Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maatalous
              42. Satovahinkojen korvaaminen
              44. Luonnonhaittakorvaus
              45. Luopumistuet ja -eläkkeet
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. MaatalousPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen aikaisempaa suuremman vaihtelun vuoksi. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt 2000-luvulla tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitykseen valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa. Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttaa myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU- ja kansalliset tuet. Kaikki merkittävät tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2014 alkavan EU:n uuden rahoituskauden alkuvuosina. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen mukaisten tukijärjestelmien toimeenpano alkaa pääosin vasta vuonna 2015. Vuonna 2014 jatketaan vuonna 2013 käytössä olevien järjestelmien soveltamista. Vuoden 2013 aikana valmistellaan ja lähetetään Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2014—2020. Vuoden 2013 aikana käydään neuvottelut komission kanssa Etelä-Suomen kansallisen tuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan jatkosta.

Vuonna 2012 maatalouden kannattavuus parani hieman edellisvuoteen verrattuna. Asetetusta kannattavuustavoitteesta saavutettiin kirjanpitotiloilla keskimäärin 58 % (47 % vuonna 2011, 46 % vuonna 2010, 33 % vuonna 2009). Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukainen maataloustulo kasvoi vuoden 2011 tasolta. Tuotannon kannattavuus vaihtelee tuotantosuunnittain ja tilakohtaisesti. Myös sääolojen vaihtelu heijastuu suoraan maatalouden taloudellisiin tuloksiin ja tuotantomääriin.

Maataloustuotannon määrä säilyi vuonna 2012 pääosin aiempien vuosien tasolla. Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastasivat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudanlihan ja lampaanlihan sekä rukiin ja valkuaiskasvien tuotantoa.

Maatalouden toimintaedellytysten säilyminen ja kehittyminen edellyttävät, että Suomen tuottavuus- ja rakennekehitys eivät merkittävästi poikkea keskeisistä kilpailijamaista. Rakennetuet edistävät tuottavuus- ja rakennekehitystä.

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään, vesistöihin ja ilmaan vähenevät ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten, sekä uusien, tarkennettujen tuotantomenetelmien seurauksena. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästörajoitusten mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.

Toimintaympäristön muutoksen tunnusluvut

  2009 2010 2011 2012 Kehitysarvio
2013—2014
           
Tukea saaneiden tilojen määrä, kpl 63 424 62 003 60 824 58 527 rakennekehitys jatkuu
— väheneminen edellisestä vuodesta, % 2,5 2,3 1,9 3,9 rakennekehitys jatkuu
Tilojen keskimääräinen peltopinta-ala, ha 37,0 37,7 38,5 39,9 kasvaa
Pellonkäyttö          
Maatalouskäytössä yhteensä, ha, josta 2 296 400 2 291 900 2 286 700 2 285 200 nykyinen taso
— elintarvikkeiden, energian ja rehujen tuotannossa oleva ala 2 086 600 1 977 000 2 011 000 2 005 400 nykyinen taso
— kesantona oleva ala1) 209 800 314 900 275 700 279 800 kehittyy kasvinviljelytuotteiden kysynnän mukaan
Tuotantomäärät          
Maitomäärä, milj. ltr 2 215 2 222 2 190 2 188 nykyinen taso
Lihantuotanto yhteensä, milj. kg, josta 382,5 382,6 387,3 382,0  
— naudanlihan tuotanto 81,1 82,1 82,7 80,4 nykyinen taso
— sianlihan tuotanto 205,7 203,1 201,8 192,8 sopeutuu kysyntään
— siipikarjanlihan tuotanto 94,9 96,3 101,5 107,4 sopeutuu kysyntään
— muu lihatuotanto 0,8 1,1 1,3 1,4 nykyinen taso
Kananmunien tuotanto, milj. kg 53,9 61,5 62,3 62,2 sopeutuu kysyntään
Viljasato yhteensä, milj. kg 4 261 2 989 3 668 3 659 nykyinen taso

1) Tiedot sisältävät hoidetun viljelemättömän pellon ja vuodesta 2010 alkaen myös viherlannoitusnurmen.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Pääluokkaperusteluissa esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisilla tukijärjestelmillä. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden (kuten uudet tuotteet sisältäen bioenergian, uudet tuotantoteknologiat, uudet ympäristöystävällisemmät tuotantotavat) kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon.

Maatalouden rakennetuen avulla sekä varhaiseläkejärjestelyin pyritään tuotantokustannusten alentamiseen edistämällä yrityskoon kasvua. Rakennetuki suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Rakennetukia myönnetään korkotukena ja Makerasta rahoitettavina avustuksina ja valtion takauksina. Korkotukilainoja voidaan myöntää enintään 250 milj. euron lainapääomalle. Korkotukilainoja myönnetään pääasiassa maatilojen tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Käytettävissä olevat varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on kaksi talousarvion ulkopuolista rahastoa. Maatalouden interventiorahastoon (Mira) momentilta 30.20.60 tehtävällä siirrolla katetaan lähinnä interventiovarastoinnista valtion vastattavaksi jääviä menoja. Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) ei esitetä tehtäväksi määrärahan siirtoa talousarviosta vuonna 2014. Hallitusohjelman mukaisesti "Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera-rahoitusjärjestelmä) toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioidaan. Samalla selvitetään nykyisen avustuspainotteisen tukijärjestelmän vaikutukset maatalouden kustannuksiin ja pyritään hillitsemään rakentamisen kustannuskehitystä. Maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan." Vuodelle 2014 ehdotettu korkotukilainavaltuus ja Makeran käytettävissä olevat varat arvioidaan riittäväksi maatalouden rakennetukeen.

