Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2018

02. ValvontaPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lakisääteistä valvontaa harjoittavien laitosten toimintamenoista, työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoista sekä oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoista sekä hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tukevien kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosta. Valvontalaitoksia ovat Säteilyturvakeskus, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet. Oikeuslääkinnän tehtävät hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kunnat ovat keskeisiä terveysvalvonnasta vastaavia toimijoita.

Valvontalaitosten toiminta kohdistuu hallituskauden strategisista tavoitteista seuraaviin:

  • — terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla, terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet
  • — eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu, julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa ja ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän
  • — lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
  • — ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu ja omaishoitoa on vahvistettu
  • — sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä.

Lisäksi rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman tarkoituksena on parantaa potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista ja ihmisten toimintakykyä sekä luoda edellytykset kustannustehokkaalle lääkehoidolle niin potilaan kuin yhteiskunnan näkökulmasta.

Vaikuttavuus
  • — perusoikeuksien, yhdenvertaisuuden, oikeusturvan ja lainsäädännön noudattamisen varmistaminen
  • — lupa-, rekisteri- ja valvonta-asioiden osaamisen varmistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä
  • — valvonnan ennakoivuuden ja riskiperusteisuuden käytäntöjen varmistaminen palveluissa.

03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 213 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteuttavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää myös enintään 1 500 000 euroa Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyöhön:

1) ensisijaisesti Venäjän Federaation ydinturvallisuusviranomaisen ja toiminnanharjoittajien kanssa toteutettaviin ydin- ja säteilyturvallisuutta edistäviin hankkeisiin

2) ydin- ja säteilyturvallisuusyhteistyöhön liittyvien valtion siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Säteilyturvakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet:

  • — säteilytoiminnassa ja ydinenergian käytössä noudatetaan voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä
  • — suomalaisilla ydinlaitoksilla ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa
  • — ydinvoimalaitosten riskejä hallitaan siten, että laitosten onnettomuusriski pitkällä aikavälillä pienenee
  • — radioaktiivisten aineiden normaalikäytön aikaiset päästöt ydinlaitoksista ja kaivoksista ympäristöön ovat erittäin pieniä
  • — ydinjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että jätteiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä
  • — ydinsulkuvalvontaan liittyvä toiminta tapahtuu kansainvälisten sopimusten mukaisesti
  • — säteilyn käytössä ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa
  • — jokaisen säteilytyöntekijän säteilyannos on suunnitellussa altistustilanteessa henkilökohtaisen annosrajan alapuolella
  • — säteilyn lääketieteellisessä käytössä potilasaltistus on oikeutettu ja optimoitu
  • — markkinoilla olevat säteilyä tuottavat kuluttajatuotteet ovat turvallisia ja vaatimustenmukaisia
  • — kaikista Suomessa olevista säteilylähteistä huolehditaan asianmukaisesti
  • — ydinlaitoksiin, ydinmateriaaleihin ja säteilyn käyttöön kohdistuva vakava vahingoittava laiton toiminta on tehokkaasti estetty
  • — ydinmateriaalien ja muiden radioaktiivisten aineiden luvaton maahantuonti, maastavienti ja kuljetus on estetty tehokkaasti
  • — talousvesi ei ylitä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) esitettyjä radioaktiivisuuden viitearvoja
  • — avaruussäteilystä lentohenkilöstölle aiheutuva annos ei ylitä asetettuja raja-arvoja
  • — väestön radonaltistuminen pienenee
  • — suomalaisten keskimääräinen efektiivinen säteilyannos pienenee
  • — varautuminen erilaisiin säteilyvaaratilanteisiin ja niiden pitkäkestoiseen hoitoon on riittävä.

Asetettujen vaikuttavuustavoitteiden lisäksi Säteilyturvakeskusta koskevat vuosittain asetettavat toiminnalliset tavoitteet sekä koko hallinnonalalle asetetut henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä sekä toiminnallista tehokkuutta koskevat tavoitteet.

