Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta

Talousarvioesitys 2020

30. (32.30, osa, 40, osa, 50 ja 60, osa) Työllisyys ja yrittäjyysPDF-versio

Selvitysosa:Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka ovat kasvupolitiikan keskeisiä elementtejä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. TE-toimiston tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä.

Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 75 prosenttiin. Hallituksen työllisyysastetavoite edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. Tavoitteena on muuttaa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluja nykyistä tehokkaammin. Erityisesti työttömyyden alun palveluja tehostetaan ja mahdollistetaan entistä paremmin työttömien erilaiset, yksilölliset tarpeet. Työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuden takaamiseksi varataan tarvittavat henkilöresurssit. Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä sekä lisätä yritysten kanssa yhteishankintana järjestettävää työvoimakoulutusta. Lisäksi taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Hallitus edistää nuorisotakuuta asiantuntijatyön pohjalta. Erityisen tuen tarpeessa olevien (muun muassa osatyökykyiset, maahanmuuttajat, vammaiset, nuoret, ikääntyneet) pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan.

Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisesta. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä, laskentaperuste: vuoden aikana käytössä olevat määrärahat)

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Palkkatuettu työ      
— Valtionhallinto 458 500 500
— Kunnat ja kuntayhtymät 7 575 7 500 7 500
— Yksityinen sektori 12 915 13 200 15 300
Starttiraha1) 11 287 6 300 3 800
Työvoimakoulutuksen hankinta2) 18 618 13 000 11 900
— Ammatillinen koulutus 11 287 6 300 5 100
— Kotoutumiskoulutus 7 331 6 700 6 800
Valmennukset 2 498 3 000 2 000
Yhteensä 53 351 43 500 41 000
Työkokeilut 10 515 11 000 11 000
Yhteensä 63 866 54 500 52 000

1) Starttirahan volyymi sisältää myös STM:n hallinnonalan työttömyysetuusmäärärahoilla rahoitettavan osuuden.

2) Työvoimakoulutuksen volyymeissa on mukana ainoastaan TEM:n työllisyysmäärärahoista rahoitettava työvoimakoulutus. Osa työvoimakoulutuksesta siirtyy asteittain OKM:n hallinnonalan talousarviomomentilta rahoitettavaksi, mistä johtuen työllisyysmäärärahoilla rahoitettavan volyymin arvioidaan laskevan.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee      
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) 41 < 33 < 33
— Työttömyyden keskimääräinen kesto (vkoa) 54 50 50
Rakenteellinen työttömyys vähenee      
— Vaikeasti työllistyvien määrä (hlöä) 158 923 < 155 000 < 155 000
Työttömyysjaksot lyhenevät      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) 42 < 32 < 32
Aktivointitoimet      
— Aktivointiaste (%) 43 < 36 < 36
— Maahanmuuttajien aktivointiaste (%) 53 53 53
Pienten työantajayrittäjien määrä kasvaa      
— Työantajayrittäjät (15—64-vuotiaat) (lkm) 85 000 86 000 86 000
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka pyrkii edistämään elinvoimaa ja hyvinvointia maan eri alueilla. Aluekehittämisessä eri hallinnonalojen ja maakuntien tavoitteita ja toimia tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.

Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka tukevat kasvupolitiikan toimeenpanoa. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".

Alueiden kehittäminen perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yhteensovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on linjata aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä sekä eri hallinnonalojen toimia aluekehittämisessä. Neuvottelukunnan tehtävänä on lisäksi seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä sisältää alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä mahdollisten erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämisen painopisteet omassa strategia- ja ohjelmatyössään.

Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi.

Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin.

Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Luvun nimike on muutettu.

40. (32.50.40) Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena Talent Hub -toiminnan tukemiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha käytetään Talent Hub -toimintamallin sopimusperusteiseen yhteistyöhön.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisten lisäysten poisto -300
Seutukaupunkien hankkeet -3 000
Talent Hub -toimintamalli (HO 2019) 1 000
Yhteensä -2 300

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio 1 000 000
2019 II lisätalousarvio 814 000
2019 talousarvio 3 300 000
2018 tilinpäätös 17 708 000

42. (32.50.42) Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 378 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2020 saa tehdä enintään 1 000 000 euron arvosta sitoumuksia.

Selvitysosa:Momentin valtuutta käytetään käynnistettävän alueellisen pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelman mukaisiin yrityksen kehittämisavustuksiin. Ohjelma kohdistuu erityisesti kasvun alkuvaiheessa olevien pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien tukemiseen, tavoitteena vientivetoinen kasvu.