Vuonna 2014 rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007—2013 varoin nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuen avustusosuus niin kauan kuin ohjelman EU-rahoitusta on käytettävissä ja sen jälkeen kokonaan kansallisin varoin. Investointitukikohteet, korkotukilainojen korkotuki ja valtiontakaus on tarkoitus rahoittaa kokonaan kansallisin varoin. Tuella arvioidaan rahoitettavan noin 500 tilanpidon aloittamista.

Vuonna 2011 käynnistyi uusi nelivuotinen luopumistukijärjestelmä. Se tarjoaa ikääntyneelle viljelijälle mahdollisuuden tuotannosta luopumiseen luovuttamalla tila jatkajalle tai pellot tilaansa laajentavalle viljelijälle. Pellon lisämaaksi myynnistä luopumistapana luovuttiin vuoden 2013 alusta lukien. Varhaiseläkettä arvioidaan vuoden 2014 lopussa nostavan noin 16 100 henkilöä.

Valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon mukaan koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky tulee turvata ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Momentin 30.20.46 varoista myönnetään tukea EU-rahoitteisiin ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin, kuten hedelmä- ja vihannesorganisaatioiden toimenpideohjelmiin ja mahdollisesti käyttöön otettavaan kouluhedelmäjärjestelmään. Momentin 30.20.47 varoista myönnetään kokonaan kansallisesti rahoitettavaa tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteina ovat muun muassa kuluttajan luottamuksen vahvistaminen, ruuan ja ruokakulttuurin arvostuksen nostaminen, ruuantekijöiden osaamisen varmistaminen, terveellisten ruokatottumusten edistäminen sekä varmistetun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmän kehittäminen suomalaiseen ruokaketjuun. Samoin tuetaan hallitusohjelmaan perustuvien vuonna 2013 valmistuneiden luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä.

Maa- ja elintarviketutkimus tuottaa ja välittää yhteistyössä neuvonnan kanssa tutkimukseen perustuvaa tietoa maa-, puutarha- ja elintarviketalouden sekä näihin liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen (MTT) on koottu maa-, puutarha- ja elintarviketalouden biologinen, taloudellinen ja teknologinen tutkimus. MTT kehittää ja tehostaa toimintaansa vastaamaan paremmin yhteiskunnan muuttuneita tarpeita muun muassa Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Lisäksi tutkimusta rahoitetaan momentin 30.01.22 yhteistutkimusvaroin ja Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Tutkimuksen ja neuvonnan yhteisillä toimilla vaikutetaan myös maatilojen energiavalintoihin.

Viljelijätukien menot ja niiden EU-osuus vuosina 2012—2014 (milj. euroa)

  Vuodelle
2012
maksettu tuki
Budjetoitu
vuodelle
2013
Esitys
vuodelle
2014
       
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom. 30.20.40) 534,3 511,0 498,8
EU-tulotuki (mom. 30.20.41)1) 534,2 539,2 524,0
Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä (mom. 30.20.43) 400,3 379,4 369,3
— valtion osuus 286,3 267,6 262,4
— EU:n osuus 114,0 111,8 106,9
Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom. 30.20.44) 421,7 411,7 422,6
— valtion osuus 303,6 296,4 304,3
— EU:n osuus 118,1 115,3 118,3
Yhteensä viljelijätuet 1 890,5 1 841,3 1 814,7
— valtion osuus 1 124,2 1 075,0 1 065,5
— EU:n osuus 766,3 766,3 749,2
— EU:n osuus, % 40,5 41,6 41,3

1) Ei sisällä EU-markkinatukea, joka ei ole viljelijätuki.

MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävän maatalouden rakennetuen kehittyminen tukimuodoittain vuosina 2012—2014 (milj. euroa)

  2012
tilinpäätös
Arvio
vuodelle
2013
Arvio
vuodelle
2014
       
MAKERA      
Käytettävissä olevat varat yhteensä 215,7 175,9 141,5
— omat tulot (mm. lainojen lyhennykset ja korot) 48,7 45,1 40,5
— lainojen ja avustusten peruutukset 0,2 3,0 2,8
— tulot EU:lta + sekalaiset tulot 23,0 26,6 21,3
— edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 140,0 101,2 76,9
— muut tulot 3,8 - -
— siirto talousarviosta - - -
       
LAINAT, yhteensä 193,0 253,0 252,0
MAKERAsta (valtionlainat) 2,2 3,0 2,0
Korkotukilainat yhteensä (mom. 30.20.49)1) 190,8 250,0 250,0
       
AVUSTUKSET (MAKERAsta) 75,5 95,0 90,0
       
KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom. 30.20.49) 18,6 58,9 31,4

1) Vuoden 2012 osalta sidottu määrä.

01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 661 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään 80 000 euroa

2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennustöihin

3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen menojen maksamiseen

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omavastuuosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta

6) suunnitellun luonnonvarakeskuksen perustamisesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) tuottaa tutkimustietoa, palveluja ja ratkaisuja tärkeimpiin maa- ja elintarviketalouden kysymyksiin sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tutkimuksen ja kehitystoiminnan tuottamia uusia ratkaisumalleja ja teknologiaa hyödynnetään elinkeinojen kilpailukyvyn, vastuullisuuden ja kestävyyden kehittämisessä sekä uusien liiketoimintakonseptien luomisessa.

Pääosa MTT:n tutkimuksesta jakautuu viidelle tutkimusalueelle, joiden teemat keskittyvät maa- ja elintarviketalouden strategisiin kehityskysymyksiin. MTT hyödyntää tutkimuksessa monitieteisyyttään ja kytkee yhteen vahvaa osaamista luonnontieteiden, teknologiatutkimuksen sekä talous- ja yhteiskuntatieteiden aloilla. Kestävä biotalous, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen, maatalouden haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy sekä maa- ja elintarviketalouden tuotantoa ja maaseudun kehittämistä tukeva vihreän talouden tutkimus ovat MTT:n keskeisimpiä tutkimusaloja. MTT:llä on lisäksi viranomais- ja asiantuntijatehtäviä, joissa hyödynnetään tutkimuksen yhteydessä hankittavaa asiantuntemusta.

MTT tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

Maaseudun kehittäminen
  • — Maaseudun yritystoiminnan vahvistaminen sekä vihreän talouden ja ekosysteemipalveluiden kehittäminen.
  • — EU:n ja kansallisten politiikkojen tehokkuuden arviointi maaseudun kehityksen osalta.
Maa- ja puutarhatalouden kehittäminen
  • — Ruuantuotannon tuottavuuden, kannattavuuden ja ruokaturvan edistäminen mm. kehittämällä alkutuotannon menetelmiä ja tuotannonohjausta sekä kehittämällä menetelmiä kasvin- ja eläinjalostuksen tarpeisiin.
  • — Ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, kasvihuonekaasupäästöjen ja ravinne- ja torjunta-ainekuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
  • — Luomutuotannon tutkimusta ja kehitystoimintaa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa perustetussa Luomuinstituutissa.
  • — Maatalouden ja koko ruokajärjestelmän vastuullisuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen.
  • — Maa- ja elintarviketalouden biomassojen hyödyntäminen alan yritysten kanssa: uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja ja innovaatioita materiaalikierron hyödyntämisen tehostamiseksi sekä kierrätysravinteiden tuotteistamiseksi turvallisiksi ja tehokkaiksi lannoitevalmisteiksi ja maanparannusaineiksi.
Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun kehittäminen
  • — Ratkaisuja kasvien ja eläinten terveyden edistämiseksi, eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi.
  • — Ratkaisuja kasvisten ja kasvisvalkuaisen kulutuksen lisäämiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2014 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen MTT:lle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallinen tehokkuus

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2012 toteutuma 2013 arvio 2014 arvio
  Kust. 1 000 €1) Tuotot 1 000 €2) Htv Kust. 1 000 €1) Tuotot 1 000 €2) Htv Kust. 1 000 €1) Tuotot 1 000 €2) Htv
                   
Maaseudun kehittäminen 7 019 2 670  98 8 000 3 000 113 7 300 2 800 97
— Tutkimus 6 383 2 302 91 7 300 2 650 103 6 700 2 450 92
— Asiantuntijatehtävät 636 368 7 700 350 10 600 350 5
Maa- ja puutarhatalous 31 513 11 087 456 27 300 9 300 386 30 000 10 850 417
— Tutkimus 26 379 9 663 392 22 500 8 000 326 25 000 9 400 357
— Asiantuntijatehtävät 5 134 1 424 64 4 800 1 300 60 5 000 1 450 60
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 7 328 2 685 98 8 600 3 150 122 7 700 2 900 99
— Tutkimus 6 724 2 565 89 8 000 3 000 114 6 900 2 700 89
— Asiantuntijatehtävät 604 120 9 600 150 8 800 200 10
Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 6 059 2 079 82 5 100 1 680 72 6 000 2 090 73
— Muu tutkimustoiminta 1 510 690 21 1 300 610 18 1 500 690 19
— Muut asiantuntijatehtävät 2 928 1 008 41 2 100 700 30 2 900 1 010 37
— Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 1 621 381 20 1 700 370 24 1 600 390 17
Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 51 919 18 521 734 49 000 17 130 693 51 000 18 640 686
— Tutkimus 40 996 15 220 593 39 100 14 260 561 40 100 15 240 557
— Asiantuntijatehtävät 10 923 3 301 141 9 900 2 870 132 10 900 3 400 129
Maksullinen toiminta 4 066 3 850 33 3 750 3 800 38 3 850 4 000 40
Kaikki yhteensä3) 55 985 22 371 767 52 750 20 930 731 54 850 22 640 726

1) Tukitoimintojen nettokustannukset (tukitoimintojen kustannuksista on vähennetty niihin kohdistuneet tulot) on vyörytetty päätoiminnoille. Kustannukset sisältävät myös pääomakustannukset (käyttöomaisuuden poistot sekä omaisuuteen sitoutuneen pääoman koron) ja vastaavasti vuosittaisia investointeja ei huomioida kustannuslaskennassa kyseisen vuoden suorina kustannuksina.

2) Sisältää vain esitettyihin toimintoihin suoraan kohdistetut tuotot sekä muiden virastojen momenteilta kirjaus- ja käyttöoikeudella saadut rahoitukset. Tukitoimintoihin kohdistuneet tuotot eivät näy laskelmassa tuottoina, vaan ne käsitellään kustannuslaskennassa ydintoimintojen kustannuksia pienentävänä tekijänä (2012: 2,979 milj.euroa, TA 2013: 3,270 milj.euroa, TAE 2014: 2,860 milj. euroa).

