Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

Hallinnonalan vaikuttavuuden ja puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein tekijä on puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tarkoituksenmukainen rauhan ajan organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) ja niillä tuotettu sodan ajan suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta).

Toiminnallista tehokkuutta kuvaavia keskeisiä tunnuslukuja:

Toiminnallinen tehokkuus 2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
arvio
       
Taloudellisuus      
Varusmiespäivän hinta (euroa) 48 49 48
Reserviläispäivän hinta (euroa) 158 171 173
HN-lentotunnin hinta (euroa) 7 469 9 000 9 250
NH90-lentotunnin hinta (euroa) 6 832 13 300 15 900
Tuottavuus      
Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) 12 12 12
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) 86 85 85
Kannattavuus      
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 99 105 105

Tuotosten ja laadunhallinnan oleellisin tekijä on rauhan aikana tuotettu sodan ajan suorituskyky eli suorituskykyvaatimusten mukaisesti koulutetut ja varustetut sodan ajan joukot. Tuotoksille ja laadunhallinnalle asetettavat alustavat tulostavoitteet mittareineen:

Tuotokset ja laadunhallinta 2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
arvio
       
Tulostavoite      
Suorituskykyvaatimukset täyttävä materiaalinen valmius      
Tulostavoite      
Tehtävien ja suorituskykyisten joukkojen tuottamisen edellyttämä toiminnan taso      
Koulutetut varusmiehet (lkm) 21 328 21 200 20 800
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) 18 526 18 000 18 000
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/SA-joukkoihin sijoitetut (%) 8,1 7,8 7,8
HN-lentotunnit (lkm) 8 999 8 800 8 800
NH90-lentotunnit (lkm) 1 654 1 650 1 650
Alusvuorokaudet (lkm) 1 196 1 300 1 300
Tulostavoite      
Suorituskykyvaatimukset täyttävä ja laadukas asevelvollisten koulutus      
Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) 4,2 3,8 3,8
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) 2,5 2,5 2,5
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset ja muut maastovuorokaudet/6 kk palvellut varusmies (lkm) 36 35 35
MPK:lta tilattujen sotilaallisten kurssien määrä (lkm) 261 250 250
MPK:lta tilatuilla sotilaallisilla kursseilla koulutetut (lkm) 11 092 9 000 9 000

Hallinnonalan vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kannalta keskeiset hankkeet ja toimenpiteet:

  • — Puolustusvoimat toteuttaa suunnitelmien mukaisen ilma- ja merivoimien poistuvien strategisten suorituskykyjen korvaamisen järjestelyt
  • — Puolustusvoimat kehittää toimintavalmiutta toimintaympäristön edellyttämällä tavalla
  • — Puolustusvoimat varmistaa varusmieskoulutuksen laadullisen tason turvaamisen
  • — Puolustusvoimat varmistaa kertausharjoitusten riittävän määrän
  • — Materiaalin kunnossapito- ja ampumatarvikevajeet ratkaistaan kestävällä tavalla. Materiaalin kunnossapito- ja ampumatarvikevajaus ei saa kasvaa
  • — Puolustusvoimat toteuttaa isäntämaatuen antamisen edellyttämät järjestelyt ja jatkaa avun antamisen ja ulkopuolisen sotilaallisen avun vastaanottamisen edellyttämien järjestelyjen toimeenpanoa osana puolustuskyvyn kehittämistä
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön materiaalipoliittiset linjaukset käynnissä olevissa ja suunniteltuihin tilausvaltuuksiin sisältyvissä keskeisissä hankkeissa
  • — Puolustusvoimat jatkaa toimia edistääkseen naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin
  • — Puolustusvoimat jatkaa asevelvollisuuden ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä yhteistyössä puolustusministeriön ja muiden hallinnonalojen kanssa
  • — Puolustusvoimat minimoi kiinteistöinvestoinnit pl. räjähdeturvallisuuden parantaminen, terveysperusteiset korjaukset ja ampumaratojen ympäristönsuojelun kehittäminen
  • — Puolustusvoimat toimeenpanee toimitilastrategian painopisteenä kustannussäästöjen hankkiminen tila- ja energiatehokkuutta parantamalla ja tilojen määrää vähentämällä
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön räjähdevarastoinnin kehittämispäätöksen mukaiset toimenpiteet vuoden 2022 loppuun mennessä
  • — Kansainvälistä puolustusyhteistyötä syvennetään ja laajennetaan tukemaan puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Meri- ja ilmatilannekuvayhteistyötä syvennetään ja niiden kehittämistä jatketaan. Puolustusvoimat hyödyntää resurssien puitteissa monikansallisen harjoitusyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ja kehittää osallistumistaan harjoitustoimintaan
  • — Puolustusvoimat osallistuu kansallisen kyberstrategian toimeenpanoon ja kehittämiseen hallinnonalan toimeenpano-ohjelman mukaisesti.