Säteilyturvakeskuksen rahoitusrakenne (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

  2016
toteutuma
htv 2017
varsinainen talousarvio
htv 2018
esitys
htv
             
Budjettirahoitus 11 867 78 12 438 76 12 213 76
Maksullinen toiminta 27 446 233 34 762 240 33 492 242
Yhteisrahoitteinen toiminta 632 6 160 4 250 5
Yhteensä 39 945 317 47 360 320 45 955 323

Säteilyturvakeskuksen tulosalueittaiset kustannukset ( 1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

  2016
toteutuma
htv 2017
arvio
htv 2018
arvio
htv1)
             
Ydinenergia 22 274 133 28 160 140 24 632 140
Säteilytoiminta 5 230 38 5 500 38 5 600 37
Valmiustoiminta 1 626 11 1 700 9 1 700 9
Tutkimus ja kehitys 3 734 7 4 000 7 4 000 6
Asiantuntijapalvelut 3 244 12 4 000 18 6 000 15
Viestintä 844 5 1 000 5 1 000 5
Ympäristö 2 993 14 3 000 12 3 000 12
Yhteiset palvelut2) - 37 - 37 - 36
Yhteensä 39 945 257 47 360 266 45 955 260

1) Taulukko ei sisällä lomia ja poissaoloja. Vuonna 2018 niiden osuudeksi arvioidaan 63 htv.

2) Yhteisten palvelujen kustannukset on vyörytetty muille tulosalueille.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 39 945 47 360 45 955
Bruttotulot 28 078 34 922 33 742
Nettomenot 11 867 12 438 12 213
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 422    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 826    

Julkisoikeudellisen ja muun maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus.

Ydinturvallisuusvalvonnan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntitulot 19 335 27 407 23 717
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 19 605 27 407 23 717
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -270 - -
Kustannusvastaavuus, % 99 100 100

Erillislakien mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntitulot 3 411 2 855 2 775
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 3 421 2 855 2 775
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -10 - -
Kustannusvastaavuus, % 100 100 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 145 60 100
— EU:lta saatava rahoitus 354 100 150
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 41 - -
Tuotot yhteensä 632 160 250
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 1 039 320 500
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -499 -160 -250
Omarahoitusosuus, % 48 50 50
Ydin- ja säteilyturvallisuuden yhteistyö

Ydin- ja säteilyturvallisuuden yhteistyö Venäjän federaation kanssa on kohdistunut seuraaviin aihepiireihin: Leningradin ydinvoimalaitos, Kuolan ydinvoimalaitos, ydinturvallisuusvalvonta, radioaktiiviset jätteet, ympäristön säteilyvalvonta ja onnettomuusvalmius sekä ydinmateriaalivalvonta. Pääosa resursseista on kohdistettu mainittujen kahden ydinvoimalaitoksen turvallisuuden kohentamiseen siten, että pääkohde on Leningradin ydinvoimalaitos, jonka sijainti ja Tšernobyl-tyyppiset reaktorit korostavat jatkuvan parantamisen tarvetta. Hankkeisiin sisältyy muun muassa koulutustoimintaa, turvallisuusanalyysejä, teknisiä turvallisuusparannuksia, laitetoimituksia sekä laitteistojen tarkastustekniikan kehittämistä. Leningradin ja Kuolan laitoksen ympäristön säteilyvalvontajärjestelmät on toteutettu tämän yhteistyön puitteissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -28
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -11
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 1
Palkkaliukumasäästö -28
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -3
Toimintamenojen tuottavuussäästö -66
Toimintamenosäästö (HO 2015) -80
Työajan pidentäminen (Kiky) -7
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -12
Vuokrien indeksikorotus 3
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -4
Tasomuutos 10
Yhteensä -225

