Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. Ammatillinen koulutusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ammatillinen koulutus uudistuu vuoden 2018 alusta lukien hallituksen kärkihankkeena toteutettavan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, jolla muun muassa digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja, ehkäistään keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä rakennetaan yhdessä työelämän kanssa koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille nuorille.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteeksi asetetaan, että ammatillinen koulutus

  • — edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä, tukee talouden uudistumista ja parantaa kilpailukykyä, nostaa työllisyysastetta sekä edistää osallisuutta
  • — vastaa oikea-aikaisesti, osuvasti, ketterästi ja vaikuttavasti työelämän osaamistarpeisiin ja tukee yrityksiä ja julkista sektoria toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa ja toiminnan uudistamisessa sekä luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle ja innovaatiotoiminnalle
  • — tuottaa yksilöille ammattiosaamista sekä geneerisiä taitoja, joita tarvitaan sekä työelämään siirtymiseksi että siellä pysymiseksi työelämän muuttuessa
  • — edistää elinikäistä oppimista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin
  • — palvelee sekä nuoria että aikuisia siten, että osaamisen hankkiminen on mahdollista asiakkaan osaamistarpeiden, oppimisvalmiuksien, elämäntilanteen ja urasuunnitelmien kannalta parhaiten soveltuvalla tavalla sekä
  • — turvaa yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa.
Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät

  • — suuntaavat koulutuspalveluitaan työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti
  • — tehostavat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista siten, että yksilölliset opintopolut monipuolistuvat, opintoprosessit tehostuvat ja koulutusajat lyhenevät
  • — parantavat toimintansa laatua siten, että keskeyttäminen vähenee ja läpäisy tehostuu
  • — kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia uusia pedagogisia toimintamalleja ja digitaalisia oppimisratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta
  • — uudistavat toimintaprosessejaan sekä purkavat toimintaa jäykistäviä rakenteita ja hallinnollisia raja-aitoja sekä
  • — kehittävät aktiivisesti järjestäjärakennetta ja keskinäistä työnjakoa toiminta-alueillaan.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne uudistuu siten, että kaikki ammatilliset tutkinnot ovat osaamisperusteisia ja niiden laajuus määritellään osaamispisteinä. Ammatillisen koulutuksen uudistetut tutkinnot tulevat voimaan porrastetusti 1.8.2017, 1.1.2018, 1.8.2018 ja 1.1.2019 lukien. Kun kaikki tutkinnot on uudistettu vuoden 2019 alkuun mennessä, ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56. Tutkintojen määrä vähenee nykyisestä 351 tutkinnosta 164 tutkintoon, mutta opiskelijan mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvavat huomattavasti.

Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto ja otetaan käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille.

Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta edistetään ottamalla käyttöön koulutussopimus työssäoppimisen tilalle ja lisäämällä oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta yhdenmukaistamalla sen rahoituksellista asemaa suhteessa muihin koulutusmuotoihin ja kehittämällä sen hallinnollisia menettelyitä nykyistä selkeämmiksi.

Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku säilyy hakuväylänä perusopetuksen päättäville ja muille vailla toisen asteen tutkintoa oleville.

Ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmä uudistuu siten, että koulutuksen järjestäjän kaikkea ammatillista koulutusta säädellään yhdellä järjestämisluvalla. Koulutuksen järjestäjät voivat aiempaa vapaammin päättää koulutustarjontansa kohdentamisesta sekä siitä, millä tavoin ja missä oppimisympäristöissä koulutusta järjestetään. Ohjaus- ja säätelyjärjestelmä muodostuu koulutuksen järjestämisluvista ja vuosittaisista seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perustana olevista suoritepäätöksistä. Järjestämisluvassa määritellään perusrahoituksen opiskelijavuosien vähimmäismäärä, jolla turvataan toiminnan ennakoitavuus. Ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä sähköisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmästä muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtionrahoitus muuttuu talousarvioperusteiseksi. Kunnilla säilyy omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, mutta kuntien rahoitusvastuuta ei jaotella enää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä. Kuntien rahoitusosuus määrittyy suhteellisena osuutena talousarvioon otettavasta valtion määrärahasta laissa säädetyn kertoimen avulla, kuitenkin siten, että kuntien rahoitusosuus ei ylitä vuoden 2017 tasoa.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus jakaantuu laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä hakemusten perusteella maksettavaan strategiarahoitukseen. Perusrahoituksen osuus on 50 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 35 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 15 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Perusrahoitusta maksetaan opiskelijavuosien perusteella, suoritusrahoitusta tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella sekä vaikuttavuusrahoitusta työllistymisen, korkeakouluihin jatko-opintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella. Ammatillisen koulutuksen uudessa rahoitusjärjestelmässä painopiste siirtyy suorituksia ja koulutuksen vaikuttavuutta painottavaksi opiskeluun käytetyn ajan laskemisen sijasta.

Uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönottoon liittyy siirtymäaika, jonka aikana perusrahoituksen osuus laskee asteittain kohti 50 prosentin osuutta ja suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuudet vastaavasti kasvavat. Vuonna 2018 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja suoritusrahoituksen osuus 5 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Vaikuttavuusrahoitusta maksetaan ensimmäisen kerran vuodesta 2020 lukien.

Toiminnan laajuus

Ammatillisen koulutuksen määrälliset tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit määritellään tarkemmin vuoden 2018 aikana uudessa ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmässä käytettävien suoritemäärittelyjen pohjalta ottaen huomioon myös muut reformista aiheutuvat muutokset ammatillisen koulutuksen tilastotiedonkeruissa.

Ammatillisen tutkintokoulutuksen uudet opiskelijat1)

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
             
Perustutkintokoulutus 69 393 69 354 71 621 71 700 70 000 70 500
— oppilaitosmuotoinen koulutus 61 545 62 391 65 455 65 500 63 500 63 500
— oppisopimuskoulutus 7 848 6 963 6 166 6 200 6 500 7 000
Ammatti- ja erikoisammatti-tutkintokoulutus 26 735 30 926 31 518 31 000 31 000 31 000
— oppilaitosmuotoinen koulutus 16 675 18 238 18 846 18 500 18 500 18 500
— oppisopimuskoulutus 10 060 12 688 12 672 12 500 12 500 12 500

1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuoden 2018 luvut eivät vielä sisällä opetushallinnon alaisuuteen siirtyvän työvoimakoulutuksen volyymiarvioita.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
             
Perustutkinnot 46 214 48 754 50 492 51 500 52 500 54 000
— oppilaitosmuotoinen koulutus 42 169 43 732 45 857 47 000 48 500 50 000
— oppisopimuskoulutus 4 045 5 022 4 635 4 500 4 000 4 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 15 940 15 908 16 701 18 500 19 000 20 000
— oppilaitosmuotoinen koulutus 7 152 8 505 9 317 10 000 10 500 11 000
— oppisopimuskoulutus 8 788 7 403 7 384 8 500 8 500 9 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuoden 2018 luvut eivät vielä sisällä opetushallinnon alaisuuteen siirtyvän työvoimakoulutuksen volyymiarvioita.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät1)

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
         
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteensä 185 176 166 163
— sekä perus- että lisäkoulutuksen järjestäjät 117 113 106 ..
— pelkän peruskoulutuksen järjestäjät 13 13 13 ..
— pelkän lisäkoulutuksen järjestäjät 55 50 47 ..

1) Kalenterivuoden alun tilanne.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
         
Kaikki järjestäjät yhteensä 185 176 166 163
— kuntajärjestäjät 10 9 9 9
— kuntayhtymäjärjestäjät 35 35 35 35
— yksityiset järjestäjät 139 131 121 118
— valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1

1) Kalenterivuoden alun tilanne.