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 914 035 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 3 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuudet

1) Vuonna 2017 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2020 enintään 180 803 000 euroa (Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2017 saa tehdä ilmavoimien alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmään liittyvien ylläpitopalvelujen ja lentokoulutuksen hankkimiseksi pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2024 enintään 32 400 000 euroa (Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus).

3) Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 949,2 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 762,8 milj. euroa, materiaalisen valmiuden menot (pl. palkat) 434,6 milj. euroa, kiinteistömenot 255,2 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 154,7 milj. euroa sekä muut toimintamenot 341,9 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 3 502 2 424       5 926
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 9 750         9 750
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000 3 000   12 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus 31 638 10 207       41 845
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 97 214 95 559 95 131 93 897   381 801
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus 22 000 15 000       37 000
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 89 916 41 392 8 486 6 380 600 146 774
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 257 020 167 582 106 617 103 277 600 635 096
             
Uudet tilausvaltuudet            
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 16 000 97 381 45 082 22 340   180 803
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 1 900 3 500 4 500 4 500 18 000 32 400
Uudet tilausvaltuudet yhteensä 17 900 100 881 49 582 26 840 18 000 213 203
             
Valtuudet yhteensä 274 920 268 463 156 199 130 117 18 600 848 299

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 50 henkilötyövuotta vuoteen 2016 verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin määräaikaisten sopimussotilaiden määrän vähenemisestä.

Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia ajoneuvoja, varaosia sekä materiaalin huolto- ja ylläpitopalveluja. Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia ilmavoimien Vinka-koulutuksen korvaavan koulutusjärjestelmän ylläpito- ja lentokoulutuspalveluja.

Uudet tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 1 885 424 1 949 284 1 949 157
Bruttotulot 33 522 31 866 35 122
Nettomenot 1 851 902 1 917 418 1 914 035
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 122 458    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 109 496    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 098 1 637 2 113
— muut tuotot 15 813 14 731 17 085
Tuotot yhteensä 17 911 16 368 19 198
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 16 215 13 897 16 461
— osuus yhteiskustannuksista 1 818 1 718 1 821
Kustannukset yhteensä 18 033 15 615 18 282
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -122 753 916
Kustannusvastaavuus, % 99 105 105
       
Hintatuki 351 155 155
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 229 908 1 071

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2017) 17 175
Siirto momentilta 27.10.18 40 400
Toteutunut kustannustasotarkistus (2015) -18 090
TUVE-lisärahoituksen vähentyminen -1 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -361
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -180
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -11 815
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -219
Palkkaliukumasäästö -5 923
Palkkausten tarkistukset -1
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -5 878
Toimintamenosäästö (HO 2015) -5 540
Työajan pidentäminen (Kiky) -7 384
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -1 251
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -2 816
Yhteensä -3 383

2017 talousarvio 1 914 035 000
2016 II lisätalousarvio -17 708 000
2016 talousarvio 1 917 418 000
2015 tilinpäätös 1 838 940 000

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Momentille myönnetään 475 173 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 93 254 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2017 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2025 enintään 519 000 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus).

PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2017 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:Momentin määräraha muutetaan kolmevuotisesta siirtomäärärahasta viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Muutoksella lisätään monivuotisten puolustusmateriaalihankkeiden rahoituksen joustavuutta ja vähennetään talousarvioon tehtäviä teknisiä muutoksia. Muutoksen vaikutuksia arvioidaan vaalikausien taitteessa, jonka perusteella päätetään jatkossa sovellettavasta siirtomäärärahakaudesta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 9 800 19 100       28 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 15 000         15 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 11 541 6 057 5 000     22 598
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 66 152         66 152
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 81 350 49 950 51 000 22 000   204 300
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 50 000 16 825 14 700     81 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 68 426 56 100 12 000 11 200   147 726
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 302 269 148 032 82 700 33 200   566 201
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 71 000 83 000 114 000 118 000 133 000 519 000
Uusi tilausvaltuus yhteensä 71 000 83 000 114 000 118 000 133 000 519 000
             
Valtuudet yhteensä 373 269 231 032 196 700 151 200 133 000 1 085 201

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — luodaan puolustusvoimille yhtenäiset logistiikan rakenteet, toimintatavat ja osaaminen sekä integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä ml. hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden hankintoja.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivista liikkuvuutta
  • — kehitetään kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä
  • — kehitetään taistelijan varustusta
  • — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä
  • — kehitetään maastouttamisvälineitä
  • — ylläpidetään ja kehitetään panssarintorjuntaa.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — rakennetaan ilmasta maahan -suorituskyky
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — korvataan poistuva alkeislentokoulutuskalusto
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — rakennetaan taistelukoulutusta kehittävä virtuaalikoulutusympäristö
  • — saatetaan loppuun kaksipuolisen taistelun simulointijärjestelmän laajennuksen ensimmäinen vaihe.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla edistetään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2017 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

PVKEH 2017 -tilausvaltuuteen sisältyvät kehittämisohjelmien suurimmat hankkeet

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelmassa toteutetaan sotilastiedustelun tiedonhankinnan, sotilastiedustelun maalittamistuen sekä täydentävän tutkavalvonnan kehittämishankkeita.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan elektronisen vaikuttamisen hankkeella kaikkia puolustushaaroja ja puolustusvoimien vaikuttamista tukeva suorituskyky.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa jatketaan alueellisten joukkojen suorituskykyjen kehittämistä tulenkäytön, tulivoiman, johtamisen, panssarintorjunnan ja liikkuvuuden osalta.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman painopiste on taistelukyvyn kehittämisessä. Hornet- ja Hawk -lentokalustojen jäljellä olevan elinkaaren turvaavilla hankkeilla parannetaan niiden kykyä toimia operatiivisena ja kouluttavana järjestelmänä.

Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan varusmiesten ja reserviläisten joukkotuotannossa tarvittavia ampumatarvikkeita sekä kotimaisia tykistön ja kranaatinheittimistön ampumatarvikkeita.

Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 373 269 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 8 650 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 93 254 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2017) 8 285
Menoajoitusmuutokset -61 447
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA I 2015) -4 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) 30 000
Siirto momentille 27.10.01 -40 400
Yhteensä -67 562

2017 talousarvio 475 173 000
2016 II lisätalousarvio 16 882 000
2016 talousarvio 542 735 000
2015 tilinpäätös 469 563 000

19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha perustuu vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttyyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuteen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 Yhteensä
vuodesta 2017 lähtien
       
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuus 4 600 4 600 9 200
Valtuus yhteensä 4 600 4 600 9 200

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuden vuosiosuuden muutos 2 600
Yhteensä 2 600

2017 talousarvio 4 600 000
2016 talousarvio 2 000 000
2015 tilinpäätös 4 000 000

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 625 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus 2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
tavoite
       
Taloudellisuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 38 53 53
Tuottavuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 984 1 410 1 370
Tuotokset ja laadunhallinta 2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
tavoite
       
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 60 200 45 100 37 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 3 000 3 000 3 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 4,32 4,00 4,00

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäyksen poisto -400
Järjestötukien säästö (HO 2015) -4
Yhteensä -404

2017 talousarvio 1 625 000
2016 talousarvio 2 029 000
2015 tilinpäätös 2 028 000