2018 talousarvio 12 213 000
2017 talousarvio 12 438 000
2016 tilinpäätös 13 271 000

05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 608 000 euroa.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä valvonnan edellyttämän ohjauksen sekä ennakoivan ja jälkikäteisen valvonnan keinoin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tuloksellisuus:

  • — kärkihankkeiden tavoitteiden toteutumisen tukeminen: palvelut asiakaslähtöisiksi sisältäen mm. julkisen palvelulupauksen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja digitalisaatio
  • — reformien toimeenpanon tukeminen: sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen, alue- ja keskushallinnon uudistus
  • — valvonnan painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja omavalvontaan sekä toiminnan ohjauksen vahvistaminen tähän suuntaan
  • — lupa- ja valvontaprosessien sujuvoittaminen
  • — normien purkuun osallistuminen ja hallinnollisen taakan keventäminen sekä näistä johtuvien lainsäädäntöuudistusten toimeenpano.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin. Bruttobudjetoidut tulot on budjetoitu momentille 12.33.02. Toimintamenomomentille kirjattavat tulot ovat terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevia päätöksiä sekä valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten palvelunantajien lupia koskevien suoritteiden maksuja, alkoholielinkeinoon liittyviä maksuja sekä viraston suoritteista liiketaloudellisin perustein määrättäviä maksuja. Lisäksi aluehallintovirastot suorittavat osan yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta saamistaan vuosimaksuista Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle yksityisten palvelunantajien rekisteristä aiheutuvia ylläpitokustannuksia vastaavasti.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 16 370 15 512 14 308
Bruttotulot 3 959 4 750 3 700
Nettomenot 12 411 10 762 10 608
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 846    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 205    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot
— suoritteiden myyntituotot
4 333 5 450 4 500
— muut tuotot 598 400 400
Tuotot yhteensä 4 931 4 750 4 900
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 1 232 - 1 200
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset yhteensä 2 898 4 125 3 500
— osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 218 1 725 1 400
Kokonaiskustannukset yhteensä 4 116 5 850 4 900
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 815 - -
Kustannusvastaavuus, % 120 100 100
Tuotokset ja laadunhallinta

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston käsiteltäväksi saapuvien asioiden määriä

  2016
toteutuma
2017
ennuste
2018
ennuste
2017/2018
muutos-%
         
Terveydenhuollon ammatinharjoittamista koskevat päätökset 19 892 18 000 18 000 -
Sosiaalihuollon ammatinharjoittamista koskevat laillistamispäätökset 1 700 20 000 3 000 -85,0
Valvonta-asiat 1 365 1 360 1 380 1,5
Raskauden keskeyttämistä koskevat luvat 944 970 970 -
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Toimintaympäristön muutokset erityisesti sote-uudistus sekä aluehallintouudistukseen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon lupa-, ohjaus- ja valvontatoiminnan uudelleen organisointi edellyttävät toimintatapojen muutosta ja muutoinkin valvonnan kehittämistä. Valtion uuden lupa- ja valvontaviraston valmisteluun liittyen yhteistyötä aluehallintovirastojen kanssa lisätään entisestään. Tämä kaikki edellyttää viraston johdolta ja esimiehiltä hyvää muutosjohtajuutta. Toimintaympäristön muutoksessa on tärkeää säilyttää nykyiset asiantuntijavoimavarat ja tukea niiden edelleen kehittämistä kohti uusia osaamistarpeita. Tätä toteutetaan hyödyntämällä tulos- ja kehityskeskusteluja sekä laatimalla toimintaa tukeva koulutussuunnitelma. Muutosta edesauttaa toimintatapojen ja työmenetelmien uudistaminen mm. digitaalisten työkalujen avulla.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen luo perustaa henkilöstön toimintakyvylle. Suuri työmäärä, virkatehtävien suorittamiseen liittyvät vastuut sekä muutostilanne ovat työhyvinvoinnin kannalta haasteellisia. Työhyvinvointia seurataan säännöllisin kyselyin ja tulosten analysointiin sekä kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen ja niiden seurantaan panostetaan. Johto ja esimiehet kiinnittävät kasvavaa huomiota työtehtävien priorisointiin ja henkilöstön tukemiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kliinisten lääketutkimusten eettinen arviointi (siirto momentille 33.01.01) -28
Lakisääteisten adoptioiden jälkipalvelutehtävien hoito 95
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -11
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -5
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -1
Palkkaliukumasäästö -33
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -5
Toimintamenojen tuottavuussäästö -55
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Työajan pidentäminen (Kiky) -10
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -14
Vuokrien indeksikorotus 2
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -4
Tasomuutos 15
Yhteensä -154