Momentin valtuudella arvioidaan vaikutettavan noin 25 pk-yrityksen kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien paranemiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 Yhteensä
vuodesta
2020 lähtien
           
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 7 178 1 178     8 356
Vuoden 2020 sitoumukset 200 400 300 100 1 000
Menot yhteensä 7 378 1 578 300 100 9 356

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankkeiden maksatusten vähentyminen -1 000
Pk-yritysten kasvuohjelma (HO 2019) 200
Yhteensä -800

2020 talousarvio 7 378 000
2019 I lisätalousarvio 9 400 000
2019 talousarvio 8 178 000
2018 tilinpäätös 12 069 408

44. (32.50.44) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.


2020 talousarvio 6 000 000
2019 talousarvio 6 000 000
2018 tilinpäätös 5 000 000

46. (32.60.46) Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 75 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain (138/2017) mukaisten tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tuella kompensoidaan sähköintensiiviselle teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia epäsuoria kustannuksia. Tavoitteena on sähköintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen ja siten tuotannon säilyminen kotimaassa. Laissa määritellyt hiilivuodon riskille erityisen alttiit toimialat voivat saada tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkön hinnan kompensoimiseksi.

Tuki on mitoitettu 50 prosenttiin Euroopan komission suuntaviivojen mukaisesta sallitusta enimmäismäärästä. Maksettavan tuen osuus (tuki-intensiteetti) on 37,5 % v. 2020 (40 % v. 2019) ja sen suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan toteutuneesta sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä v. 2019.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Päästöoikeuden hinnan muutokset 45 000
Yhteensä 45 000

2020 talousarvio 75 000 000
2019 talousarvio 30 000 000
2018 tilinpäätös 26 752 204

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 290 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

8) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisten päätösten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2020 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2020 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Asiantuntija-arvioinnit 4 000 000
Kokeilut ja valmennukset (490 000 otp) 34 250 000
   
Työvoimakoulutuksen hankinta  
— Ammatillinen koulutus (1,2 milj. otp) 67 700 000
— Kotoutumiskoulutus (1,7 milj. otp) 63 881 000
Yhteensä 131 581 000
   
Starttiraha (2 400 htv) 18 000 000
   
Palkkatuettu työ  
— Valtionhallinto (enintään 400 htv) 12 360 000
— Kunnat ja kuntayhtymät (6 500 htv, tuki 30/40/50 %) 18 742 000
— Yksityinen sektori (30, 40 tai 50 tai 100 %, 14 800 htv) 46 277 000
Yhteensä 77 379 000
   
Työllisyyspoliittinen avustus 10 000 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta 10 000 000
Korvaukset 1 000 000
Vakuutusturva 950 000
Työnvälityspalvelu 1 000 000
Ammatinvalinta- ja uraohjaus 1 000 000
Tieto- ja neuvontapalvelut 1 000 000
   
Kaikki yhteensä 290 160 000

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 37 < 32 < 32
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 48 < 45 < 45
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) 26 < 27 < 27

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 Yhteensä
vuodesta
2020 lähtien
           
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 55 370 9 500 500 - 65 370
Vuoden 2020 sitoumukset - 55 000 9 500 500 65 000
Menot yhteensä 55 370 64 500 10 000 500 130 370

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kotoutumiskoulutus -2 602
Kotoutumiskoulutus, pakolaiskiintiön nosto (HO 2019) 165
Koulutuksen ja majoituksen hankkiminen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä (siirto momentille 29.20.21) -1 700
Osaamisen kehittämistehtävät (-1 htv) (siirto momentille 32.01.01) -69
Palkkatuen lisääminen (HO 2019) 10 000
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot (siirto momentille 32.01.03) -1 300
Perheenyhdistäminen -4 895
Suuriin siirtyviin eriin liittyvä kertaluonteinen määrärahavähennys v. 2019 50 000
Työllisyys-SIB tuotonmaksu (siirto momentille 32.30.95) -500
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -3 000
Yhteensä 46 099

2020 talousarvio 290 160 000
2019 I lisätalousarvio -7 500 000
2019 talousarvio 244 061 000
2018 tilinpäätös 321 050 000

52. (32.40.52) Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Palkkaturva 31 810 000
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot 80 000
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset 110 000
Yhteensä 32 000 000

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 31 810 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) 5 510 6 900 6 900
Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) 5 393 6 000 6 000
Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) 1 887 2 000 2 000
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 149 180 150
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) 18 25 25

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 32 000 000
2019 talousarvio 32 000 000
2018 tilinpäätös 25 141 423

64. (32.50.64) EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 410 166 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

4) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) ja EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

5) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

6) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020.

