Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 5 612 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin

 
Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma
Työterveystoiminta
Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut
Työhyvinvointifoorumi, työhyvinvoinnin verkostoyhteistyö
Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä
Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma
Kansallisen syöpäkeskuksen verkosto
Joint Action hankkeiden kansallinen rahoitus
Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma
Vammaislakien yhdistämisen suunnittelu- ja valmisteluhanke
Hoitoon pääsy ja valinnanvapauden laajentumisen vaikutukset
Työpankkikokeiluhankkeen laajennus nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen
Päihdeäitien hoito
Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin
Hoitotyön tutkimussäätiöille näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen
Matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien levittäminen
 
EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat
EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen vähennys -2 400
Osatyökyky-toimenpideohjelman toimeenpano -100
Siirto momentilta 33.01.21 82
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen -500
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen jatkon edellyttämä lisäys 500
Sektoritutkimussäästö (HO) -2 400
Työpankkikokeilu ja muut työllistämistoimet (HO) 300
Yhteensä -4 518

2015 talousarvio 5 612 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 10 130 000
2013 tilinpäätös 9 326 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Päihdeäitien palvelut

Eduskunta on useita kertoja pitänyt välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus on saatava vakaalle pohjalle, mutta toistaiseksi rahoituksen jatkuvuutta ei ole turvattu. Tästä johtuen eduskunta on lisännyt talousarvioon erillisen määrärahan jo vuoden 2010 talousarviosta lähtien.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on valtakunnallinen erityistason kuntoutusjärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille, ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 7,7 milj. euroa vuodessa. Raha-automaattiyhdistys (RAY) on rahoittanut Pidä kiinni -toimintaa vuodesta 1997 lukien, mutta vuodesta 2010 lähtien se on vähentänyt avustusta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan RAY:n ohjeellisessa avustussuunnitelmassa ei ole varauduttu avustamaan päihdeongelmaisten äitien hoitoa ensi vuonna, sillä koko toiminta on ollut tarkoitus siirtää julkisen rahoituksen piiriin.

Kunnille myönnetystä valtionosuudesta huolimatta kunnat eivät ole riittävässä määrin osoittaneet resursseja päihdeäitien hoitoon, eikä toiminnan rahoitusta ole muutoinkaan saatu kestävälle pohjalle.

Valiokunta pitää Pidä kiinni -hoitojärjestelmän jatkuvuutta kuitenkin välttämättömänä, sillä sen avulla on saatu hyviä tuloksia ja useimmissa tapauksissa on voitu välttää lapsen huostaanotto. Saadun selvityksen mukaan raskausaika on erityinen mahdollisuus kuntoutua vaikeistakin päihdeongelmista, mutta edellytyksenä on elämäntilanteeseen sopiva, tiivis ja riittävän pitkäkestoinen tuki ja kuntoutus. Hoito on myös lapsen kannalta ennaltaehkäisevää työtä, jonka avulla tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa ja pitää tärkeänä, että myös RAY ottaa avustustarpeen huomioon päättäessään ensi vuoden avustuksista.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa otetaan huomioon päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tarvitsemat palvelut. On myös tärkeää, että uusi sosiaalihuoltolaki parantaa raskaana olevan henkilön oikeutta saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille.

Näyttöön perustuvan hoitotyön tukeminen

Terveydenhuollon henkilöstöstä valtaosa on hoitotyöntekijöitä, joiden vastuulla on merkittävä osa potilaan kokonaishoidosta ja ongelmien varhaisesta tunnistamisesta. On siksi tärkeää kehittää mm. vaikuttavia hoitotyön menetelmiä ja yhtenäisiä hoitokäytäntöjä.

Hoitotyön tutkimussäätiön perustehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen ja vakiinnuttaminen. Tavoitteena on myös purkaa vanhentuneita, tehottomia ja turhia kustannuksia aiheuttavia toimintatapoja sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.

Perheasioiden sovittelu erotilanteissa

Suomen sovittelufoorumi ry toteutti vuosina 2009—2014 ns. Fasper-hankkeen, jossa selvitettiin sovittelun mahdollisuuksia perheiden konfliktien käsittelyssä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kokeilun tulokset ovat hyviä; erityisesti vanhemmat olivat tyytyväisiä sellaisiin toimintatapoihin, joissa sovittelijat ohjasivat vanhempia pois keskinäisestä syyttelystä ja riitelystä. Perheasioiden sovittelu on myös ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka vähentää mm. perheneuvoloiden työpainetta, lastensuojeluilmoitusten määrää ja huoltoriitoja sekä erotilanteiden kärjistymistä ja huostaanottoja. Sovittelu vähentää siten myös muiden viranomaisten ja tuomioistuinten työtä.

Yhden perheen sovitteluprosessin laskennalliseksi hinnaksi on arvioitu 1 500 euroa, mutta sovittelu ei edellytä kunnilta lisäresursseja, vaan olemassa olevien resurssien kohdentamista uudelleen. Sovittelun levittäminen valtakunnalliseen käyttöön edellyttää kuitenkin sovittelijakoulutuksen tehostamista, palvelujen organisointia kunnissa sekä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontakäytäntöjen kehittämistä.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa perheasioiden sovitteluun liittyvien suunnittelu-, koulutus-, ohjaus- ja valvontakäytäntöjen kehittämiseen.

Matalan kynnyksen toimintamallit

Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 400 000 euroa matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien levittämiseen ja ohjasi siitä 100 000 euroa Sininauhaliiton jäsenjärjestölle Valo-projektille. Loppuosa (300 000 euroa) myönnettiin kilpailutuksen jälkeen kolmelle hankkeelle, jotka toimivat eri puolilla Suomea ja jotka tarjoavat nuorille matalan kynnyksen palveluja mm. päihde­ongelmiin, syrjäytymiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Valiokunta pitää matalan kynnyksen toimintamallien edistämistä tärkeänä, sillä niillä voidaan usein tavoittaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektin jatkamiseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön.

Momentin määräraha

Momentille lisätään yhteensä 1 950 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 1 500 000 euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen
  • — 150 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen
  • — 150 000 euroa perheasioiden sovitteluun liittyvien suunnittelu-, koulutus-, ohjaus- ja valvontakäytäntöjen kehittämiseen (ns. Fasper-hanke)
  • — 150 000 Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektille matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien kehittämiseen ja valtakunnalliseen levittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 7 562 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.