Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 255 076 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Ulkoasiainministeriössä lakkautetaan 10 ulkoasiainneuvoksen virkaa 1.9.2015 lukien.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2015 (euroa)

   
Ministeriö, 917 henkilötyövuotta 77 248 000
Toimintamenot 15 930 000
Henkilöstömenot 61 318 000
   
Edustustot, 91 toimipistettä, 562 henkilötyövuotta1) 140 949 000
Toimintamenot 76 304 000
Henkilöstömenot 64 645 000
   
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 36 879 000
Tietohallinto 24 000 000
Kiinteistöhallinto 10 879 000
Turvallisuus 2 000 000
Yhteensä 255 076 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 33, Itä 7, Aasia ja Amerikka 26, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 273 758 271 566 265 282
Bruttotulot 62 135 69 159 10 206
Nettomenot 211 623 202 407 255 076
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 24 028    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 956    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 57 541 64 231 5 300
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 15 496 17 576 17 422
— osuus yhteiskustannuksista 16 743 18 941 18 896
Kustannukset yhteensä 32 239 36 517 36 318
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 25 302 27 714 -31 018
Kustannusvastaavuus, % 178 176 15

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut bruttobudjetoidaan momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksullisen toiminnan tulojen vähentyminen (viisumien käsittelymaksut) 12 000
Siirto momentilta 24.90.66 1 000
Tuottavuusohjelma -241
Viisumien käsittelymaksujen bruttobudjetointi 43 440
Viisumitoiminnan järjestelmäkehitys -820
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -40
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -678
Palkkaliukumasäästö -238
Palkkausten tarkistukset 634
Säästöpäätös -500
Toimintamenojen lisäsäästö -833
Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 004
Vuokramenojen indeksikorotus 229
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -280
Yhteensä 52 669

2015 talousarvio 255 076 000
2014 I lisätalousarvio 154 000
2014 talousarvio 202 407 000
2013 tilinpäätös 200 551 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 230 501 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Muutos talousarvioesityksen 255 076 000 euroon nähden on 24 575 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 24 970 000 euroa (-37 htv) on valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvana siirtona momentille 23.01.01, 157 000 euroa Tallinnan oikeusalan asiantuntijan palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 25.30.01 sekä lisäyksenä 294 000 euroa Suomen Geneven pysyvän edustuston terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 33.01.01, 215 000 euroa on Suomen pysyvän edustuston EU:ssa rajavalvonta-asiantuntijan palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.20.01 ja 43 000 euroa on palkkausten tarkistuksista johtuen.

Eläköitymisiän noustessa ei vuonna 2015 ole mahdollista lakkauttaa talousarvioesityksessä ehdotettua 10 ulkoasiainneuvoksen virkaa 1.9.2015 lukien, jonka johdosta talousarvioesitykseen nähden momentin päätösosan kolmas kappale on poistettu.


2015 talousarvio 230 501 000
2014 III lisätalousarvio 14 500 000
2014 I lisätalousarvio 154 000
2014 talousarvio 202 407 000
2013 tilinpäätös 200 551 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 1,211 mrd. euron määrärahaa, joka on noin 84 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2014. Suurimmat vähennykset esitetään kehitysyhteistyövaroihin, yli 90 milj. euroa, ja lisäksi hallitus täydensi esitystään siirtämällä ulkoasiainhallinnon toimintamenoista lähes 25 milj. euroa (37 htv) valtioneuvoston kansliaan perustettavaan (mom. 23.01.01) keskitettyyn hallintoyksikköön. Ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi esitetään yhteensä 230,501 milj. euroa, joka on noin 28,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2014. Kasvu johtuu siirtymisestä bruttobudjetointiin viisumien käsittelymaksujen osalta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että vuodesta 2015 alkaen hallinnonalan toiminnan rahoitus ei enää ole suoraan riippuvainen markkinoiden mukaan muuttuvasta viisumikysynnästä. Samalla on kuitenkin huomioitava, että jos viisumikysyntä jälleen kasvaa, on lisäresursseja pystyttävä hankkimaan nopeasti lisäämällä momentin määrärahaa.

Hallitus esittää ulkoasiainhallinnolle 833 000 euron lisäsäästöjä. Lisäksi viisumitulojen vähentymisestä jää kattamatta 2,25 milj. euroa. Vajeen kattamiseksi hallitus esittää, että jäsenmaksuista (mom. 24.90.66) voidaan siirtää 1,0 milj. euroa toimintamenoihin ja kehitysmaaedustustojen turvallisuuspalvelumenoja voidaan rahoittaa kehitysyhteistyömäärärahoista (mom. 24.30.66).

Hallinnonalalle aiemmin osoitettujen säästöjen aikaansaamiseksi ministeriössä on edelleen käynnissä vuonna 2012 aloitettu 130 henkilötyövuoden supistaminen. Säästöjä etsitään myös muista menoista, kuten matkustus-, kiinteistö- ja tietohallintomenoista. Vuonna 2015 edustustoissa ei järjestetä myöskään itsenäisyyspäiväjuhlallisuuksia.

Edustustoverkko

Suomella on 91 ulkomaan toimipistettä. Edustustojen toimintamenoiksi esitetään yhteensä 140,949 milj. euroa, joista henkilöstömenojen osuus on 64,645 milj. euroa.

