Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

03. Tutkimus- ja kehittämistoimintaPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta sekä valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Sen mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, tietotuotannolla sekä tiedonvälityksellä:

  • — hyvinvoinnille vahva perusta
  • — kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.

Hallitusohjelman erityisenä painotuksena on korostettu myös perheiden asemaa sekä sukupuolten tasa-arvoa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (mom. 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot ja mom. 33.03.50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin).

Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita. (mom. 33.03.50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin).

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (mom. 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot ja mom. 33.03.50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin).

Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (mom. 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot).

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.

Tuotokset ja laadunhallinta

Laitokset varautuvat omalta osaltaan osallistumaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2011 toimeenpanoon.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 68 319 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ottaa vuoden 2014 toimintansa perustaksi sosiaali- ja terveysministeriön strategian "Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020" sekä THL:n oman strategian "Terveydestä hyvinvointia - 2020 - hyvinvoinnista terveyttä". Sosiaalisen kestävyyden teemat liittyvät hyvinvoinnin turvaamisen taloudelliseen perustaan, hyvinvoinnin oikeudenmukaiseen jakautumiseen ja varautumiseen globaalien ilmiöiden tuottamiin muutoksiin. THL:n toiminnassa kestävyysteemat ovat mukana väestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn, palvelujärjestelmän tehokkuuden ja rahoituspohjan varmistamisen kysymyksissä. THL:n oman strategian päälinjaukset tähtäävät laitoksen toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseen juuri näissä kysymyksissä. Linjauksissa määritellään tavoitteiksi, että väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi kohentuvat, terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, valmius torjua globaaleja ja kansallisia terveys- ja hyvinvointiuhkia on korkealla tasolla ja sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmä vastaa tehokkaasti väestön ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnassa 2010-luvulla korostuu myös asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi. Julkisin varoin kerättyjen tietovarantojen käytettävyyden parantaminen on määritelty vuonna 2011 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä kaikilla aloilla keskeiseksi tavoitteeksi. THL on sosiaali- ja terveysalan tietovarantojen keskeinen tuottaja, jalostaja ja käytön edistäjä. THL:n strategiassa tietovarantoihin liittyy kaksi kuudesta päälinjauksesta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysalan tietovarantoja käytetään laajasti terveyden ja hyvinvoinnin sekä palvelujärjestelmän toimivuuden edistämiseen. Lisäksi toimitaan niin, että hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon eri tasoilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kohdentaa voimavarojaan uudelleen strategiansa mukaisesti. Laitos huolehtii siitä, että sen toiminnassa otetaan huomioon kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistavoitteet, jotka liittyvät myös sektoritutkimusjärjestelmän uudistamiseen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Laitos toimii taloudellisesti ja tuottavasti.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on riittävä osaaminen toteuttaa tavoitteet. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee.

Määrärahasta on varattu 400 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 105 753 104 198 103 319
Bruttotulot 35 751 34 000 35 000
Nettomenot 70 002 70 198 68 319
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 567    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 361    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot,suoritteiden myyntituotot 6 232 7 250 7 250
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 93 250 250
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 535 7 105 7 105
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -303 145 145
Kustannusvastaavuus, % 95 102 102

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 20 518 17 000 17 000
— EU:lta saatava rahoitus 4 177 4 500 4 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 715 1 700 1 700
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 5 187 2 550 3 550
Tuotot yhteensä 31 597 25 750 26 750
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 35 736 30 294 31 294
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -4 139 -4 544 -4 544
Omarahoitusosuus, % 12 15 15

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset ja htv:t tulosalueittain1)

  2012
tilinpäätös
1 000 €
htv 2013
arvio
1 000 €
htv 2014
tavoite
1 000 €
htv
             
Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala 10 927 127 10 927 127 10 173 127
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala 28 954 290 28 954 290 27 232 290
Terveyden suojelun toimiala 25 741 332 25 741 332 23 622 332
Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala 28 749 292 28 749 292 27 015 292
Tieto-osasto 12 274 106 12 274 106 11 645 106
Kansanväliset asiat 3 763 22 3 763 22 3 632 22
Yhteensä 110 408 1 169 110 408 1 169 103 319 1 169

1) Yhteiset palvelut ja muut tukitoiminnot on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Menot sisältävät myös rokoteohjelman mukaiset rokotehankinnat ja oikeuslääkintätoimen momentin käytön. Nämä menot eivät vähennä THL:n toimintamenomomenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biopankkilain toimeenpanoon liittyvä siirto momentille 33.02.05 (-1 htv) -70
Hallituksen menosäästöpäätös -500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) (uudelleenkohdennus momentille 33.01.21) 110
Palkkausten tarkistus 206
Tuottavuustoimet -1 165
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -150
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -147
Tasomuutos -163
Yhteensä -1 879

2014 talousarvio 68 319 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 70 198 000
2012 tilinpäätös 69 796 000

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 36 842 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 21 284 000 euroa ja muihin menoihin 15 208 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tavoitteet toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hyvinvoinnille vahva perusta -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työurien pidentämiseen, työelämän vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen
  • — työn, työolojen ja työelämän laadun kehittämiseen
  • — työhyvinvoinnin arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen työpaikoilla, myös pientyöpaikkojen tarpeet huomioon ottaen
  • — johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen valtakunnallisille ja alueellisille verkostoille
  • — työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamisessa ja sairauspoissaolojen hallinnassa.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työterveyshuollon palvelujen sisällön, laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja yhteentoimivuuden parantamiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta
  • — nuorten, osatyökykyisten ja työttömien työllistymisedellytysten parantamiseen
  • — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
  • — sosiaali- ja terveysalan johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen.

