Talousarvioesitys 2003

60. Energiapolitiikka

Selvitysosa:Suomen energiapolitiikan lähtökohtia ovat energian saatavuuden turvaaminen, kilpailukykyinen hinta ja syntyvien ympäristöpäästöjen saaminen kansainvälisten sitoumusten rajoihin. Energiapolitiikan toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä merkittävin on kansainvälinen yhteistyö kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Muita tekijöitä, joilla on ollut tai on merkitystä energiapolitiikan muotoiluun ovat esimerkiksi tavoitteet vähentää muita ympäristöhaittoja, tavoitteet sopeuttaa taloudellista toimintaa kestävän kehityksen periaatteisiin, tuontienergian hinta- ja saatavuusnäkymät sekä voimakkaasti kasvanut ylikansallinen päätöksenteko.

Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2001 kansallisen ilmastostrategian, joka annettiin selontekona eduskunnalle. Eduskunta katsoi lausunnossaan, että selonteon pohjalta voidaan aloittaa Suomen ilmasto-ohjelman toteuttaminen, vaikka ohjelmaa tulee vielä täsmentää ja kehittää. Strategian tavoitteena on täyttää Suomelle asetetut kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. Ilman lisätoimenpiteitä energian säästämiseksi ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvaisivat seurantajaksolla 2008—2012 selvästi yli Kiotossa vuonna 1997 ja EU:n taakanjakosopimuksessa keväällä 2002 vahvistetun tavoitteen. EU:n jäsenmaat ovat ratifioineet Kioton pöytäkirjan keväällä 2002.

Energian käytön ja tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat avainasemassa kansallisen tavoitteen saavuttamisessa. Ilmastostrategian yhtenä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Sähkönhankintaa koskevilla ratkaisuilla on myös suuri merkitys päästövähenemässä. Ohjauskeinoista tärkeimmät ovat teknologian kehittäminen, energiaverot, tuet, normiohjaus ja tiedottaminen.

Ilmastostrategia tukeutuu energiapolitiikan osalta pääosin aikaisempiin linjauksiin kuten vuoden 1997 energiastrategiaan. Vuoden 2000 energiansäästöohjelma ja vuoden 1999 uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma toteutetaan osana ilmastostrategiaa. Toteuttaminen edellyttää julkisen rahoituksen lisäämistä muun muassa energiatukiin. Lisäksi huolehditaan siitä, että teknologiapolitiikan määrärahoissa otetaan ilmastostrategian linjaukset huomioon.

Suuria hallinnollisia vaikutuksia voi olla EU:n päästökauppadirektiivillä, josta komissio teki ehdotuksen vuonna 2001. Päästökaupan ja muiden ilmastopolitiikan viranomaistoimien kansallista organisointia varten kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut toimikunnan, joka tekee ehdotuksensa vuoden 2002 aikana. Toimikunnan ehdotusten mahdollinen toimeenpano ajoittuu vuoteen 2003.

Hallituksen ja eduskunnan hyväksymän ilmastostrategian perusteella kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut energiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• Kansallisen ilmastostrategian toimeenpano ja seuranta on käynnistetty tehokkaasti.
• Energiamarkkinat toimivat hyvin ja toimintasäännöt ovat selkeitä.
• Sähkön hinta pysyy kohtuullisena ja samalla halukkuus investoida kapasiteettiin säilyy.
• Energian käyttö on entistä tehokkaampaa ja uusiutuvan energian käyttö laajempaa sekä uuden teknologian käyttöönotto on nykyistä korkeammalla tasolla.
• Energiapolitiikan valmistelua ja päätöksentekoa varten tuotettava tausta-aineisto ja tukitieto ovat laadukkaita ja oikea-aikaisia sekä energiaverotus kehittyy ilmastostrategian linjausten mukaisesti.
• Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia.
• Energiantuotannon ja -käytön päästöt ovat mahdollisimman alhaisella tasolla.

Momentille 32.10.24 on lisäksi varattu määräraha ilmastostrategiaan liittyviin tutkimuksiin, selvityksiin ja evaluointeihin sekä ydinturvallisuusalan viranomaistoimintaa tukevaan tutkimus- ja selvitystyöhön.

21. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 208 000 euroa.

Selvitysosa:Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatus sähkö- ja maakaasumarkkinoita valvovana viranomaisena on turvata terve ja toimiva kilpailu sähkö- ja maakaasukaupassa sekä kohtuulliset ja tasapuoliset palveluperiaatteet luonnollisen monopolin muodostavien sähkö- ja maakaasuverkkojen toiminnassa. Energiamarkkinaviraston toiminta palvelee kauppa- ja teollisuusministeriön energiapolitiikan keskeistä tavoitetta turvata hinnaltaan kilpailukykyisen energian saatavuus.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Energiamarkkinavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

• Virasto valvoo, että sähkön ja maakaasun siirtotariffit täyttävät sähkö- ja maakaasumarkkinalaissa säädetyn kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvaatimuksen.
• Virasto valvoo, että yritykset eivät käytä sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaa sähkö- ja maakaasukaupan kilpailun rajoittamiseen tai tukemaan kilpailun piiriin kuuluvia toimintoja.
• Virasto tuottaa ja julkaisee sähkö- ja maakaasuverkkopalveluiden sekä toimitusvelvollisuuden piirissä tapahtuvan sähkön vähittäismyynnin ja maakaasun myynnin hinnoittelua koskevaa seuranta- ja vertailutietoa.
• Virasto kehittää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvontajärjestelmien tehokkuutta ja toimivuutta.
• Virasto pyrkii valvontaviranomaisena Suomen kannalta toimivien kansainvälisen kaupan pelisääntöjen kehittämiseen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä sähkön ja maakaasun sisämarkkinoilla

27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvästä informaatiotoiminnasta ja selvityksistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää uuden säästöteknologian markkinoiden edistämisestä ja muusta energia-alan tiedottamisesta ja tietohuollon järjestämisestä sekä kansallisen ilmastostrategian toteuttamiseen liittyvästä tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen.