2018 talousarvio 10 608 000
2017 talousarvio 10 762 000
2016 tilinpäätös 11 770 000

06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 811 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymien, viraston ulkopuolella toteutettavien tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

2) viraston alueellistamisen aiheuttamien lisämenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksella on tarvittaessa toimitiloja toiminnan kannalta keskeisissä kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Lontoossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus, kustannusvastaavuus)

Tavoitteena on, että viraston maksullisen toiminnan suoritteet tuotetaan kustannusvastaavasti. Keskus seuraa tuottavuuden kehitystä Tilastokeskuksen määrittelemien tuottavuusindikaattorien avulla.

Toiminnan tehokkuus (indeksi 100 = vuosi 2011)

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Työn tuottavuusindeksi 96,5 > 100 > 100
Kokonaistuottavuusindeksi 101,4 > 100 > 100

Viraston henkilötyövuosien määrät (htv)

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
       
Maksullinen toiminta 190 195 220
Ei-maksullinen toiminta 31 36 35
Yhteensä 221 231 255

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 24 878 24 729 27 261
Bruttotulot 21 798 20 850 22 450
Nettomenot 3 080 3 879 4 811
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 726    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 708    

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen rahoitusrakenne (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Budjettirahoitus 3 080 3 879 4 811
       
Maksullisen toiminnan tuotot yhteensä 21 798 20 850 22 450
— julkisoikeudelliset suoritteet 18 501 18 800 20 150
— liiketaloudelliset suoritteet 6 100 -
— erillislakien mukaiset suoritteet 2 058 1 950 2 050
Muut tuotot 251 - 250
       
Edelliseltä vuodelta siirtynyt 2 726 - -
Yhteensä 27 604 24 729 27 261

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (maksuperustelain mukaiset suoritteet, 1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 19 489 18 900 20 150
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 11 483 12 220 12 797
— osuus yhteiskustannuksista 7 171 6 580 7 993
Kustannukset yhteensä 18 654 18 800 20 790
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 835 - -
Kustannusvastaavuus, % 104 100 100

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (erillislakien mukaiset suoritteet, 1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot,suoritteiden myyntitulot 2 058 1 950 2 050
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 981 1 322 1 316
— osuus yhteiskustannuksista 547 628 734
Kustannukset yhteensä 1 528 1 950 2 050
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 530 - -
Kustannusvastaavuus, % 135 100 100
Tuotokset ja laadunhallinta
  • — parannetaan tuottavuutta uudistamalla toimintatapoja ja tehostamalla prosesseja
  • — lisätään lääkitysturvallisuusasioissa yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden kanssa lääke- ja lääkitysturvallisuuden parantamiseksi
  • — edistetään lääkekehitystä ja -innovaatioita kehittämällä viranomaisneuvontaa entistä paremmin uusien alalle pyrkivien yritysten tarpeita vastaavaksi, tehostamalla kliinisiin lääketutkimuksiin liittyviä toimintoja, parantamalla kansallisia lääkealan toimintaedellytyksiä ja lisäämällä tietovarantojen hyödynnettävyyttä
  • — lisätään valvontaviranomaisten yhteistyötä ja toimijoiden ennakoivaa ohjaamista valvonnan kattavuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi
  • — tuotetaan tietoa ja moniammatillisia toimintamalleja järkevän lääkehoidon sekä lääkepoliittisen päätöksenteon tueksi
  • — kehitetään lääkeinformaatiotoimintaa asiakeskeisesti lääkeinformaatioverkoston avulla
  • — toteutetaan lääkehoitojen arviointitoimintaa verkostoyhteistyönä kotimaisten ja valittujen kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen henkilöstön osaamista ja työkykyä ylläpidetään, tuetaan ja kehitetään.