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 930 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2018 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 100 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2018 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on n. 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan n. 3 200 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan n. 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 4 000 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
         
Saamelaisalueen koulutuskeskus 69,0 65,0 69 69
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus 24,3 25,8 26 26
Yhteensä 93,3 90,8 95 95

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 2 092 1 000 1 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 3 002 2 910 3 000
— osuus yhteiskustannuksista 1 035 900 950
Kustannukset yhteensä 4 037 3 810 3 950
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 945 -2 810 -2 950
Kustannusvastaavuus, % 52 26 25
       
Hintatuki 1 550 2 400 2 400
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 90 89 86

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Saamelaisalueen koulutuskeskus 4 641 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki 2 400 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot 889 000
Yhteensä 7 930 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 10 066 10 525 9 390
Bruttotulot 2 927 2 550 1 460
Nettomenot 7 139 7 975 7 930
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 729    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 761    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1
Toimintamenojen tuottavuussäästö -41
Työajan pidentäminen (Kiky) -3
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -6
Vuokrien indeksikorotus 7
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -3
Yhteensä -45

2018 talousarvio 7 930 000
2017 talousarvio 7 975 000
2016 tilinpäätös 8 171 000

21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 26 737 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) ammatillisen koulutuksen yhteisten tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen

3) ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

4) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa, edistetään reformin tavoitteiden toteuttamista, kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa sekä tuetaan uusien toimintaprosessien ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa. Tarkoitukseen kohdennettavat avustukset myönnetään pääosin verkostohankkeille, joissa on mukana useita koulutuksen järjestäjiä.

Ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä uudella sähköisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä sekä muilla opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisillä tietoteknisillä palveluilla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Reformin toimeenpanon tukeminen 15 000
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusratkaisujen lisärahoituksen poistuminen (HO 2015) -4 000
Valtionavustuslain perusteella maksettavat avustukset (siirto momentilta 29.20.30) 7 226
Yhteensä 18 226

Momentin nimike on muutettu ja momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2018 talousarvio 26 737 000
2017 I lisätalousarvio 2 000 000
2017 talousarvio 8 511 000
2016 tilinpäätös 8 729 710

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 768 271 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 748 044 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus- ja suoritusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille

2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin

3) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin.

Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään kaksi prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä on enintään 177 000 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 5 500 opiskelijavuotta.

Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus lasketaan ammatillisen koulutuksen määrärahasta, joka muodostuu momentin määrärahasta sekä kuntien rahoitusosuudesta lukuun ottamatta yksityisille koulutuksen järjestäjille maksettavia arvonlisäverokompensaatioita.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä alv-kompensaatioita) 1 703 581 000
— Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä 1 669 697 000
    josta perusrahoituksen osuus (95 %) 1 586 212 000
    josta suoritusrahoituksen osuus (5 %) 83 485 000
— Strategiarahoituksen osuus 33 884 000
Kuntien rahoitusosuus -955 537 000
Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä 20 227 000
— Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista 19 227 000
— Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero 1 000 000
Yhteensä 768 271 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) 15
Opiskelijavuosien lisäys nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi (siirto momentilta 32.30.51) 9 400
Oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksen poistuminen (HO 2015) -14 700
Työvoimakoulutuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen asteittainen siirto OKM:n hallinnonalalle (siirto momentilta 32.30.51) 50 700
Valtionavustuslain perusteella maksettavat avustukset (siirto momentille 29.20.21) -7 226
Yksityisille koulutuksen järjestäjille maksettavien arvonlisäverojen siirtyminen kokonaan valtionosuudesta maksettavaksi (siirto kuntien rahoitusosuudesta) 8 667
Yhteensä 46 856

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio 768 271 000
2017 talousarvio 721 415 000
2016 tilinpäätös 717 763 091

33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 5 048 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 45 a §:n 2 momentin mukaiseen toimintaan

2) valtionavustuksina ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan tutkintokoulutukseen, näyttöjen järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin.

Määrärahaa voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen.

Selvitysosa:Nuorten aikuisten osaamisohjelma päättyy vuonna 2018. Määrärahaa käytetään ohjelmaan osallistuneiden henkilöiden koulutusten loppuunsaattamiseen. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan 1.1.2018. Ennen lain voimaantuloa tutkinnon suorittamisen aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon loppuun kumottujen lakien nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti tai siirtyä suorittamaan tutkintoa uuden lain nojalla määrättyjen tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikaisen ohjelman asteittainen päättyminen -20 093
Yhteensä -20 093

Momentin määräraha on muutettu kiinteäksi määrärahaksi.


2018 talousarvio 5 048 000
2017 talousarvio 25 141 000
2016 tilinpäätös 33 331 198