Talousarvioesitys 2017
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Selvitysosa:Pelastustoimen tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa.
Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa vuoden 2017 aikana hanketta, jonka tavoitteena on valmistella vuoden 2019 alussa voimaan tuleva pelastustoimen uudistus. Uudistuksessa pelastustoimen tehtävät siirretään kunnilta maakuntatasolle.
Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta.
Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan maaliskuun 2017 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 914 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.
Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) muuttamisesta. Palopäällystökoulutus siirretään Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle, mutta Pelastusopisto hoitaa opetuksen.
Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:
Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.
Onnettomuuksien ehkäisy | 2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 tavoite |
Tuotokset | |||
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään | 17 606 | 16 300 | 15 500 |
Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään | 16 | 20 | 20 |
Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa myös ulkomailla ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen toimintavalmiustaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella riskialueittain ja toimintavalmius vastaa alueen palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.
Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.
Varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa paranee.
Pelastustoiminta ja varautuminen | 2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 tavoite |
Tuotokset | |||
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) | 99 673 | 99 000 | 98 500 |
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät | 9 642 | 9 500 | 9 500 |
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät | 1 581 | 2 000 | 2 000 |
— tarkistus- ja varmistustehtävät | 28 798 | 28 000 | 27 500 |
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) | 21 094 | 21 100 | 21 000 |
— muut tehtävät | 38 558 | 38 400 | 38 500 |
Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta | 59 | 50 | 50 |
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta | 86 | 50 | 50 |
1) Pelastuslaitoksen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.
Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutuksen tarpeet.
Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Näin varmistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja tutkimustiedon hyödynnettävyyttä koulutuksen, käytännön työn ja päätöksenteon tukena ja kehittämisessä.
Pelastustoimi | 2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 tavoite |
Tuotokset | |||
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 43 560 | 46 080 | 42 480 |
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään | 171 | 172 | 164 |
AMK-tutkintojen määrä, kpl | 44 | 30 | 30 |
Panokset | |||
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta | 112,7 | 108 | 108 |
— Pelastusopiston henkilötyövuodet | 108 | 108 | 108 |
— Sisäministeriön henkilötyövuodet | 1 | - | - |
— Turvallisuus- ja kemikaaliviraston henkilötyövuodet | 3,7 | - | - |
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 11 983 | 11 540 | 11 292 |
Toiminnan tehokkuus | |||
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet | 944 | 980 | 938 |
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja | 1 344 | 1 417 | 1 356 |
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 28 143 | 25 622 | 27 195 |
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään | 156 | 142 | 151 |
Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,28 | 3,0 | 3,0 |
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | 5,48 | 5,0 | 4,9 |
Henkiset voimavarat | |||
Pelastusopiston henkilöstön määrä | 108 | 108 | 108 |
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,2 | 3,2 | 3,25 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 8,5 | 6,5 | 6,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 18 362 | 16 259 | 15 852 |
Pelastustoimen bruttotulot | 4 139 | 4 126 | 2 938 |
Nettomenot | 14 223 | 12 133 | 12 914 |
— Pelastusopisto | 11 437 | 10 882 | 10 469 |
— Pelastustoimen päällystökoulutus | - | - | 1 202 |
— Sisäministeriö | 2 1891) | 801 | 793 |
— Kansainvälinen pelastuspalvelu | 597 | 450 | 450 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 137 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 512 |
1) Vuoden 2015 toteutuma sisältää 0,8 milj. euroa muille kirjanpitoyksiköille siirrettyjä määrärahoja.
Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 1 286 | 1 400 | 1 435 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 440 | 444 | 465 |
— osuus yhteiskustannuksista | 663 | 831 | 835 |
Kustannukset yhteensä | 1 103 | 1 275 | 1 300 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 183 | 125 | 135 |
Kustannusvastaavuus, % | 117 | 110 | 110 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Pelastustoimen ammattikorkeakoulututkintoon johtavan päällystökoulutuksen siirto Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle (siirto momentilta 29.40.55) | 1 202 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -7 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -3 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -83 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -7 |
Palkkaliukumasäästö | -20 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -39 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -65 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -80 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -55 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -8 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -54 |
Yhteensä | 781 |
2017 talousarvio | 12 914 000 |
2016 II lisätalousarvio | -61 000 |
2016 talousarvio | 12 133 000 |
2015 tilinpäätös | 13 598 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 914 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.
Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 595 000 euroa.
Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Hätäkeskuslaitos jatkaa toiminnan yhdenmukaistamista yhdessä hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten kanssa. Yhdenmukaistaminen tulee saattaa tasolle, joka mahdollistaa verkottuneen toimintamallin käyttöönoton uudella tietojärjestelmällä. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että käyttöönotto voidaan toteuttaa maaliskuun 2017 loppuun mennessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2017 | 2018 | Yhteensä vuodesta 2017 lähtien |
|
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta, valtuus | |||
---|---|---|---|
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset | 1 954 | - | 1 954 |
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta, lisävaltuus (2015 II LTA) | |||
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset | 5 978 | 1 022 | 7 000 |
Menot yhteensä | 7 932 | 1 022 | 8 954 |
Hätäkeskuslaitos | 2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 tavoite |
Tuotokset | |||
Ilmoitusten määrä, kpl, josta | 3 688 000 | 3 750 000 | 3 750 000 |
— hätäpuhelujen määrä, kpl | 2 780 000 | 2 750 000 | 2 750 000 |
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl | 1 733 000 | 1 760 000 | 1 760 000 |
Panokset | |||
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa | 56 699 | 64 629 | 59 527 |
Henkilötyövuodet | 597 | 613 | 541 |
Toiminnan tehokkuus | |||
Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) | 8 000 | 8 200 | 8 700 |
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään | 9,0 | 10,7 | 9,4 |
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään | 13,3 | 15,4 | 13,6 |
Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) | - | 3,4 | - |
Henkiset voimavarat | |||
Henkilöstön määrä | 615 | 585 | 541 |
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,25 | 3,28 | 3,32 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 18,6 | 18 | 17 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 56 654 | 55 445 | 52 295 |
Bruttotulot | 2 877 | 2 650 | 2 700 |
Nettomenot | 53 777 | 52 795 | 49 595 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 13 526 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 16 503 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 2 767 | 3 000 | 2 700 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 1 089 | 2 110 | 1 301 |
— osuus yhteiskustannuksista | 851 | 820 | 1 319 |
Kustannukset yhteensä | 1 940 | 2 930 | 2 620 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 827 | 70 | 80 |
Kustannusvastaavuus, % | 143 | 102 | 103 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Erica-tietojärjestelmä (v. 2016 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -3 500 |
Erica-tietojärjestelmä (v. 2017 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 310 |
Hätäkeskustoiminnan turvaaminen | 2 000 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -7 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -3 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -473 |
Palkkaliukumasäästö | -69 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -271 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -242 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -150 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -372 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -58 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -365 |
Yhteensä | -3 200 |
2017 talousarvio | 49 595 000 |
2016 II lisätalousarvio | -365 000 |
2016 talousarvio | 52 795 000 |
2015 tilinpäätös | 56 754 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)
Momentille esitetään 49,595 milj. euron määrärahaa, joka on 3,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan henkilöstömäärä kyetään siirtyvän erän avulla pitämään vuoden 2016 tasolla 600 henkilötyövuodessa. Vuonna 2017 otetaan kuitenkin käyttöön uusi valtakunnallinen hätäkeskustietojärjestelmä (Erica), jonka käyttöönottotoimenpiteet sekä koulutukset vaativat merkittäviä henkilöstöpanostuksia. Tämän lisäksi valtionhallinnon yhteisten ICT-ratkaisujen, kuten TUVE-palveluiden, tuomat käyttö- ja ylläpitokulut tulevat nousemaan merkittävästi.
Valiokunta painottaa, että hätäkeskustoiminta vaikuttaa koko auttamisketjuun ja se on yksi keskeisimmistä toimijoista yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämisessä. Resurssien suunnittelussa on huomioitava sen rooli kriisiorganisaationa eikä mitoitettava toimintaa normiolojen arjen perusteella. Hätäkeskuslaitoksen pienenevät määrärahat tulevat asettamaan haasteita häiriöttömälle hätäkeskustoiminnalle.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 795 000 euroa.
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle
2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Pelastuslain 38 §:n (379/2011) muuttamisesta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin | 706 000 |
2) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen | 1 100 000 |
3) Metsäpalojen tähystystoiminta | 600 000 |
Yhteensä | 2 406 000 |
2017 talousarvio | 2 406 000 |
2016 talousarvio | 2 406 000 |
2015 tilinpäätös | 2 317 272 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle
2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 8 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle.
Selvitysosa:Momentilta myönnetyn rahoituksen tavoitteena on turvata viranomaisradioverkon toiminta.
2017 talousarvio | 8 100 000 |
2016 talousarvio | 8 100 000 |
2015 tilinpäätös | 8 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 8 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle.