiseen.

Ylä-Lapin ja saariston sosiaaliturvamaksukokeilu

Osana aluepoliittisia linjauksia ja toimenpiteitä ehdotetaan, että työnantajan sosiaaliturvamaksu poistetaan kolmivuotisena kokeiluna Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion, Inarin, Sodankylän, Utsjoen, Kemijärven, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken ja Ylitornion kunnissa sekä ns. A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa. Kokeilun piirissä ovat tietyin rajoituksin yritykset, valtion liikelaitokset sekä kotitaloudet.

Kokeilun tarkoituksena on selvittää työnantajan sosiaaliturvamaksua koskevan vapautuksen vaikutusta työllisyyteen ja työllistämisedellytyksiin. Esityksellä tavoitellaan erityisesti myönteisiä vaikutuksia yritystoimintaan.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Suomessa toimii neljä rakennerahastoa, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O) ja kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline (KOR). Rahastojen varat sisältyvät EU:n talousarvioon. Rahastoista myönnettävä tuki on pääosin avustusmuotoista. Rahoituksen saaminen rakennerahastoista edellyttää kansallista osarahoitusta.

Tavoite- ja yhteisöaloiteohjelmien toimeenpano perustuu valtioneuvoston esittämiin ja komission hyväksymiin ohjelma-asiakirjoihin. Sisäasiainministeriön ja työministeriön valtion rahoitusosuutta käytetään myös innovatiivisten toimien rahoittamiseen. EAKR:sta osarahoitettavien innovatiivisten toimien päätavoitteena on parantaa tavoite 1 ja 2 -ohjelmien laatua. Ahvenanmaalla toteutettavat tavoite 2 ja 3 -ohjelmat eivät sisälly valtion talousarvioon.

Tavoite 1 -alueen väestöosuus koko väestöstä on 20,9 % ja tavoite 2 -alueen 30,6 %. Siirtymäkauden alueiden, jotka ohjelmakaudella 1995—1999 kuuluivat joko tavoite 2 tai tavoite 5b -alueisiin mutta jotka eivät kuulu uuteen tavoite 2 -alueeseen, väestöosuus on 9,6 %. Tavoite 3 -ohjelma on horisontaalinen ohjelma, jota toteutetaan tavoite 1 -alueen ulkopuolella.

Rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien osalta valtion talousarvioon budjetoitavat määrärahat perustuvat käytännössä ohjelma-asiakirjojen rahoitustaulukoihin. EU:n rakennerahastoista saatavat tulot budjetoidaan valtion talousarvioon bruttoperiaatteen mukaisesti maksuviranomaisen tuloiksi ja menoiksi. Kunkin rakennerahaston rahoittamiin ohjelmiin tarvittava kansallinen valtion rahoitusosuus budjetoidaan pääsääntöisesti ohjelmien toimeenpanoon osallistuvan hallinnonalan menoksi yhdelle momentille.

Equal- ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmien EU-rahoitus on budjetoitu valtion talousarvioon. EAKR -yhteisöaloiteohjelmien (Interreg ja Urban) EU-varat tulevat ohi valtion talousarvion suoraan ohjelmassa nimetylle hallinto- ja maksuviranomaiselle. EAKR -yhteisöaloiteohjelmien ja innovatiivisten toimien EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy kuitenkin valtion talousarvioon. Osa tuloutuvista EMOTR-O rahoitusosuuksista tavoite 1 -ohjelmissa ohjataan talousarvion ulkopuoliseen Maatilatalouden kehittämisrahastoon, josta tulee myös niihin liittyvä kansallinen valtion rahoitusosuus.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla rahoitetaan maaseudun kehittämistä tavoite 1 -alueen ulkopuolella (12 suurimman kaupungin keskusta-alueita lukuun ottamatta) EU:n osaksi rahoittaman alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) kautta. Sen EU:n rahoitusosuus tulee Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta (EMOTR-T), jonka kautta tuleva rahoitus on noin 20 milj. euroa. EMOTR-T ei ole rakennerahasto, mutta toimenpiteet ovat kuitenkin verrattavissa tavoiteohjelmiin. ALMA:n alueella asuu noin 2,3 milj. asukasta.

Rakennerahasto-ohjelmien toimenpitein on tavoitteeksi asetettu luoda runsaat 102 000 uutta työpaikkaa ja 27 000 uutta yritystä. Ohjelmien koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden kohteena olevien määräksi arvioidaan runsaat 487 000 henkilöä.

Rakennerahastojen rahoituskehys

Vuonna 2003 rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon yhteensä noin 298 milj. euroa seuraavasti:

• EAKR n. 138 milj. euroa
• ESR n. 127 milj. euroa
• EMOTR-O n. 28 milj. euroa
• KOR n. 6 milj. euroa.

Vuoden 2003 talousarvioon sisältyy yhteensä noin 327 milj. euroa EU:n rakennerahastovaroja ja noin 386 milj. euroa valtion rahoitusosuutta. Tarkat tiedot EU-rahoituksesta ja vastaavasta valtion rahoituksesta löytyvät sisäasiainministeriön momentilta 26.98.61, maa- ja metsätalousministeriön momenteilta 30.14.61, 30.14.62 ja 30.41.62, työministeriön momentilta 34.05.61 sekä niiden taulukoista.

Kuvio 5. EU:n osarahoittamien ohjelmien rahoitus vuoden 2003 talousarvioesityksessä, myöntämisvaltuus milj. euroa

Kuvio 6. Ministeriöiden osuudet EU-rakennerahastovaroista ja valtion rahoituksesta vuoden 2003 talousarvioesityksessä