Elinympäristö tukemaan hyvinvointia -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — toimivan ja hyvinvointia edistävän sisäilmaympäristön varmistamiseen toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamisessa
  • — työtapaturmien ja työstä johtuvan sairastumisen vähentämiseen
  • — nanoteknologian turvallisen käytön varmistamiseen erilaisissa työympäristöissä ja sen turvallisuuden edistämiseen teollisissa prosesseissa
  • — ympäristöyliherkkyyksien hallintaan
  • — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa (C-laboratoriovalmiuden ylläpito).
Henkisten voimavarojen hallinta

Työterveyslaitos kehittää osaamistaan vuonna 2012 valmistuneen henkilöstörakennesuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.

Tuotokset ja laadunhallinta

Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Tieteelliset julkaisut 475 450 450
Yleistajuiset julkaisut 379 450 450
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk 121 000 130 000 140 000
Asiantuntijapalvelutyöpäivät 53 400 50 000 56 000
Työympäristön mittaukset ja analyysit 58 700 48 000 56 000
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset 1 864 1 700 1 800
Koulutettavapäivät 22 700 18 000 24 000

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 66 860 000 euroa, myönnetään valtionapua 36 842 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2014 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2012—2014

  Menot (1 000 euroa) Oma rahoitus
(1 000 euroa)
Valtionapu (1 000 euroa)
Osaamiskeskus 2012
tot.
2013
arvio
2014
arvio
2012
tot.
2013
arvio
2014
arvio
2012
tot.
2013
arvio
2014
arvio
                   
Tiedolla vaikuttaminen 9 540 9 664 9 645 1 925 1 845 1 845 7 615 7 819 7 800
Ratkaisujen kehittäminen 22 812 23 109 22 103 8 866 9 000 8 801 13 946 14 109 13 302
Asiakasratkaisut 20 512 20 778 20 736 18 749 18 500 18 500 1 763 2 278 2 236
Osaamiskeskukset 14 220 14 405 14 376 447 872 872 13 773 13 533 13 504
Yhteensä 67 083 67 956 66 860 29 987 30 217 30 018 37 097 37 739 36 842
                   
Rahoitusosuus %       45 44 45 55 56 55

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästöpäätös -500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) (uudelleenkohdennus momentille 33.01.21) 60
Palkkausten tarkistusten vaikutus valtionapuun 250
Tuottavuustoimet -832
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -100
Yhteensä -1 122

2014 talousarvio 36 842 000
2013 talousarvio 37 964 000
2012 tilinpäätös 37 369 000

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin

5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin

 
Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma
Työterveystoiminta
Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut
Työhyvinvointifoorumi, työhyvinvoinnin verkostoyhteistyö
Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä
Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma
Kansallisen syöpäkeskuksen verkosto
Joint Action hankkeiden kansallinen rahoitus
Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma
Vammaislakien yhdistämisen suunnittelu ja valmistelu hanke
Hoitoon pääsy ja valinnanvapauden laajentumisen vaikutukset
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen
Uusien hankkeiden käynnistäminen
Johtamisen kehittämisverkosto
Viranomaisten yhteiset kenttäjohtamisjärjestelmät (KEJO, Erica)
Inhimillinen pääoma osatyökykyisten työurien pidentämisen tukena
Kansallinen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma
Monialainen kuntoutusselvitys 2013—2015, sisältää kokonaisselvityksen vammaisten apuvälinepalveluista
Lääkepolitiikka 2020 seuranta; lääkehuolto tulevaisuuden palvelurakenteissa
Tupakoinnin terveystaloudelliset vaikutukset -hanke
Osatyökykyisten toimintakonseptin juurruttaminen
Mielekäs-hanke sote-alan vetovoimaisuuden edistämiseksi
Tasa-arvo -hankkeet
EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat
EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen 100
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen vähennys VeTo-projektiin ja päihdeäiteihin liittyen -1 550
Osatyökyky-toimenpideohjelman toimeenpano 400
Säästöpäätös -1 000
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen 500
Työpankkikokeilu ja muut työllistämistoimet (HO) 200
Tasomuutos -246
Yhteensä -1 596

2014 talousarvio 7 730 000
2013 talousarvio 9 326 000
2012 tilinpäätös 10 480 000