3) Htv: 2012 kokonaishenkilötyövuosimäärätoteutuma, 2013 TA momentin 30.20.01 htv-kiintiö 731 htv ja 2014 TAE momentin 30.20.01 htv-kiintiö 726 htv.

  • — Toimintaa suunnataan vastaamaan asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeita.
  • — Edistetään julkisten tietovarantojen avaamista ja hyödyntämistä.
  • — Kehitetään asiakkuuksien johtamista ja markkinointiosaamista. Innovaatioiden kaupallistamista nopeutetaan. Yhteistutkimuksen ja asiakasrahoitteisen toiminnan kannattavuutta parannetaan.
  • — Tiedon ja teknologian vaihtoa kehitetään yhdessä tulosten käyttäjien ja innovaatioketjun muiden toimijoiden kanssa. Jatketaan monipuolista julkaisutoimintaa ja kehitetään verkkopalveluja sekä neuvontayhteistyötä.
  • — Laitos osallistuu uuden EU-kauden maaseutuohjelman sekä alueellisesti toteutettavien rakennerahasto-ohjelmien suunnitteluun. Tavoitteena on elinkeinojen kehittämisresurssien tehokas hyödyntäminen, suuntaaminen ja vaikuttavuus alueellisten kehittämistavoitteiden mukaisesti.
  • — Henkilöstörakennetta kehitetään tutkijavaltaiseen ja jatkotutkinnon suorittaneiden suuntaan.
  • — Tasapainotetaan taloutta toimintaa fokusoimalla, kannattavuutta parantamalla, lisätuloja hankkimalla ja kustannuksia leikkaamalla. Koetoiminnassa siirrytään aiempaa joustavampiin toimintamalleihin. Talouden tasapainottamisessa varmistetaan, että asiakasvaikuttavuus ja toiminta eivät vaarannu, vaikka rahoitusrakenne on muuttunut.
  • — Yliopistoyhteistyötä ja tutkimusinfrastruktuuriyhteistyötä lisätään.

Viitaten pääluokkaperusteluissa todettuihin hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustaviin tavoitteisiin:

  • — Laitos osallistuu Luonnonvarakeskuksen muodostamista koskevaan valmisteluun.
  • — Laitoksen tutkimusta suunnataan ja tutkimuksen tukipalveluja ja infrastruktuureja kehitetään Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) sovittujen painopisteiden mukaisesti.
  • — Laitos osallistuu maa- ja metsätalousministeriön VATU-hankkeiden toteutukseen.

Taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuja

  2012
toteutuma
2013
talousarvio
2014
tavoite
       
1. Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkija htv, 1 000 € 166 160 163
2. Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/julkaisu, 1 000 € 32 34 38
3. Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/asiakkaita palvelevat tuotokset, 1 000 € 205 204 178
4. Yhteishankerahoituksen ja maksullisen toiminnan tuotot/tutkija htv, 1 000 € 72 68 72
5. Julkaisut yhteensä, kpl/tutkija henkilötyövuosi 5,3 4,7 4,3
— joista asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita kpl/tutkija htv 0,7 0,7 0,8
— josta ammattilehtiartikkeleita kpl/tutkija htv 1,3 1,7 1,4
— josta yleislehtiartikkeleita kpl/tutkija htv 0,1 0,3 0,2
— joista muita julkaisuja kpl/tutkija htv 3,2 2,0 1,9
Asiakkaita palvelevat tuotokset, kpl/tutkija henkilötyövuosi 0,8 0,7 0,9
Tuotokset ja laadunhallinta

Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl)

  2012
toteutuma
2013
talousarvio
2014
tavoite
       
Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 215 220 242
Ammattilehtiartikkelit 409 520 443
Yleislehtiartikkelit 26 90 52
Muut julkaisut 993 610 600
Julkaisut yhteensä 1 643 1 440 1 337
       
Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi 157 160 176
Uudet tuotteet 24 15 27
Keksintöilmoitukset ja patentit 7 10 11
Analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset 65 55 72

Kasvinsuojeluainelausunnot ja tutkimusraportit (kpl)

  2012
toteutuma
2013
talousarvio
2014
tavoite
       
Kansalliset GM-lausunnot 3 6 5
GM-riskiarviot EFSA:lle - 1 -
Neuvonnalliset julkaisut 63 40 40
Neuvonnalliset esitelmät 17 40 20
Maksullisen testauspalvelun luottamukselliset raportit (GEP/GLP) 58 45 50
Maksulliset valmisteiden tehokkuusarviot 3 5 5

Varmennetuista lisäys- ja taimiaineistoista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (9/2006) mukainen toiminta edellyttää valiotaimituotannon toimintamahdollisuuksien vakauttamisen osalta hintatukea, joka on määritelty 80 000 euroksi.

1.1.2012 voimaan astuneessa laissa kasvinsuojeluaineista (1563/2011, 27 §) MTT velvoitetaan tekemään kasvinsuojeluaineiden biologisen tehokkuuden ja käyttökelpoisuuden tarkastuksia ja antamaan lausuntonsa hyväksynnän edellytyksistä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (TUKES). Kasvinsuojeluaineiden tutkimus- ja testaustoiminnalla tuotetaan kansainvälisten laatujärjestelmien mukaisesti puolueetonta tietoa, jota käytetään rekisteröinnissä, neuvonnassa ja kuluttajille suunnattavan informaation tukemisessa.