Keväällä 2014 ministeriölle osoitettiin yhteensä yli 4 milj. euron uudet säästövelvoitteet kehyskaudelle 2015—2018. Säästöjen toimeenpano edellyttää ulkoasiainministeriön mukaan 5—6 edustuston sulkemista. Vuonna 2015 on tarkoitus sulkea kolme edustustoa (Bratislava, Ljubljana ja Luxemburg) ja 2—3 edustuston osalta edetään erillisen siirtymäkauden puitteissa. Ulkoasiainministeriön mukaan tehty ratkaisu ei takaa nykyistä edustustoverkkoa läpi seuraavan kehyskauden.

Valiokunta pitää tärkeänä, että edustustoverkon rakennetta ja tarpeita linjataan seuraavassa hallitusohjelmassa. Supistuvia voimavaroja tulee valiokunnan mielestä (kuten VaVM 34/2013 vp) kohdentaa edelleen alueille, joiden taloudellinen ja poliittinen merkitys Suomelle on kasvamassa, sekä maihin, joilla poliittinen johto vaikuttaa vahvasti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Yksittäisiä toimipisteitä on muuttuvan ympäristön mukaisesti kyettävä joustavasti sekä avaamaan että sulkemaan. Valiokunta korostaa, että verkostoon tehtävien muutosten tulee aina olla poliittisia päätöksiä, jotka pohjautuvat vaikuttavuusarvioon. Oleellista on myös selvittää, mitä vaikutuksia on ollut jo tehdyillä edustustojen sulkemisilla.

Valiokunta toteaa, että resurssien ollessa niukat perustellusti valittuihin ja määrältään rajattuihin painopisteisiin nojaavan strategian merkitys korostuu. Se sekä ohjaa ulkoasiainhallinnon työtä että terävöittää Suomen vaikuttavuutta ja identiteettiä maailmalla. Suomen on pystyttävä ajamaan etujaan ennakoivasti ja aktiivisesti. Globaalin muutoksen kiihtyessä myös oikea-aikaisen ja analyyttisen tiedon merkitys ulkopoliittisen ja taloudellisen päätöksenteon tukena kasvaa.

Valiokunta toteaa (kuten VaVM 34/2013 vp), että edustustoverkon kehittämistarpeiden arviointi ja toimintojen tehostaminen on jatkuva prosessi. Valiokunta pitää myönteisenä, että ministeriö on aloittanut edustustojen palveluiden kehittämisen, ml. palveluiden alueellisen keskittämisen tai hoitamisen Helsingistä. Myös ulkoasiainhallinnon uusien kustannustehokkaiden ja ketterien edustautumisvaihtoehtojen käytössä on edetty valiokunnan toiveiden mukaisesti (HE 102/2014 vp). Vastaisuudessa edustustoverkkoa voidaan laajentaa kevyemmällä hallinnollisella rakenteella, mm. ilman konsulipalveluiden vaatimia hallinnollisia ja teknisiä rakenteita. Valiokunta pitää myös luontevana, että Pohjoismaiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään edelleen niiltä osin kuin se on mahdollista.

Valiokunta toteaa, että edustustoverkko on merkittävässä asemassa edistettäessä Suomen taloudellis-kaupallisia intressejä. Valiokunta pitää myönteisenä, että yhteistyö Team Finland -kokonaisuuteen kuuluvien organisaatioiden kanssa on asetettu korkealle prioriteetille ulkoasiainhallinnossa. Toimintamallin käyttöä on tehostettu kaikkien toimijoiden osalta ja sille on annettu myös lisäresursseja. Toisaalta kaikki toimintaan osallistuvat tahot ovat myös joutuneet säästöjen kohteiksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Team Finland -malli ei kaikilta osin vielä vastaakaan tavoiteltua tasoa ja kehittämistarpeita on esimerkiksi kotimaan alueellisten toimintojen osalta.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin huolen Suomen ulkomailla olevien kiinteistöjen kunnosta. Esimerkiksi Suomen New Delhin suurlähetystön vuonna 1985 valmistunut kampusalue on välttämätöntä peruskorjata heikentyneen kuntonsa vuoksi. Valiokunta pitää muutenkin tarkoituksenmukaisena, että tilojen käytön tehostamista parantavia toimenpiteitä voidaan edistää.

Valiokunta lisää momentille 2 700 000 euroa lähetystöjen sulkemisen välttämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 233 201 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 325 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 243 000 euroa aiheutuu siirrosta momentilta 31.20.01 Suomen Lontoon suurlähetystössä toimivan merenkulun erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.4.2015—31.12.2015 ja 82 000 euroa siirrosta momentilta 33.01.01 Suomen Moskovan suurlähetystössä toimivan sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.12.2014—31.5.2015.


2015 I lisätalousarvio 325 000
2015 talousarvio 233 201 000
2014 III lisätalousarvio 14 500 000
2014 I lisätalousarvio 154 000
2014 talousarvio 202 407 000
2013 tilinpäätös 200 551 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 325 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 553 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 23.01.01 ja aiheutuu valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen johdosta tehtävistä palkkaus- ja muiden menojen resurssitarkistuksista sekä muista oikaisuista (sisältäen vähennyksenä 2 htv:n siirron).


2015 IV lisätalousarvio 553 000
2015 I lisätalousarvio 325 000
2015 talousarvio 233 201 000
2014 tilinpäätös 217 061 000
2013 tilinpäätös 200 551 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 553 000 euroa.