Talousarvioesitys 2020
Pääluokka 27
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut huonompaan suuntaan ja muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Itämeren alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut ja sotilaallinen toiminta alueella on aktiivista.
Uusien vaikuttamiskeinojen kehitys on vaikeuttanut uhkatilanteiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Turvallisuusympäristön kehitys on asettanut kasvaneita vaatimuksia erityisesti tilannekuvalle, ennakkovaroituskyvylle ja valmiudelle. Vaikka Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, strategiset yllätykset ja turvallisuusympäristön muutokset ovat mahdollisia. Kehityksen seurauksena Suomi on parantanut tilannetietoisuutta ja valmiutta. Kokonaisuudessaan Suomen puolustuskyvyn merkitys lähialueen turvallisuuden kannalta on kasvanut.
Venäjä vahventaa puolustustaan ja pyrkii kehittämään sotilaallisia kykyjään pitkäjänteisesti. Venäjällä on kyky käynnistää nopeasti ja yllätyksellisesti operaatioita, joissa yhdistyy laaja keinovalikoima.
Arktisen alueen merkitys on kasvanut. Venäjä on lisännyt pysyvää sotilaallista läsnäoloaan alueella. Pohjoisen alueen merkitys myös Suomen turvallisuusympäristön kannalta on noussut tärkeämmäksi.
Yhdysvallat on lisännyt läsnäoloaan Euroopassa. Nato ja Itämeren alueen valtiot ovat reagoineet mm. lisäämällä sotilaallista läsnäoloa ja harjoitustoimintaa Itämeren alueella. Kaikki Itämeren alueen valtiot ovat korottaneet puolustusmäärärahojaan ja pyrkivät parantamaan asevoimiensa valmiutta ja materiaalista tilannetta.
Euroopan unioni vahvistaa puolustusulottuvuuttaan useiden aloitteiden avulla ja varautuu laaja-alaisten uhkien torjuntaan. Unionin puolustusyhteistyötä pyritään tiivistämään mm. pysyvän rakenteellisen yhteistyön avulla. Hybridiuhkiin ja yhteiskunnan muihin häiriötilanteisiin varautuminen edellyttää syvenevää EU-yhteistyötä. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisit sekä alueilla toimivien terroristijärjestöjen vaikutukset heijastuvat Euroopan ja lähialueemme turvallisuuteen. Yhdysvaltojen irtautuminen ohjuspuolustusjärjestelmiä rajoittavasta ABM-sopimuksesta ja keskimatkan ydinasesopimuksesta (INF), sekä Venäjän ja Kiinan toimet nostavat jännitteitä Euroopassa.
Puolustuksen ennaltaehkäisykyky perustuu toimintaympäristöön suhteutettuun valmiuteen ja torjuntakykyyn. Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ylläpitämällä nykymuotoista, suorituskykyisiin asejärjestelmiin ja laajaan reserviin perustuvaa puolustusratkaisua sekä valmistautumalla antamaan ja vastaanottamaan kansainvälistä apua. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä.
Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri- ja ilmapuolustuksen sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta sekä kykyä ottaa vastaan kansainvälistä apua. Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa hallinnonalalle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.
Valtioneuvoston hyväksymiin valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskeviin linjauksiin perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:
- — Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
- — Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky
- — Turvallinen yhteiskunta
- — Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.
Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan puolustusministeriössä itsearviointina hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arvioinnin perustana on toimintavuoden toteutuma suhteessa pitkän aikavälin tavoitetilaan, jossa lähtökohtana on toimintaympäristöön suhteutettu valmius ja torjuntakyky.
Puolustusministeriön hallinnonalalla on lähtökohtana tasa-arvoinen toimintaympäristö sekä yhdenvertaiset toimintatavat kaikkia organisaatiossa työskenteleviä, opiskelevia ja asepalvelustaan suorittavia kohtaan. Sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sitoudutaan edistämään kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet sekä asevelvollisten koulutuksessa lisääntyvän maahanmuuton myötä kaksoiskansalaisuuden tai suomen kansalaisuuden saavat henkilöt. Tavoitteena on jatkaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista lainsäädäntötyössä ja hankkeissa sekä toiminnan ja talouden ohjauksessa.