MTT toteuttaa ulkoasiainministeriön instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumenttiin (IKI) kuuluvia hankkeita kehitysmaissa. Ulkoasiainministeriö maksaa momentin 24.30.66 määrärahasta MTT:lle jälkikäteen tilitystä vastaan hankkeesta aiheutuneet toteutuneet kustannukset sekä Suomen että kehitysyhteistyön kohdemaan osalta. Koska kehitysmailla ei ole omia varoja sijoitettavaksi hankkeisiin, eikä niillä näin ollen ole mahdollisuuksia odottaa ulkoasianministeriön jälkikäteissuorituksia, on lyhytaikaisten rahoitusennakoiden antaminen kehitysyhteistyön kohdemaalle edelleen välttämätöntä hankkeiden aloittamisen ja etenemisen turvaamiseksi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 58 781 55 730 58 011
Bruttotulot1) 25 154 23 900 25 350
Nettomenot 33 627 31 830 32 661
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 514    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 202    

1) Vuoden 2014 bruttotuloissa ei ole otettu huomioon muiden virastojen jakamattomia määrärahoja yhteensä 0,150 milj.euroa.

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
tavoite
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 8 212 8 100 8 100
— EU:lta saatava rahoitus 2 630 1 900 2 800
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 7 673 7 000 7 600
Tuotot yhteensä 18 515 17 000 18 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 41 467 36 500 37 350
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -22 952 -19 500 -18 850
Omarahoitusosuus, % 55 53 50

Yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen lisäksi käytössä arvioidaan olevan maksullisen toiminnan tuloja 4,0 milj. euroa, EU-maataloustukia 1,0 milj. euroa sekä muita tuloja 2,0 milj. euroa.

Määrärahasta käytetään vähintään 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen, mikä on otettu huomioon määrärahassa totopelien tuotto-osuutena momentille 12.30.20 kertyvistä varoista.

Tuloina otetaan huomioon muut kuin momenteille 12.30.32 ja 12.30.99 kertyvät tutkimuskeskuksen toiminnasta kertyvät tulot. Puutarhakasvien jalostusmaksuina vuonna 2014 kertyvät tulot 80 000 euroa on merkitty momentille 12.30.32 ja pääomaluonteiset tulot momentille 12.30.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-5 htv) -250
Palkkausten tarkistukset 107
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -76
Tasomuutos 1 050
Yhteensä 831

2014 talousarvio 32 661 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 31 830 000
2012 tilinpäätös 34 315 000

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 498 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) mukaiseen kansalliseen tukeen

2) vuonna 2013 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2015 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki ja eläinten hyvinvoinnin tuki) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Kansallista tukea maksetaan lähes kaikille aktiivitiloille.

Vuonna 2013 neuvotellaan EU:n komission kanssa Etelä-Suomen kansallisen tuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan soveltamisesta vuodesta 2014 eteenpäin. Etelä-Suomen kansallista tukea on maksettu tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle ja kasvinviljelylle. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella.

Määrärahaa tarvitaan Manner-Suomessa luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta aiheutuvien menojen maksamiseen 119 400 000 euroa ja ennen vuotta 2014 tehdyistä muista tukipäätöksistä aiheutuvien menojen maksamiseen 1 000 000 euroa. Momentille ehdotetaan määrärahaa muista vuonna 2014 tehtävistä tukipäätöksistä aiheutuvien menojen maksamiseen 378 400 000 euroa ja myöntämisvaltuutta 30 000 000 euroa. Myöntämisvaltuuden perusteella tehtävät sitoumukset tehdään ehdolla, että tukea maksetaan vain siinä määrin kuin eduskunta myöntää tulevissa talousarvioissa määrärahoja.

Luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa on tarkoitus maksaa koko maassa EU-osarahoitteisen luonnonhaittakorvauksen (LFA) lisäosana. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukimuotoja.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2012—2014 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi (milj. euroa)

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 534,3 505,8 498,8
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 74,9 62,4 62,4
   Pohjoinen tuki 328,2 317,7 310,3
   Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa 119,4 119,4 119,4
   Muu kansallinen tuki 11,8 6,3 6,7
Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta 19,8 10,0 1,0
Valtuus budjetissa 58,0 30,0 30,0

Valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
             
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 1,0 - - - - 1,0
Vuoden 2014 sitoumukset - 30,0 - - - 30,0
Valtuus yhteensä 1,0 30,0 - - - 31,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO-säästön lisäys (vastaava HO-säästön vähennys mom. 30.10.50) -1 200
Tasomuutos -11 000
Yhteensä -12 200

2014 talousarvio 498 800 000
2013 talousarvio 511 000 000
2012 tilinpäätös 544 000 000

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 530 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2014 maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet. EU-tulotuet ovat suoria tukia, jotka turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna tilatukena. Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia n. 10 % EU-tulotuen määrästä.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP2020) voimaan tulo on siirtynyt vuoteen 2015. Uusi rahoituskausi käynnistyy vuonna 2014. Suoriin tukiin aiemmin kohdistunut vuosittainen tuen mukauttaminen eli modulaatio poistetaan käytöstä jo vuonna 2014. Muilta osin suorat tukijärjestelmät pysyvät vuoden 2013 mukaisina.