Tunnusluvut 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Henkilöstön hyvinvointi      
— työtyytyväisyysindeksi 3,6 3,5 yli valtion keskitason
— sairauspoissaolot pv/htv vähenevät 9,4 < 9 alle valtion keskitason

Määrärahasta on tarkoitettu 150 000 euroa tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista saadut tulot ja lääkelain (595/2009) 84 b §:ssä tarkoitetut tulot.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen talousarvio perustuu nettobudjetointiin. Menot katetaan pääasiassa valvonta- ja palvelutoiminnasta perittävillä maksuilla. Maksullisen toiminnan palvelut tuotetaan omakustannushintaan. Suoritteista perittävät maksut ovat maksuperustelain mukaisia. Lääkkeiden laadunvalvonnan kustannukset katetaan lääkelain (595/2009) 84 b §:n mukaisella maksulla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Laajentuvat EU-tasoiset tehtävät (kertaluonteinen lisäys) 1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -14
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -5
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1
Toimintamenojen tuottavuussäästö -21
Toimintamenosäästö (HO 2015) -20
Työajan pidentäminen (Kiky) -3
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -4
Vuokrien indeksikorotus 1
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -1
Yhteensä 932

2018 talousarvio 4 811 000
2017 talousarvio 3 879 000
2016 tilinpäätös 4 062 000

07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 15 ja 20 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut alustavasti työsuojelun aluehallintoviranomaisille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018. Vastuualuekohtaiset tulostavoitteet määritellään ministeriön ja työsuojelun aluehallintoviranomaisten välisissä tulossopimuksissa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vuonna 2011 vahvistettujen Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjausten mukaisesti työsuojelun aluehallintoviranomaiset suuntaavat toimintaansa niin, että vuoden 2010 tasoon verrattuna 1) ammattitautien määrä vähenee 10 %, 2) työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25 % ja 3) työn aiheuttama haitallinen kuormitus työssä vähenee 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Työsuojelun vastuualueiden tavoitteena on vaikuttaa työpaikkojen turvallisuuden johtamiseen ja työolosuhteisiin siten, että työpaikkatapaturmat, ammattitaudit, haitallinen kuormitus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenevät ja vaikuttaa toiminnallaan myös siihen, että työsuhteen ehtoja noudatetaan paremmin ja harmaan talouden määrä vähenee.

Varmistaakseen toimintansa asiakaslähtöisyyden työsuojeluhallinto antaa seuraavan palvelulupauksen:

Työsuojelun vastuualueet toimivat yhteiskunnan antamin valtuuksin siten, että työstä ihmisen terveydelle aiheutuvat vaarat ja haitat ovat asianmukaisesti hallinnassa. Työsuojelun vastuualueiden toiminta on riippumatonta, puolueetonta ja asiantuntevaa. Kaikilta toimialoilta ja työpaikoilta tulevaan asiakaskysyntään vastataan kattavasti sovittuja toimitus- ja saatavuusaikoja noudattaen. Työsuojelun vastuualueet kehittävät toimintaansa keräämäänsä asiakaspalautetta hyödyntäen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Työsuojeluviranomaiset suuntaavat viranomaisaloitteista toimintaa pääsääntöisesti riskiperusteisesti niille toimialoille, joilla esiintyy merkittävimpiä työturvallisuusriskejä. Tavoitteena on, että työsuojeluvalvonta tukee ja edistää työpaikan omaa turvallisuustoimintaa. Valvonnalla varmistetaan, että työnantajat ja muut vastuutahot noudattavat työsuojelulainsäädäntöä. Kattavuuden varmistamiseksi valvontaa kohdistetaan myös muille kuin riskiperusteisesti valituille toimialoille. Asiakasaloitteinen valvonta hoidetaan kattavasti sovittuja palvelujen toimitus- ja saatavuusaikoja noudattaen.

