Talousarvioesitys 2020
40. Luonnonvaratalous
Suomeen tulleiden pandojen mahdollisen kuoleman varalta myönnetään valtuus sitoutua enintään 2 000 000 euron suuruiseen Kiinan kansantasavallalle maksettavaan uusien pandojen toimittamisesta aiheutuvaan korvaukseen.
Selvitysosa:
Luonnonvarataloudella tarkoitetaan metsiin, kaloihin, riistaan ja veteen pohjautuvien luonnonvarojen kestävää ja vastuullista hyödyntämistä.
Maailmanlaajuiset muutostekijät — ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, arvojen ja asenteiden muutos — muuttavat luonnonvarasektorin toimintaympäristöä. Niiden seurauksiin on varauduttava, mutta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia.
Ilmaston lämpeneminen ja muutokset sää- ja vesioloissa vaikuttavat suoraan luonnonvaratalouden toimintaedellytyksiin riskejä tuoden, mutta tarjoavat onnistuneella sopeutumisella myös uusia mahdollisuuksia. Nopea teknologinen kehitys avaa luonnonvaratalouteen uusia ulottuvuuksia arvoverkon eri osissa, erityisesti siirryttäessä tuottaja- ja biomassalähtöisestä toiminnasta kohti kuluttaja- ja palvelulähtöistä luonnonvarataloutta. Luonnonvaratiedon määrä ja tarkkuus tulevat kasvamaan merkittävästi ja tiedon hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia luonnonvarasektorin laajenemiselle ja kansainvälistymiselle. Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on runsaiden ja kestävästi hoidettujen luonnonvarojen sekä korkeatasoisen osaamisen ansiosta hyvät edellytykset vastata kasvavaan kysyntään.
Ristiriitaiset tavoitteet voivat heikentää luonnonvarojen hyödynnettävyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksien toteutumista. Suomen luonnonvarojen tila sekä luonnonvaratalouden toimintatavat tunnetaan huonosti rajojemme ulkopuolella, mikä voi johtaa Suomen luonnonvaratalouden kehittämisen kannalta haitallisiin ja ristiriitaisiin päätöksiin kansainvälisiä sopimuksia tai EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, n. 208 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.
- — Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen
- — Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa
- — Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy
- — Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan
- — Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja
- — Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin
- — Luonnonvaratalouden osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistuvat.
Tunnusluvut
| 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
| — Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa | 3,8 | nousee | nousee | nousee |
| — Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) | 4,3 | 4,4 | nousee | nousee |
| — Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3 | 72,4 | 77,0 | nousee | nousee |
| — Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha | 42 796 | 45 289 | 48 089 | 48 289 |
| — Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa | 51,4 | 50,0 | nousee | nousee |
| — Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa | 105,9 | 105,0 | nousee | nousee |
| — Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa | 836,3 | 850,0 | nousee | nousee |
| — Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa | 51,0 | nousee | nousee | nousee |
| — Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl | 16,0 | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
| — Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla | 5 843 | 5 955 | 5 900 | laskee |
| — Vesihuoltopalvelujen järjestämisen rakennemuutos, vesihuoltolaitosten määrä, kpl | 1 100 | 1 099 | 1 090 | laskee |
| — Riistasaaliin arvo, milj. euroa | 73,5 | nousee | nousee | ennallaan |
| — Pienriistan metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl | 3,1 | nousee | nousee | ennallaan |
| — Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa | 11,9 | 7,75 | 7,5 | laskee |
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2020 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tulokertymän kasvu | 100 |
| Yhteensä | 100 |
| 2020 talousarvio | 3 200 000 |
| 2019 talousarvio | 3 100 000 |
| 2018 tilinpäätös | 3 000 000 |
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 091 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla.
Määrärahaa saa käyttää enintään 166 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely ja hydrologiset tietopalvelut | 2 340 000 |
| Vesitalouden kehittäminen, suunnittelu ja seuranta | 3 051 000 |
| Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet | 6 200 000 |
| Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet | 2 200 000 |
| Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut | 300 000 |
| Yhteensä | 14 091 000 |
|---|
Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 150 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 16 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hydrologisen seurannan uudistaminen (siirto momentille 30.01.23) | -300 |
| Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (HO 2019) | 500 |
| Vesitalouden tehtävien järjestelyt (-1 htv) (siirto momentille 30.01.01) | -80 |
| Yhteensä | 120 |
| 2020 talousarvio | 14 091 000 |
| 2019 talousarvio | 13 971 000 |
| 2018 tilinpäätös | 13 565 000 |
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 15 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 19 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa luonnovarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytyksiä. Määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa.
Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2019 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 135 000 euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi: Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka | 10 000 000 |
| Elinvoimainen Suomi: Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet | 200 000 |
| Luonnonsuojelua vahvistavat toimet | 300 000 |
| Luonnonvara- ja biotalouden muut kokeilu- ja kehittämishankkeet | 4 320 000 |
| Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito | 750 000 |
| Kalastusta koskevien sopimusten valvonta | 180 000 |
| Yhteensä | 15 750 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Digitaaliset metsänhoidon suositukset -hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -500 |
| Digitaaliset metsänhoidon suositukset -hanke (v. 2020 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 500 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Arvokkaiden lintuvesien kunnostushankkeen käynnistäminen) (EK) | -100 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Biotalouden innovoinnin edistäminen) (EK) | -1 100 |
| Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet (HO 2019) | 200 |
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019) | 300 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka (HO 2019) | 10 000 |
| Yhteensä | 9 300 |
| 2020 talousarvio | 15 750 000 |
| 2019 I lisätalousarvio | — |
| 2019 talousarvio | 6 450 000 |
| 2018 tilinpäätös | 14 880 000 |
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 136 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävien toimenpiteiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten riskien ja haittojen vähentämiseen, vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 4 379 000 |
| Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 757 000 |
| Yhteensä | 5 136 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (3 vesistöhanketta) (EK) | -350 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Runkovesijohdon rakentaminen Haapavedellä ) (EK) | -600 |
| Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (HO 2019) | 500 |
| Yhteensä | -450 |
| 2020 talousarvio | 5 136 000 |
| 2019 I lisätalousarvio | 1 400 000 |
| 2019 talousarvio | 5 586 000 |
| 2018 tilinpäätös | 8 486 000 |
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 745 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2020 vesialueiden omistajille vuonna 2019 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Vuoden 2019 talousarviossa kertymäksi on arvioitu 500 000 euroa. Kun yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, on palautettava määräraha 365 000 euroa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2020 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuspalkkioilla korvataan sopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2020 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa noin 2 600 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille.
| 2020 talousarvio | 1 745 000 |
| 2019 talousarvio | 1 745 000 |
| 2018 tilinpäätös | 851 377 |
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. Hirvieläinten pyyntilupamaksuista vuonna 2020 kertyväksi arvioidut tulot ovat yhteensä 5 600 000 euroa ja on merkitty momentille 12.30.42.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vahinkojen korvaukset | 2 500 000 |
| Vahinkojen estämistoimenpiteet | 500 000 |
| Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus | 400 000 |
| Riistavahinkorekisteri | 200 000 |
| Hirvieläinkantojen hoito | 2 000 000 |
| Yhteensä | 5 600 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hirvieläinten pyyntilupamaksujen maksukertymän kasvu | 125 |
| Tasomuutos | 100 |
| Yhteensä | 225 |
| 2020 talousarvio | 5 600 000 |
| 2019 talousarvio | 5 375 000 |
| 2018 tilinpäätös | 4 575 000 |
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha käytetään vuonna 2019 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen. Porovahinkokorvaukset maksetaan riistavahinkolain 9 §:n 2 momentin mukaan talousarvion rajoissa ja muut vahingot täysimääräisesti. Korvattavien vahinkojen arvioidaan laskevan hieman vuoden 2018 tasosta.
Vuonna 2018 vahinkojen määrä oli 7,75 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 7,24 milj. euroa ja kotieläinvahinkojen osuus 0,5 milj. euroa. Koska keväällä 2019 kumottiin riistavahinkolain korvauselementeistä poikkeuksellisen suurten porovahinkojen korvauselementti (318/2019, ns. Lex Halla), voitiin korvaukset maksaa täysimääräisenä kaikille vahingonkärsijöille.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen | 7 500 000 |
| Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen | 600 000 |
| Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta | 750 000 |
| Yhteensä | 8 850 000 |
| 2020 talousarvio | 8 850 000 |
| 2019 talousarvio | 8 850 000 |
| 2018 tilinpäätös | 8 450 000 |
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 56 230 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen
2) metsätalouden kannattavuutta edistävien pilottiluonteisten tilusjärjestelyhankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2020 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 44 000 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2020.