Tulotukiin tarvittava määräraha alenee vuoden 2013 tasosta 15 200 000 eurolla.

EU-tulotuet muodostivat vuonna 2012 noin 8 % maatalouden kokonaislaskennan mukaisesta kokonaistuotosta. Vuonna 2014 EU-tulotukien osuus kaikista maa- ja puutarhataloudelle maksetuista viljelijätuista arvioidaan olevan noin 29 %.

EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan 6 000 000 euroa.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2014 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki yhteensä 524 000 000
— Tilatuki 470 810 000
— Tuotantosidonnaiset viljelijätuet 53 190 000
   
EU-markkinatuet yhteensä 6 000 000
— Vientituki 1 000 000
— Sisämarkkinatuet 5 000 000
Yhteensä 530 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -15 200
Yhteensä -15 200

2014 talousarvio 530 000 000
2013 talousarvio 545 200 000
2012 tilinpäätös 538 033 673

42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on jatkaa lain voimassaoloa kahdella vuodella siten, että sitä sovelletaan vielä vuosien 2014 ja 2015 satovahinkojen korvaamiseen. Tämän jälkeen on tarkoitus siirtyä vakuutuksiin perustuvaan korvausjärjestelmään.

Lain perusteella korvauksia voidaan maksaa poikkeuksellisten luonnonolojen kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheuttamista vahingoista, vahingosta, joka aiheutuu talvehtivalle kasville poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista sekä poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisten sateiden vuoksi kylvämättä jääneen peltoalan perusteella sekä neuvontajärjestöille niiden kunnille antamasta asiantuntija-avusta. Lisäksi korvausta voidaan vuoden 2014 alusta lähtien maksaa eräistä poikkeuksellisista vesistötulvista aiheutuneista vahingoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -3 160
Yhteensä -3 160

2014 talousarvio 3 400 000
2013 talousarvio 6 560 000
2012 tilinpäätös 4 450 000

43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 369 329 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

2) kokonaan kansallisesti rahoitettavien useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään 84 000 euroa

3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimiseen enintään 260 000 euroa

4) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyen maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seurantaan enintään 700 000 euroa

5) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) sekä vastaavien yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ohjelmakaudelle 2014—2020 annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin ja kokonaan kansallista määrärahaa enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohdissa 2—4 tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Valtuus

Vuonna 2014 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukaisia luonnonmukaisen tuotannon erityistukisopimuksia sekä ei-tuotannollisen investoinnin jälkeen tehtäviä kosteikon tai perinnebiotoopin hoitosopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2015—2018 menoja yhteensä enintään 20 000 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 422 342 000 euroa. Kun siitä arvioidaan katettavan 53 013 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, vuoden 2014 määrärahatarve on 369 329 000 euroa.

Maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on muun muassa maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Ympäristötukea ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös Leader-toimintatavalla toteutettavien kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Maatalouden ympäristötuilla ja ei-tuotannollisten investointien tuella tuetaan erityisesti valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009 ja niiden toteuttamiseksi laaditun vesienhoidon toteutusohjelman alkuvuodesta 2011. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen ja kotieläinten lajinmukaisen hoidon edistäminen. Tätä kautta voidaan myös vastata kuluttajien odotuksiin tuotantoeläinten kohtelusta.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP2020) toteuttaminen siirtyy vuodella. Uuden rahoituskauden 2014—2020 ensimmäisenä vuotena on pääsääntöisesti käytössä kauden 2007—2013 tukijärjestelmät. Vuoden 2013 lopussa voimassa olevia sitoumuksia ja sopimuksia jatketaan yhdellä vuodella. Sääntöjen muuttuessa ohjelmakaudella 2014—2020 on vuoden 2010 jälkeen tehdyt ympäristötuen sitoumukset ja sopimukset uusittava vuonna 2015.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2007—2013 on ollut 28 % lukuun ottamatta Leader-toimintatavalla toteutettavia toimenpiteitä sekä lisävaroja, joissa se on 45 %. Ohjelmakauden 2014—2020 EU-osarahoitusprosentti selviää, kun komissio on hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman.

Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli 94 % vuonna 2012 käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 90 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä. Eläinten hyvinvointia edistävään järjestelmään on sitoutunut noin 6 200 kotieläintuotannon harjoittajaa (nautatiloista 40 % ja sikatiloista 48 %).

Ympäristötukijärjestelmän ja muiden järjestelmien vuoden 2014 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 369 329 000
— EU-osuus 106 914 000
— valtion osuus 261 371 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava maatalouden ympäristötuki (enintään) 1 044 000

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maatalouden ympäristötukijärjestelmän menoina myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaisesta suunnittelusta aiheutuvat menot sekä suojavyöhykkeitä, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimisen aiheuttamat kulutusmenot. Lisäksi on otettu huomioon maa- ja metsätalouden päästöjen seurannan järjestämiseen ja hoitamiseen tarvittava rahoitus vesiensuojelutoimien suunnittelemiseksi. Tämä on osa yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon seurantaa, joka liittyy pinta- ja pohjavesien tilan määrittämiseen.

EU:n ohjelmakausien 2000—2006 ja 2007—2013 ohjelmien tältä momentilta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista siltä osin kuin tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus maksatuksen saamiseen.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.20.43 (milj. euroa) (ei sisällä kokonaan kansallisesti rahoitettavaa osuutta)

  Ohjelmakauden 2007—2013
rahoituskehys
Maksettu
2007—2012
Arvio
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
  2013 2014
             
Maatalouden ympäristötuet 674,8 1 695,4 2 370,2 2 027,0 331,1 368,0
Eläinten hyvinvointia edistävät tuet 29,4 75,6 105,0 86,2 52,3 52,3
Ei-tuotannolliset investoinnit 0,8 2,0 2,8 1,3 4,0 1,0
Yhteensä 705,0 1 773,0 2 478,0 2 114,5 387,4 421,3

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ympäristötukijärjestelmän ja muiden järjestelmien valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  20141) 2015 2016 2017 2018— Yhteensä
vuodesta
2014
lähtien
             
Vuosia 2007—2013 ja siirtymävuotta koskevat toimenpiteet 420,8 5,0 5,0 5,0 5,0 440,8
— Vuonna 2014 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 6,0 5,0 5,0 5,0 5,0 26,0
— Ennen vuotta 2014 tehdyt päätökset ja toimenpiteet 414,8 - - - - 414,8
Vuosia 2000—2006 koskevat toimenpiteet 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 5,0
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 2,5
Menot yhteensä 422,3 6,5 6,5 6,5 6,5 448,3

1) Menoista rahoitetaan 53,013 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, jolloin momentin toimenpiteisiin tarvittava vuoden 2014 määräraha on 369,329 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO-säästön supistuminen 5 000
Yhteensä 5 000

2014 talousarvio 369 329 000
2013 I lisätalousarvio 15 064 000
2013 talousarvio 364 329 000
2012 tilinpäätös 363 250 000

44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 422 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) sekä vastaavien yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ohjelmakaudelle 2014—2020 annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2007—2013 on 28 %. Luonnonhaittakorvaukseen arvioidaan vuonna 2014 tarvittavan 422 673 000 euroa, mistä EU:n osuutta on 118 348 000 euroa ja valtion osuutta 304 325 000 euroa. Ohjelmakauden 2014—2020 EU-osarahoitusprosentti selviää, kun komissio on hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman.

Lisäksi momentin 30.20.40 määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamaa luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2007—2013
rahoituskehys
Maksettu
2007—2012
Määrärahat
2013—2014
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
  budjetoitu
2013
esitys
2014
             
Luonnonhaittakorvaus 828,5 2 130,5 2 959,0 2 524,9 411,7 422,7

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus (CAP2020) siirtyy vuodella. Uuden rahoituskauden 2014—2020 ensimmäisenä vuotena on pääsääntöisesti käytössä kauden 2007—2013 tukijärjestelmät. Vuoden 2013 lopussa voimassa olevia sitoumuksia jatketaan yhdellä vuodella. Vuosina 2007—2013 tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan menoja 1 800 000 euroa vielä vuonna 2014. Valtuutta ei tarvita, koska vuonna 2014 tehtävistä sopimuksista ei aiheudu menoja vuosille 2015—2023.

Ohjelmakaudella 2014—2020 luonnonhaittakorvaus on yksivuotinen, enää ei tehdä viisivuotisia sitoumuksia. Vuodesta 2015 lukien kaikki voimassa olevat sitoumukset päättyvät ja tukijärjestelmä sopeutetaan ohjelmakauden 2014—2020 sääntöihin.

EU:n ohjelmakausien 2000—2006 ja 2007—2013 ohjelmien tältä momentilta tehtyjen sitoumusten maksaminen on mahdollista kokonaan kansallisista varoista siltä osin kuin tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus maksatuksen saamiseen.


2014 talousarvio 422 673 000
2013 I lisätalousarvio -11 000 000
2013 talousarvio 422 673 000
2012 tilinpäätös 422 673 000

45. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 84 390 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) sekä maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää.

Vuonna 2014 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista neljästä (ajanjaksot 2000—2002, 2003—2006, 2007—2010 ja 2011—2014) maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja, jotka sisältävät myös sopimusten hoitokulut. Luopumistukijärjestelmän tuen piiriin arvioidaan vuonna 2014 tulevan noin 385 tilaa ja noin 550 luopujaa.

Pellon vuokrauksesta luopumistapana luovuttiin vuoden 2012 alusta ja muulle kuin lähisukulaiselle tapahtuvasta pellon myynnistä vuodesta 2013 alkaen. Lisäksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annettua lakia (612/2006) muutettiin siten, että sukupolvenvaihdoksissa ikärajaa nostettiin eräin muutosta pehmentävin siirtymäsäännöksin 56 vuodesta 59 vuoteen vuoden 2014 alusta.

Vuosien 1995—1999 tukijärjestelmiä toteutettiin EU-osarahoitteisena, jota koskevat menot sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007—2013.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2014

  Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana Eläkkeitä maksussa
v. 2014 lopussa, arvio
Keskim. korvaus
v. 2014, arvio
Tukimuoto Tiloja Luopujia kpl euroa/kk
         
Luopumiseläke 23 877 39 904 12 311 242
Luopumistuki 1995—1999 6 167 9 127 0 0
Luopumistuki 2000—2002 1 845 2 793 90 925
Luopumistuki 2003—2006 3 390 4 859 726 960
Luopumistuki 2007—2010 2 467 3 431 1 585 867
Luopumistuki 2011—2014 1 395 1 833 1 395 1 072
Yhteensä 39 141 61 947 16 107  

Vuosina 2013 ja 2014 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)

  Arvio
2013
Arvio
2014
     
Luopumiseläkkeet 40,46 37,64
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 1995—19991) 0,95 0,24
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2000—2002 2,41 1,38
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2003—2006 17,69 11,40
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—2010 22,48 18,34
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—2014 13,38 18,33
Yhteensä 97,37 87,432)

1) Sisältää EU:n osuutta 0,32 milj. euroa vuonna 2013 ja 0,08 milj. euroa vuonna 2014.

