Talousarvioesitys 2020
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä ja perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.
Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.
Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.
Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.
Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.
Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).
Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille tai puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.
Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.
Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.
Toiminnan laajuus 2018—2020
2018 toteutunut |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Äitiysavustus | |||
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä | 45 849 | 44 500 | 47 400 |
Äitiysavustuksen euromäärä | 170 | 170 | 170 |
Kansainvälinen adoptio | |||
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä | 47 | 100 | 100 |
Lapsilisät | |||
Lapsia vuoden lopussa | 990 925 | 982 500 | 976 000 |
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin | 168 319 | 166 900 | 165 800 |
Lapsilisää saavia perheitä | 542 049 | 536 900 | 533 800 |
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki | |||
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain | 400 | 500 | 500 |
Sotilasavustus | |||
Avustuksen saajien lukumäärä | 8 743 | 8 700 | 8 700 |
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) | 347,00 | 359,00 | 350,00 |
Yleinen asumistuki | |||
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) | 376 019 | 367 500 | 356 500 |
Keskimääräinen tuki euroa/kk | 319,44 | 324,00 | 330,00 |
Elatustuki | |||
Lapset, joista elatustuki maksettu | 105 548 | 107 000 | 108 400 |
— täysimääräisenä | 87 634 | 89 000 | 90 800 |
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna | 21 936 | 21 150 | 20 650 |
Täysi elatustuki euroa/kk | 158,74 | 156,09 | 168,23 |
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut | |||
Tulkkauspalveluun oikeutetut | 6 093 | 6 190 | 6 290 |
Perustoimeentulotuki | |||
Saajia vuoden aikana | 400 745 | 404 000 | 403 000 |
Kotitalouksia vuoden aikana | 276 646 | 279 000 | 278 000 |
50. Perhe-etuudet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 617 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen
2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin
3) lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen
4) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen
5) elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.
Selvitysosa:Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Noin 68 % ottaa avustuksen äitiyspakkauksena muiden nostaessa avustuksen rahana.
Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista.
Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.
Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa ulkomaille maksetut tuet.
Elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperinnät tuloutetaan momentille 12.33.98.
Elatustuen ja lapsilisän osalta määräraha ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta siten, että perusturvaa korotetaan, 4. ja 5. lapsen lapsilisää sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja elatustukea korotetaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Äitiysavustus | 10 600 000 |
Valtion tuki kansainväliseen adoptioon | 500 000 |
Lapsilisä | 1 375 500 000 |
Ulkomaille maksettava lasten hoidon tuki | 3 400 000 |
Elatustuki | 227 500 000 |
Yhteensä | 1 617 500 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
4. ja 5. lapsen lapsilisään 10 euron korotus (HO 2019) | 6 000 |
Elatustuen korotus 7 eurolla (HO 2019) | 9 000 |
Lapsilisän yh-korotukseen 10 euron korotus (HO 2019) | 22 000 |
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentilta 33.10.51) | 1 347 500 |
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentilta 33.10.52) | 3 400 |
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentilta 33.10.55) | 218 500 |
Tarvearvion muutos | -400 |
Yhteensä | 1 606 000 |
Momentin nimike on muutettu.
2020 talousarvio | 1 617 500 000 |
2019 talousarvio | 11 500 000 |
2018 tilinpäätös | 9 360 000 |
(51.) Lapsilisät (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentille 33.10.50) | -1 347 500 |
Tarvearvion muutos | -22 400 |
Yhteensä | -1 369 900 |
2019 talousarvio | 1 369 900 000 |
2018 tilinpäätös | 1 362 200 000 |
(52.) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentille 33.10.50) | -3 400 |
Tarvearvion muutos | -400 |
Yhteensä | -3 800 |
2019 talousarvio | 3 800 000 |
2018 tilinpäätös | 1 958 878 |
53. Sotilasavustus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 4 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | -1 800 |
Yhteensä | -1 800 |
2020 talousarvio | 15 800 000 |
2019 talousarvio | 17 600 000 |
2018 tilinpäätös | 16 100 000 |
54. Asumistuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 489 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.
Selvitysosa:Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Perusturvan korotus (HO 2019) | -8 400 |
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki | -4 900 |
Tarvearvion muutos | -67 100 |
Yleiseen asumistukeen oikeutettujen opiskelijoiden piiriä laajentavat opintotukeen tehtävät lakimuutokset | 2 000 |
Yhteensä | -78 400 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 1 489 400 000 |
2019 talousarvio | 1 567 800 000 |
2018 tilinpäätös | 1 492 000 000 |
(55.) Elatustuki (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Perhe-etuuksien yhdistäminen (siirto momentille 33.10.50) | -218 500 |
Tarvearvion muutos | 2 100 |
Yhteensä | -216 400 |
2019 talousarvio | 216 400 000 |
2018 tilinpäätös | 208 899 755 |
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 51 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.
Selvitysosa:Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tulkkauksen tarpeen lisääntyminen | 300 |
Yhteensä | 300 |
2020 talousarvio | 51 000 000 |
2019 talousarvio | 50 700 000 |
2018 tilinpäätös | 45 641 598 |
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 707 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.
Selvitysosa:Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Elatustuen korottaminen 7 eurolla (HO 2019) | -700 |
Kuntoutusraha nuoren osallistumistulona | -2 300 |
Perusturvan korotus (HO 2019) | -6 400 |
Pienten eläkkeiden korottaminen (HO 2019) | -5 300 |
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki | -1 810 |
Tarvearvion muutos | -28 390 |
Yhteensä | -44 900 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 707 000 000 |
2019 talousarvio | 751 900 000 |
2018 tilinpäätös | 719 811 107 |
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 438 699 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin
2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen
3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin
4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.
Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 48 %, sairausvakuutusrahaston osuus 40 % ja kansaneläkerahaston osuus 12 % vuonna 2020. Valtio rahoittaa 43,6 % sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut | 274 399 000 |
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut | 96 900 000 |
Kansaneläkerahaston toimintakulut | 66 700 000 |
Yhteyspisteen toimintakulut | 700 000 |
Yhteensä | 438 699 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eläkekulujen kasvu | 1 900 |
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset (kiky) | 3 100 |
Liikkumavara | 4 000 |
Opiskelijoiden terveydenhuolto | -860 |
Palkantarkistukset | 7 800 |
Pysyvät resurssitarpeet | 9 326 |
Sairaanhoitoetuuksien rahoitusosuuksien muutos (siirto momentilta 33.30.60) | 31 700 |
Toimitilojen perusparannukset | 4 300 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -125 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -1 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -201 |
Yhteensä | 60 939 |
2020 talousarvio | 438 699 000 |
2019 II lisätalousarvio | 15 000 000 |
2019 talousarvio | 377 760 000 |
2018 tilinpäätös | 329 741 000 |