Selvitysosa:Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.
Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 2 500 henkilötyövuotta.
Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien | |
| Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 36,06 | 15,71 | 7,28 | 2,48 | 61,53 |
| Vuoden 2020 sitoumukset | 20,17 | 12,00 | 6,00 | 5,83 | 44,00 |
| Yhteensä | 56,23 | 27,71 | 13,28 | 8,31 | 105,53 |
|---|
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden avustukset | 55 930 000 |
| Metsätalouden tilusjärjestelyhankkeet | 300 000 |
| Yhteensä | 56 230 000 |
|---|
| 2020 talousarvio | 56 230 000 |
| 2019 talousarvio | 56 230 000 |
| 2018 tilinpäätös | 49 096 656 |
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 327 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2020 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon elinympäristöjen hoitohankkeilla noin 3 100 hehtaarin alueella
- — vesienhoitoa turvataan suunnittelemalla monitavoitteisia vesiensuojeluhankkeita.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristötuki | 4 000 000 |
| Luonnonsuojelua vahvistavat toimet | 1 300 000 |
| Metsäluonnon hoitohankkeet | 1 027 000 |
| Yhteensä | 6 327 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019) | 1 300 |
| Yhteensä | 1 300 |
| 2020 talousarvio | 6 327 000 |
| 2019 talousarvio | 5 027 000 |
| 2018 tilinpäätös | 5 027 000 |
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 39 160 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.
Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä (12,1 milj. hehtaaria, noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, kuten vuosittain n. 130 000 metsänkäyttöilmoituksen ja n. 90 000 Kemera-hakemuksen ja toteutusilmoituksen käsittelyn. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa n. 1,7 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa n. 30 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain. Vuonna 2020 käynnistetään uusi valtakunnalliseen laserkeilausohjelmaan perustuva metsävaratietojen inventointiohjelma, joka parantaa metsävaratiedon laatua ja ajantasaisuutta sekä laajentaa sen hyödyntämismahdollisuuksia.
Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat toimipaikkaverkoston, sähköisen asioinnin, tietojärjestelmäarkkitehtuurin, metsätiedon hyödyntämisen sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen.
Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2020 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:
Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet
| 2018 toteutuma |
2019 tulostavoite |
2020 tulostavoite |
|
| 1. Taloudellisuustavoitteet | |||
| Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € | 16,6 | 13,3 | 13,0 |
| Rahoituslain mukaisten NMH-hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, € | 104 | 102 | 98 |
| Maastotarkastusten yksikkökustannukset €/ha | 283 | 281 | 280 |
| Metsävaratiedon keruukustannukset €/ha | 3,15 | 4,5 | 4,5 |
| 2. Suoritetavoitteet | |||
| Metsävaratiedon keruutavoite, ha | 1 279 000 | 1 600 000 | 1 600 000 |
| Vuoden aikana Metsään.fi -palvelua käyttäneet metsänomistajat, kpl | 42 271 | 50 000 | 60 000 |
| Metsään.fi käyttäjämäärä, yritykset | 701 | 750 | 750 |
| 3. Laatutavoitteet | |||
| Ajantasaisen metsävaratiedon kattavuus yksityismetsien pinta-alasta, % | 86,2 | 90 | 97 |
| Otantatarkastuksessa rahoituskelpoisuudeltaan hyvien nuoren metsän hoidon hankkeiden osuus suoritepinta-alasta vähintään, % | 74,5 | 92 | 80 |
| Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen prosesseille
| 2018 toteutuma | 2019 arvio | 2020 arvio | ||||
| kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | |
| Metsätieto- ja tarkastuspalvelut | 19,6 | 285 | 19,6 | 290 | 19,3 | 282 |
| Elinkeinopalvelut | 10,5 | 142 | 10,2 | 150 | 10,8 | 153 |
| Hallintopalvelut | 9,0 | 51 | 3,5 | 36 | 3,5 | 35 |
| Kehityspalvelut | - | - | 7,4 | 28 | 6,9 | 27 |
| Yhteensä | 39,1 | 478 | 40,7 | 504 | 40,5 | 497 |
| 2020 talousarvio | 39 160 000 |
| 2019 talousarvio | 39 160 000 |
| 2018 tilinpäätös | 40 183 000 |
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 11 810 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (304 400) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 39 euroa ja alle 18-vuotiaalta 20 euroa. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan 8 500. Vuonna 2020 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:
- — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
- — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
- — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
- — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
- — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen riistakeskus | 6 320 000 |
| Riistanhoitoyhdistykset | 2 340 000 |
| Metsästysmuseotoiminnan tukeminen | 415 000 |
| Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet: | |
| — riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen, suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet | 2 735 000 |
| Yhteensä | 11 810 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eläintautien torjunta (HO 2019) | 100 |
| Riistanhoitomaksujen alenema | -41 |
| Yhteensä | 59 |
| 2020 talousarvio | 11 810 000 |
| 2019 talousarvio | 11 751 000 |
| 2018 tilinpäätös | 11 920 000 |
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 161 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kalastuslain toimeenpanosta, kalatalouden tutkimuksista sekä kalastusmatkailuohjelmasta aiheutuviin menoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2020 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2018 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen kertymään. Vuonna 2020 kalastonhoitomaksun suuruus on 45 euroa kalenterivuodelta, 15 euroa seitsemältä vuorokaudelta ja 6 euroa vuorokaudelta. Kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 8 561 000 euroa.
Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset | 4 861 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot | 650 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille | 3 050 000 |
| Kalastuslain toimeenpano ja tutkimustoiminta | 500 000 |
| Kalastusmatkailuohjelma | 100 000 |
| Yhteensä | 9 161 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalastonhoitomaksukertymän pieneneminen | -825 |
| Kalastuslain tietoon perustuva suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä (Oma kala) (siirto momentille 30.01.23) | -900 |
| Kalastuslain toimeenpano ja kala-kantojen tutkimus (HO 2019) | 500 |
| Kalastusmatkailuohjelma (HO 2019) | 100 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry:lle kalastuksen valvontatoimenpiteisiin) (EK) | -100 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Säkylän Pyhäjärven hoitokalastus) (EK) | -100 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry) (EK) | -50 |
| Yhteensä | -1 375 |
| 2020 talousarvio | 9 161 000 |
| 2019 talousarvio | 10 536 000 |
| 2018 tilinpäätös | 10 250 000 |
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 132 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen
2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa saa käyttää myös metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen.
Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen | 440 000 |
| Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille | 692 000 |
| Yhteensä | 1 132 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Työtehoseura ry:lle metsätalouden kehittämishankkeisiin) (EK) | -200 |
| Yhteensä | -200 |
| 2020 talousarvio | 1 132 000 |
| 2019 talousarvio | 1 332 000 |
| 2018 tilinpäätös | 1 432 000 |
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 21 388 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä kaupallisille kalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 9 205 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 20 313 000 euroa, joka on vuosille 2014—2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 11 108 000 euroa. EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu Euroopan komission hyväksymässä toimintaohjelmassa. Varoja voidaan käyttää toimintaohjelman mukaisesti mm. kalatalouselinkeinojen investointi- ja kehittämishankkeiden, kalatalouden ympäristöhankkeiden ja meripolitiikan toteuttamiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen sekä kaupallisen kalastuksen valvonnan ja tiedonkeruun toimenpiteiden rahoittamiseen.
Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.
Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 10 000 000 euroa ohjelmakauden 2014—2020 EMKR:n rahoitusosuutena.
Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen valvonnan kustannukset, siltä osin kuin toimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti ja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2020 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 375 000 euroa. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää hallitusohjelman mukaisesti kotimaisen kalan edistämistoimenpiteisiin sekä ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Vuonna 2020 hallitusohjelman mukaisiin toimenpiteisiin kohdennetaan 700 000 euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kansallinen osuus | EU:n osuus (EMKR) | Yhteensä | |
| Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma, yhteensä | 9 205 000 | 11 108 000 | 20 313 000 |
| Kansalliset toimenpiteet | 1 075 000 | - | 2 875 000 |
| Yhteensä | 10 280 000 | 11 108 000 | 21 388 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ammattikalastuksen vahinkojen ehkäisy (HO 2019) | 200 |
| EMKR toimintaohjelman rahoituksen muutos | 212 |
| Kotimaisen kalan edistäminen (HO 2019) | 500 |
| Yhteensä | 912 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2020 talousarvio | 21 388 000 |
| 2019 talousarvio | 20 476 000 |
| 2018 tilinpäätös | 26 776 000 |