2) Vuonna 2014 menoista arvioidaan rahoitettavan 3,04 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna 2014 budjetoidaan 84,39 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
4.4.2012 sovittu lisäsäästö -4 000
Tasomuutos -8 980
Yhteensä -12 980

2014 talousarvio 84 390 000
2013 I lisätalousarvio -286 000
2013 talousarvio 97 370 000
2012 tilinpäätös 101 040 000

46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaiseen Euroopan kouluhedelmäjärjestelmän täytäntöönpanoon

4) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen ohjelmien menoja 2 200 000 euroa, mistä EU:n osuus on 1 200 000 euroa ja valtion osuus 1 000 000 euroa.

EU-osarahoitteisen hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan 205 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Lisäksi Suomi varautuu EU-kouluhedelmäjärjestelmän käyttöönottoon vuodesta 2014 lähtien.

Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta. Niihin arvioidaan tarvittavan 2 200 000 euroa.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Yhteensä, mistä EU:n osuus
     
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EY 3/2008) 2 200 000 1 200 000
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EY 1234/2007) 205 000 102 500
EU-kouluhedelmäjärjestelmä (EY 1234/2007) 2 000 000 1 500 000
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EY 1234/2007) 2 200 000 2 200 000
Yhteensä 6 605 000 5 002 500

Vuoden 2014 talousarviossa on muutettu momenttien 30.20.46, 30.20.47 ja 30.20.48 määrärahojen budjetointia siten, että kokonaan tai osin EU-rahoitteisten toimenpiteiden menot ovat momentilla 30.20.46 ja kokonaan kansallisten toimenpiteiden menot ovat momentilla 30.20.47. Siten momentilta 30.20.46 on siirretty kansallisiin markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimiin varattua määrärahaa 1 956 000 euroa momentille 30.20.47. Lisäksi momentin 30.20.48 (Puutarhatalouden erityistoimenpiteet) määräraha on kokonaisuudessaan siirretty tälle momentille.

Momentin nimike on muutettu.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 30.20.47 -1 956
Siirto momentilta 30.20.48 2 000
Tasomuutos 1 700
Yhteensä 1 744

2014 talousarvio 6 605 000
2013 talousarvio 4 861 000
2012 tilinpäätös 5 861 000

47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 249 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun kehittämisestä annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ruokaketjun toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin sekä muihin erityisavustuksiin, jotka toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita

2) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Ruokaketjun kansallisesti rahoitettaviin kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla tuetaan laajoja valtakunnallisia hankkeita. Määrärahaa voidaan käyttää muun muassa maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen sekä ruokaketjun toimenpideohjelman täytäntöönpanoon. Määrärahaa käytetään myös ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

Määrärahasta 1 580 000 euroa on tarkoitettu luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien valmisteluun ja ohjelmatoimien toteuttamiseen (HO-lisäys: Vihreä talous).

Momentin nimike on muutettu.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 30.20.46 1 956
Yhteensä 1 956

2014 talousarvio 5 249 000
2013 talousarvio 3 293 000
2012 tilinpäätös 3 293 000

(48.) Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menot ja määräraha 2 000 000 euroa on siirretty momentille 30.20.46.

Momentti poistetaan talousarviosta.


2013 talousarvio 2 000 000
2012 tilinpäätös 1 800 000

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 31 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2014 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.

Selvitysosa:Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki on vuonna 2013 tehdyn lain muutoksen jälkeen enintään 3 prosenttiyksikköä ja aiemmin myönnetyissä enintään 4 prosenttiyksikköä. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Myönnettyjen korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2012 lopussa yhteensä noin 1,481 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2014 myönnettävien lainojen keskimääräiseksi korkotasoksi 3,5 %.

Määrärahan mitoitusperustetta on muutettu siten, että määräraha budjetoidaan toteutuvaksi arvioidun korkotukitarpeen perusteella.

Valtuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2014 2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta
2014
lähtien
             
Ennen vuotta 2014 myönnetyt korkotukilainat 30,0 31,7 30,8 29,6 131,2 253,3
Vuonna 2014 myönnettävät korkotukilainat 1,4 4,7 6,4 5,9 37,8 56,2
Menot yhteensä 31,4 36,4 37,2 35,5 169,0 309,5

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
4.4.2012 sovitun lisäsäästön lisäys -3 000
Tasomuutos -24 500
Yhteensä -27 500

2014 talousarvio 31 400 000
2013 talousarvio 58 900 000
2012 tilinpäätös 18 563 669

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 354 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta. Lainmuutoksen tarkoituksena on poistaa rahaston tehtävistä Euroopan Yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan alaan kuuluvasta ruoka-avusta aiheutuvien menojen maksaminen. Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän 354 000 euroa interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja. Rahastosta ei makseta enää EU:n vuoden 2014 ruoka-avusta aiheutuvia menoja.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -646
Yhteensä -646

2014 talousarvio 354 000
2013 talousarvio 1 000 000
2012 tilinpäätös 780 000