Valtakunnallisia valvontahankkeita on määritelty neljä nelivuotiskaudelle 2016—2019 ja ne suuntautuvat yhteisiin työpaikkoihin, vuokratyöhön, korjausrakentamiseen ja yksityiselle sosiaali- ja terveysalalle. Valtakunnallisilla valvontahankkeilla pyritään vastaamaan havaittuihin ongelmakohtiin ja samalla kehittämään valvontatoimintaa.

Toiminnallinen tehokkuus

Tarkastustoiminnalle asetetaan seuraavat määrätavoitteet:

Vuonna 2016 suoritettiin 28 671, vuonna 2017 arvioidaan suoritettavan vähintään 27 675 ja vuonna 2018 vähintään 27 500 tarkastusta.

Työsuojelun aluehallinnon kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

Tulosalue 2016
toteutuma
%-osuus htv 2017
tavoite
%-osuus htv 2018
tavoite
%-osuus htv
                   
Viranomaisaloitteinen toiminta 20 162 77 325 15 800 65 273 15 512 65 272
Asiakasaloitteinen toiminta 3 142 12 58 4 376 18 76 4 312 18 75
Hallinto- ja tukitoiminnot 2 880 11 47 4 132 17 71 4 073 17 71
Yhteensä 26 184 100 430 24 308 100 420 24 072 100 418
Tuotokset ja laadunhallinta

Työsuojeluvalvonta on riskiperusteista. Työsuojelun vastuualueet käyttävät vaikutuksia aikaansaavia ja yhtenäisiä valvontaotteita ja -menetelmiä. Vastuualueiden yhteistyöllä, viranomaisten välisellä tietojen vaihdolla ja hyvien käytäntöjen levittämisellä varmistetaan vaikuttava työsuojeluvalvonta.

Sidosryhmäyhteistyö ja viestintä tukevat tehokkaasti työsuojelun vastuualueiden toimintaa.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Työsuojelun vastuualueilla varmistetaan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen sijoittuminen. Henkilöstön osaamisen kehittämistä ja ammattitaidon ylläpitämistä tuetaan ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Erityisosaamista kehitetään ja hyödynnetään tehokkaammin valtakunnallisesti.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 26 388 24 438 24 242
Bruttotulot 204 130 170
Nettomenot 26 184 24 308 24 072
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 757    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 906    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 23
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Työajan pidentäminen (Kiky) -8
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -37
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -8
Tasomuutos -105
Yhteensä -236

2018 talousarvio 24 072 000
2017 talousarvio 24 308 000
2016 tilinpäätös 25 333 000

20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 485 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973) 12 §:n mukaisen oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menojen maksamiseen

2) oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista annetun asetuksen (862/2004) mukaisten palkkioiden ja korvausten maksamiseen

3) yliopistoilta ostopalveluna tehtävän oikeuslääketieteen erikoislääkärikoulutuksen menojen maksamiseen

4) ruumiiden kuljettamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Vuonna 2016 oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehtiin 8 836, vuonna 2017 arvioidaan tehtävän 8 736 ja vuonna 2018 8 636 ruumiinavausta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ruumiiden kuljettamisesta aiheutuvat kulut (siirto momentilta 26.10.01) 4 270
Yhteensä 4 270

2018 talousarvio 12 485 000
2017 talousarvio 8 215 000
2016 tilinpäätös 7 578 649