Kirjanpitoyksiköissä ylläpidetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Toiminnassa seurattavia kohderyhmiä ovat asevelvollisuuttaan suorittavat sekä eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden muun muassa palkkaus, rekrytointi, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä ja syrjintä eri muodoissa. Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja sotilastehtäviin edistetään.
Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat sisällytetään sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 %, ja gender-neuvonantajien sekä -yhdyshenkilöiden määrää lisätään. Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa. Puolustusvoimien gender-toiminnan tavoitteita ja kehittämistä käsittelevää ohjeistusta uudistetaan huomioiden ulkoministeriön johdolla laadittu, vuosien 2018—2022, päätöslauselman 1325 kansallisen ohjelman sotilaallista kriisinhallintaa koskeva osio.
Hallinnonalan henkilötyövuosimäärän kasvu 40 henkilötyövuodella johtuu lähinnä hallitusohjelman mukaisesta tehtävien lisäyksestä Puolustusvoimiin.
Puolustusvoimat osallistuu sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja kouluttaa sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin noin 1 000 henkilöä. Kriisinhallinnalla lisätään vakautta ja turvallisuutta operaatiokohteessa, joka luo edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Suomi jatkaa YK:n ympäristöystävällisen rauhanturvaamisen ystäväryhmässä YK:n päämajatasolla.
Puolustushallinto jatkaa kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman 2017—2020 mukaisten tehtävien toteuttamista ja osallistuu uuden toimeenpano-ohjelman laadintaan.
Puolustushallinto käynnistää kolme kasarmien peruskorjaushanketta rakennuksista aiheutuvien terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi. Puolustusvoimat parantaa materiaalitehokkuutta ja räjähdeturvallisuutta jatkamalla räjähdevarastoinnin kehittämistä.
Puolustusvoimien ympäristönsuojelun suunnitelman 2012—2025 painopisteenä olevaan ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristöriskien hallintaan kohdennetaan 4 milj. euroa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
||
27.10.01 | Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | ||
— tilausvaltuus | 159,6 | 132,4 | |
27.10.18 | Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v) | ||
— tilausvaltuus | 72,5 | 53,8 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020
v. 2018 tilinpäätös 1000 € |
v. 2019 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2020 esitys 1000 € |
Muutos 2019—2020 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Puolustuspolitiikka ja hallinto | 320 753 | 362 950 | 386 431 | 23 481 | 6 |
01. | Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 283 | 15 612 | 16 729 | 1 117 | 7 |
21. | Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | 2 875 | 2 875 | 2 875 | — | 0 |
29. | Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 303 595 | 344 463 | 366 827 | 22 364 | 6 |
10. | Sotilaallinen maanpuolustus | 2 471 595 | 2 716 674 | 2 711 297 | -5 377 | 0 |
01. | Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 939 124 | 1 940 066 | 1 931 330 | -8 736 | 0 |
18. | Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v) | 525 842 | 774 456 | 765 115 | -9 341 | -1 |
19. | Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v) | 4 600 | — | 10 000 | 10 000 | 0 |
50. | Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) | 2 029 | 2 152 | 4 852 | 2 700 | 125 |
30. | Sotilaallinen kriisinhallinta | 58 410 | 58 548 | 59 669 | 1 121 | 2 |
20. | Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) | 58 381 | 58 538 | 59 659 | 1 121 | 2 |
95. | Kurssivaihtelut (arviomääräraha) | 29 | 10 | 10 | — | 0 |
Yhteensä | 2 850 758 | 3 138 172 | 3 157 397 | 19 225 | 1 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 12 660 | 12 830 | 12 870 |