Selvitysosa:Määrärahasta yhteensä 224 131 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 186 035 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,3 mrd. euroa. Julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.

Rakennerahasto-ohjelman myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja julkisten työvoimapalvelujen kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisia palkkatukia voidaan maksaa momentin 32.30.51 päätösosan kohdissa 2—4 määriteltyjen korvattavien palkkakustannusten määrän rajoitteiden mukaisesti.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille.

Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) ja pk-yritysaloiteohjelman osuudet)

  Osuus koko ohjelmakaudella (%)
   
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 24,9
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,2
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,3
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,8
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,8
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) 1,8
TL 7. Tekninen tuki (ESR) 1,2
Yhteensä 100,0

Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2020 2021 2022 2023 Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
   
Aikaisempien vuosien sitoumukset 34,682 18,718 - - 53,400
Vuoden 2017 sitoumukset 104,557 34,808 12,772 - 152,137
Vuoden 2018 sitoumukset 180,618 216,741 216,741 - 614,100
Vuoden 2019 sitoumukset 90,309 108,371 108,370 337,883 644,933
Yhteensä 410,166 378,638 337,883 337,883 1 464,570

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2019
talousarvio
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2019
Määräraha
v. 2020
         
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)        
Tekninen tuki 47,208 14,166 8,247 8,411
Valtakunnalliset teemat 43,424 6,676 3,886 3,971
Alueosiot yhteensä 1 251,261 366,592 213,359 218,037
— Itä- ja Pohjois-Suomi 917,852 267,871 155,906 159,306
— Etelä- ja Länsi-Suomi 333,409 98,721 57,453 58,731
Yhteensä 1 341,893 387,434 225,492 230,419
         
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)        
Tekninen tuki 30,762 6,728 3,918 3,995
Valtakunnalliset teemat 221,605 59,358 34,546 35,301
Alueosiot yhteensä 649,864 187,772 109,287 111,670
— Itä- ja Pohjois-Suomi 427,565 123,729 72,013 73,583
— Etelä- ja Länsi-Suomi 222,299 64,043 37,274 38,087
Yhteensä 902,231 253,858 147,751 150,966
         
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY)1) 51,000 - 8,415 8,415
Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC)1) 69,975 19,564 15,606 15,605
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 26,519 7,955 4,623 4,761
Pk-yritysaloiteohjelma 40,000 - - -
         
Kaikki yhteensä 2 431,618 668,811 401,887 410,166

1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

  Toteutuma 2014—2018 Tavoite
(2023)
     
Uudet yritykset 323 1 200
Uudet työpaikat 5 814 12 310
Uudet t&k&i-työpaikat 478 1 330
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 9 002 7 900
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 1 066 2 065
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 27 492 26 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 21 127 28 200
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 10 325 11 250

EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen ennakointi 26 916
Vuoden 2020 valtuuden aikaistaminen vuodelle 2019 -18 637
Yhteensä 8 279

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 410 166 000
2019 I lisätalousarvio -4 900 000
2019 talousarvio 401 887 000
2018 tilinpäätös 334 422 348

(65.) (32.50.65) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2019 talousarvio 50 000
2018 tilinpäätös

95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimukset kahden tulosperusteisen vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Maahanmuuttajien nopeampaan työllistymiseen tähtäävä hanke käynnistyi v. 2016 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke v. 2018.

Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeiden tuloksellisuudesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoihin sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävässä hankkeessa toimijoille maksetaan enintään 10 000 euroa työllistynyttä kohden, yhteensä arviolta 15 milj. euroa vuosina 2020—2023 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävässä hankkeessa enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.

Vaikuttavuus

2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Maahanmuuttajien työllisyys paranee      
Maahanmuuttajien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2016—, hlöä) 1 298 2 500 2 500
— joista työllistyneitä 428 900 900
Pitkäaikaistyöttömien työllisyys paranee      
Pitkäaikatyöttömien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2019—, hlöä) - 250 1 250
— joista työllistyneitä - 40 400

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Koto-SIB tuotonmaksu 400
Työ-SIB tuotonmaksu (siirto momentilta 32.30.51) 500
Yhteensä 900

2020 talousarvio 900 000