Talousarvioesitys 2015
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta sekä valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Niiden mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan, tietotuotannon sekä tiedonvälityksen keskeiset linjaukset ovat:
- — hyvinvoinnille vahva perusta
- — kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
- — elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.
Hallitusohjelman erityisenä painotuksena on korostettu myös perheiden asemaa sekä sukupuolten tasa-arvoa.
Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (mom. 33.03.04 ja mom. 33.03.50).
Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita (mom. 33.03.50).
Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (mom. 33.03.04 ja mom. 33.03.50).
Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (mom. 33.03.04).
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 393 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen
4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen
5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen
6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.
Laitoksen toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Näistä johdetuissa laitoksen strategian päälinjauksissa asetetaan tavoitteiksi, että väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi kohentuvat, terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, valmius torjua globaaleja ja kansallisia terveys- ja hyvinvointiuhkia on korkealla tasolla ja sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmä vastaa tehokkaasti väestön ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimavarojen supistuminen edellyttää laitokselta strategista uudistumista.
Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.
Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintansa painopisteet turvaten lakisääteiset toiminnot ja päätöksenteossa tarvittavan tietopohjan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.
Määrärahasta on varattu 400 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Bruttomenot | 100 248 | 97 708 | 87 393 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 30 382 | 29 755 | 27 000 |
Nettomenot | 69 866 | 67 953 | 60 393 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 361 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 546 |
THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot,suoritteiden myyntituotot | 6 700 | 5 397 | 5 397 |
— myyntituotot | 53 | 250 | 250 |
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | 53 | 250 | 250 |
— muut tuotot | |||
Tuotot yhteensä | 6 700 | 5 397 | 5 397 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 4 774 | 4 178 | 4 178 |
— osuus yhteiskustannuksista | 1 290 | 1 111 | 1 111 |
Kustannukset yhteensä | 6 064 | 5 289 | 5 289 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 636 | 108 | 108 |
Kustannusvastaavuus, % | 110 | 102 | 102 |
THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 22 966 | 15 395 | 15 395 |
— EU:lta saatava rahoitus | 3 581 | 2 380 | 2 380 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 875 | 1 244 | 1 244 |
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 5 359 | 5 358 | 5 358 |
Tuotot yhteensä | 32 781 | 24 377 | 24 377 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 40 082 | 28 679 | 28 679 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -7 301 | -4 302 | -4 302 |
Omarahoitusosuus, % | 18 | 15 | 15 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset ja htv:t tulosalueittain1)
2013 tilinpäätös 1 000 € |
htv | 2014 arvio 1 000 € |
htv | 2015 tavoite 1 000 € |
htv | |
Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala | 10 212 | 114 | 9 927 | 100 | 8 879 | 84 |
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala | 23 294 | 260 | 22 712 | 252 | 20 314 | 210 |
Terveyden suojelun toimiala | 24 353 | 272 | 23 745 | 273 | 21 239 | 221 |
Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala | 28 186 | 315 | 27 482 | 266 | 24 582 | 214 |
Tieto-osasto | 11 562 | 129 | 11 275 | 106 | 10 083 | 90 |
Kansanväliset asiat | 2 641 | 29 | 2 567 | 18 | 2 296 | 16 |
Yhteensä | 100 248 | 1 119 | 97 708 | 1 015 | 87 393 | 835 |
1) Yhteiset palvelut ja muut tukitoiminnot on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Menot sisältävät myös rokoteohjelman mukaiset rokotehankinnat ja oikeuslääkintätoimen momentin käytön. Nämä menot eivät vähennä THL:n toimintamenomomenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Toimitilasäästö | -700 |
Tuottavuusohjelma | -1 670 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -50 |
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) | 400 |
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) | -59 |
Palkkaliukumasäästö | -108 |
Palkkausten tarkistukset | 510 |
Sektoritutkimussäästö (HO) | -3 500 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -528 |
Toimintamenojen lisäsäästö | -708 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -310 |
Toimintamenosäästö (HO) | -500 |
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) | -333 |
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) | -2 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 85 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -87 |
Yhteensä | -7 560 |
2015 talousarvio | 60 393 000 |
2014 talousarvio | 67 953 000 |
2013 tilinpäätös | 70 051 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 412 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 19 000 euroa talousarvioesityksen 60 393 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
2015 talousarvio | 60 412 000 |
2014 III lisätalousarvio | 150 000 |
2014 talousarvio | 67 953 000 |
2013 tilinpäätös | 70 051 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 412 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen
4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen
5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen
6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 33 287 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.
Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 19 050 000 euroa ja muihin menoihin 13 887 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.
Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.
Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tavoitteet toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa.
Hyvinvoinnille vahva perusta -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:
- — työurien pidentämiseen, työelämän vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen
- — työn, työolojen ja työelämän laadun kehittämiseen
- — työhyvinvoinnin arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen työpaikoilla, myös pientyöpaikkojen tarpeet huomioon ottaen
- — johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen valtakunnallisille ja alueellisille verkostoille
- — työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamisessa ja sairauspoissaolojen hallinnassa.
Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:
- — työterveyshuollon palvelujen sisällön, laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja yhteentoimivuuden parantamiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta
- — nuorten, osatyökykyisten ja työttömien työllistymisedellytysten parantamiseen
- — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
- — työterveysyhteistyöhön työpaikoilla
- — sosiaali- ja terveysalan johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen.
Elinympäristö tukemaan hyvinvointia -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:
- — toimivan ja hyvinvointia edistävän sisäilmaympäristön varmistamiseen toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamisessa
- — työtapaturmien ja työstä johtuvan sairastumisen vähentämiseen
- — nanoteknologian turvallisen käytön varmistamiseen erilaisissa työympäristöissä ja sen turvallisuuden edistämiseen teollisissa prosesseissa
- — ICT-teknologioiden käytettävyyden edistämiseen työympäristöissä
- — ympäristöyliherkkyyksien hallintaan
- — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa (C-laboratoriovalmiuden ylläpito).
Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.
Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet
2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
Tieteelliset julkaisut | 408 | 400 | 400 |
Yleistajuiset julkaisut | 366 | 450 | 300 |
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk | 141 000 | 140 000 | 150 000 |
Asiantuntijapalvelutyöpäivät | 48 200 | 56 000 | 50 000 |
Työympäristön mittaukset ja analyysit | 67 000 | 56 000 | 50 000 |
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset | 1 681 | 1 800 | 1 600 |
Koulutettavapäivät | 22 089 | 24 000 | 22 000 |
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 63 164 000 euroa, myönnetään valtionapua 33 287 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2015 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2013—2015
Menot (1 000 euroa) | Oma rahoitus (1 000 euroa) |
Valtionapu (1 000 euroa) | |||||||
Osaamiskeskus | 2013 tot. |
2014 arvio |
2015 arvio |
2013 tot. |
2014 arvio |
2015 arvio |
2013 tot. |
2014 arvio |
2015 arvio |
Tiedolla vaikuttaminen | 9 196 | 9 137 | 8 739 | 1 680 | 1 845 | 1 845 | 7 516 | 7 292 | 6 894 |
Ratkaisujen kehittäminen | 22 866 | 21 513 | 20 469 | 9 369 | 8 500 | 8 500 | 13 497 | 13 013 | 11 969 |
Asiakasratkaisut | 20 951 | 20 692 | 20 687 | 18 455 | 18 500 | 18 500 | 2 496 | 2 192 | 2 187 |
Osaamiskeskukset | 16 369 | 15 078 | 13 269 | 1 914 | 1 032 | 1 032 | 14 455 | 14 046 | 12 237 |
Yhteensä | 69 382 | 66 420 | 63 164 | 31 418 | 29 877 | 29 877 | 37 964 | 36 543 | 33 287 |
Rahoitusosuus % | 45 | 45 | 47 | 55 | 55 | 52 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tuottavuusohjelma | -337 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -50 |
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) | -33 |
Palkkausten tarkistukset | 150 |
Sektoritutkimussäästö (HO) | -2 500 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -296 |
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) | -190 |
Yhteensä | -3 256 |
2015 talousarvio | 33 287 000 |
2014 talousarvio | 36 543 000 |
2013 tilinpäätös | 37 964 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 33 287 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 5 612 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin
Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen |
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma |
Työterveystoiminta |
Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut |
Työhyvinvointifoorumi, työhyvinvoinnin verkostoyhteistyö |
Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä |
Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma |
Kansallisen syöpäkeskuksen verkosto |
Joint Action hankkeiden kansallinen rahoitus |
Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma |
Vammaislakien yhdistämisen suunnittelu- ja valmisteluhanke |
Hoitoon pääsy ja valinnanvapauden laajentumisen vaikutukset |
Työpankkikokeiluhankkeen laajennus nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen |
Päihdeäitien hoito |
Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin |
Hoitotyön tutkimussäätiöille näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen |
Matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien levittäminen |
EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat |
EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen vähennys | -2 400 |
Osatyökyky-toimenpideohjelman toimeenpano | -100 |
Siirto momentilta 33.01.21 | 82 |
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen | -500 |
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen jatkon edellyttämä lisäys | 500 |
Sektoritutkimussäästö (HO) | -2 400 |
Työpankkikokeilu ja muut työllistämistoimet (HO) | 300 |
Yhteensä | -4 518 |
2015 talousarvio | 5 612 000 |
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 10 130 000 |
2013 tilinpäätös | 9 326 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)
Eduskunta on useita kertoja pitänyt välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus on saatava vakaalle pohjalle, mutta toistaiseksi rahoituksen jatkuvuutta ei ole turvattu. Tästä johtuen eduskunta on lisännyt talousarvioon erillisen määrärahan jo vuoden 2010 talousarviosta lähtien.
Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on valtakunnallinen erityistason kuntoutusjärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille, ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 7,7 milj. euroa vuodessa. Raha-automaattiyhdistys (RAY) on rahoittanut Pidä kiinni -toimintaa vuodesta 1997 lukien, mutta vuodesta 2010 lähtien se on vähentänyt avustusta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan RAY:n ohjeellisessa avustussuunnitelmassa ei ole varauduttu avustamaan päihdeongelmaisten äitien hoitoa ensi vuonna, sillä koko toiminta on ollut tarkoitus siirtää julkisen rahoituksen piiriin.
Kunnille myönnetystä valtionosuudesta huolimatta kunnat eivät ole riittävässä määrin osoittaneet resursseja päihdeäitien hoitoon, eikä toiminnan rahoitusta ole muutoinkaan saatu kestävälle pohjalle.
Valiokunta pitää Pidä kiinni -hoitojärjestelmän jatkuvuutta kuitenkin välttämättömänä, sillä sen avulla on saatu hyviä tuloksia ja useimmissa tapauksissa on voitu välttää lapsen huostaanotto. Saadun selvityksen mukaan raskausaika on erityinen mahdollisuus kuntoutua vaikeistakin päihdeongelmista, mutta edellytyksenä on elämäntilanteeseen sopiva, tiivis ja riittävän pitkäkestoinen tuki ja kuntoutus. Hoito on myös lapsen kannalta ennaltaehkäisevää työtä, jonka avulla tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä.
Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa ja pitää tärkeänä, että myös RAY ottaa avustustarpeen huomioon päättäessään ensi vuoden avustuksista.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa otetaan huomioon päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tarvitsemat palvelut. On myös tärkeää, että uusi sosiaalihuoltolaki parantaa raskaana olevan henkilön oikeutta saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille.
Terveydenhuollon henkilöstöstä valtaosa on hoitotyöntekijöitä, joiden vastuulla on merkittävä osa potilaan kokonaishoidosta ja ongelmien varhaisesta tunnistamisesta. On siksi tärkeää kehittää mm. vaikuttavia hoitotyön menetelmiä ja yhtenäisiä hoitokäytäntöjä.
Hoitotyön tutkimussäätiön perustehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen ja vakiinnuttaminen. Tavoitteena on myös purkaa vanhentuneita, tehottomia ja turhia kustannuksia aiheuttavia toimintatapoja sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.
Suomen sovittelufoorumi ry toteutti vuosina 2009—2014 ns. Fasper-hankkeen, jossa selvitettiin sovittelun mahdollisuuksia perheiden konfliktien käsittelyssä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kokeilun tulokset ovat hyviä; erityisesti vanhemmat olivat tyytyväisiä sellaisiin toimintatapoihin, joissa sovittelijat ohjasivat vanhempia pois keskinäisestä syyttelystä ja riitelystä. Perheasioiden sovittelu on myös ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka vähentää mm. perheneuvoloiden työpainetta, lastensuojeluilmoitusten määrää ja huoltoriitoja sekä erotilanteiden kärjistymistä ja huostaanottoja. Sovittelu vähentää siten myös muiden viranomaisten ja tuomioistuinten työtä.
Yhden perheen sovitteluprosessin laskennalliseksi hinnaksi on arvioitu 1 500 euroa, mutta sovittelu ei edellytä kunnilta lisäresursseja, vaan olemassa olevien resurssien kohdentamista uudelleen. Sovittelun levittäminen valtakunnalliseen käyttöön edellyttää kuitenkin sovittelijakoulutuksen tehostamista, palvelujen organisointia kunnissa sekä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontakäytäntöjen kehittämistä.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa perheasioiden sovitteluun liittyvien suunnittelu-, koulutus-, ohjaus- ja valvontakäytäntöjen kehittämiseen.
Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 400 000 euroa matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien levittämiseen ja ohjasi siitä 100 000 euroa Sininauhaliiton jäsenjärjestölle Valo-projektille. Loppuosa (300 000 euroa) myönnettiin kilpailutuksen jälkeen kolmelle hankkeelle, jotka toimivat eri puolilla Suomea ja jotka tarjoavat nuorille matalan kynnyksen palveluja mm. päihdeongelmiin, syrjäytymiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvissä kysymyksissä.
Valiokunta pitää matalan kynnyksen toimintamallien edistämistä tärkeänä, sillä niillä voidaan usein tavoittaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektin jatkamiseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön.
Momentille lisätään yhteensä 1 950 000 euroa, josta osoitetaan
- — 1 500 000 euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen
- — 150 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen
- — 150 000 euroa perheasioiden sovitteluun liittyvien suunnittelu-, koulutus-, ohjaus- ja valvontakäytäntöjen kehittämiseen (ns. Fasper-hanke)
- — 150 000 Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektille matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien kehittämiseen ja valtakunnalliseen levittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 7 562 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.