Selvitysosa: Kansallisen ilmastostrategian yhtenä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Tavoitteiden saavuttamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö jatkaa energiansäästöohjelman (vuodelta 2000) ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman (vuodelta 1999) toteutusta osana kansallista ilmastostrategiaa. Ohjelmien toteuttamisessa Motiva Oy:llä on keskeinen asema, ja valtaosa määrärahasta on tarkoitus käyttää Motivan toiminnan rahoitukseen. Motiva aktivoi energian säästöä, energian tehokasta käyttöä ja uusiutuvien energialähteiden markkinoita. Motiva kokoaa, jalostaa ja jakaa tietoa, kehittää menetelmiä ja vauhdittaa uuden teknologian käyttöönottoa sekä pyrkii verkottamaan alan organisaatioita, jotta resurssien käyttö olisi mahdollisimman tehokasta.

Ilmastostrategiaa koskevassa lausunnossaan vuonna 2001 eduskunta korosti, että strategian täsmennys- ja kehittämistarpeita on muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevassa tiedotuksessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö aloitti tiedotuskampanjan ilmastonmuutoksesta ja sen edellyttämistä torjuntatoimenpiteistä yhteistyössä kolmen muun ministeriön kanssa vuonna 2002 ja tiedotusta jatketaan vuonna 2003.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää energiatalouden kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseen sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseen. Tukea voidaan myöntää energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista sekä uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä edistävien sekä energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentäviin sekä energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistäviin investointi- ja selvityshankkeisiin. Etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea ei myönnetä valtionosuutta saaviin perustamishankkeisiin. Energiatuen myöntämisestä päättää kauppa- ja teollisuusministeriö ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (625/2002) mukaisesti myös työvoima- ja elinkeinokeskukset.

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai omarahoitusta.

Valtionavustuslakia (688/2001) sovelletaan yleislakina energiatukea myönnettäessä. Energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (625/2002) säädetään tuen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa erikseen päätöksen muiden kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittujen hankkeiden tai ohjelmien tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston päätösten (29/1999 ja 45/1996) ja energia-avustuksista annetun lain (1607/1991) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.

Vuonna 2003 tukea saa myöntää enintään 29 228 000 euroa.

Selvitysosa:Energiatuen tavoitteena on vähentää energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittoja sekä edistää energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Tukea myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, jotka toteuttavat määräaikaan ja tavoitteisiin sidottuja poliittisia ohjelmia kuten Suomen kansallista ilmastostrategiaa ja sen osana toteutettavia uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa, energiansäästöohjelmaa ja energiansäästösopimusjärjestelmää. Etusijalla ovat uuden teknologian ja uusiutuvien energialähteiden tuotantoa tai käyttöä edistävät hankkeet.

Vuonna 2003 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 27,2 milj. euroa.

45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 2 §:n mukaisten korkotukilainojen korkotuen maksamiseen. Vuonna 2003 ei uusia korkotukilainoja hyväksytä.

Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5—8 aikana 2 prosenttia korkotukilainan määrästä. Erityisistä syistä voi korkotukilainan korkohyvityksen määrä olla neljän ensimmäisen lainavuoden aikana enintään 6 prosenttia korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5—8 aikana enintään 4 prosenttia korkotukilainan määrästä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. Korkohyvitys on aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan korkotukea ennen vuotta 1993 hyväksytyille korkotukilainoille. Energiainvestoinneille ei vuoden 1992 jälkeen ole myönnetty korkotukea.

50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen järjestöille ja yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan toimintaan. Tällä tarkoitetaan erityisesti sellaista toimintaa, jolla edistetään energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä kotimaisten polttoaineiden tuotantoa. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti pienet taloudelliset resurssit omaaville järjestöille ja muille yhteisöille. Avustusta voidaan myöntää joko yleisavustuksena järjestön sääntömääräisen toiminnan tukemiseen tai erityisavustuksena tiettyyn hankkeeseen.

Valtionavustuslakia (688/2001) sovelletaan yleislakina eräitä energiataloudellisia avustuksia myönnettäessä. Tarkemmat säännökset tuen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä on annettu valtioneuvoston asetuksella (56/2002).

Selvitysosa:Avustuksilla edistetään hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita tukevien yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa. Ensisijaisia tavoitteita ovat tuulivoiman ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen sekä bioenergian ja muiden kotimaisten polttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen. Lisäksi on mahdollista tukea energian säästön ja tehokkaan käytön edistämistä. Avustusten käytön painopiste on taloudellisilta resursseiltaan pienten yhteisöjen toiminnan tukemisessa.