Talousarvioesitys 2020
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Selvitysosa:Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen osaamisen kehittäminen ja palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti sekä ennakoivasti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa.
Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen ja ohjaus sekä Pelastusopiston toiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Pelastustoimen uudistamista jatketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä yhteistyössä pelastustoimen toimijoiden kanssa. Momentin 28.70.05 (siirtomääräraha 3 v) nimikettä ja perusteluja on muutettu vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa. Ko. momentin määrärahaa saa käyttää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamiseen ja siihen liittyvien valtakunnallisten kehittämis- ja kokeiluhankkeiden menojen maksamiseen sekä avustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille sekä muille yhteisöille toiminnan tehostamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden uudistamista tukeviin hankkeisiin.
Sisäministeriön tehtävänä on ohjata, yhteensovittaa ja tukea valtakunnan tasolla aluehallinnon ja alueellisen tason yhteistä varautumista. Tavoitteena on, että varautumisen alueellinen yhteensovittamistehtävä on yhdenmukaisin perustein järjestetty ja aluetason toiminta on valtakunnallisten varautumisen linjausten ja tavoitteiden mukaista. Tavoitteena on myös, että alueellisten toimijoiden varautuminen ja valmius vastaavat sekä kansallisesti että alueellisesti merkittäviä riskejä.
Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuslaitos on hätätilanteissa tiedonkulun keskipiste ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta keskeinen taho, joka suurelta osin pitää yllä kansalaisten turvallisuudentunnetta ja luottamusta yhteiskuntaan. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.
Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Hätäkeskusten toimintakykyä ja viranomaisyhteistyötä parannetaan ja sitä kautta vahvistetaan väestön turvallisuuspalveluja.
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 507 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle
6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimen järjestelmä.
Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:
| Tavoite | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
| Onnettomuuksissa menehtyneiden määrä, henkilöä | 492 | <492 | <492 |
| Onnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneiden määrä, henkilöä | 1 098 | <1 098 | <1 098 |
| Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) | 10 013 | 9 500 | 9 500 |
| — josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)1) | 5 314 | 5 300 | 5 300 |
| Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö) | 71 | <70 | <70 |
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään | 9:56 | 9:56 | 9:20 |
| Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään2) | - | - | 97 |
1) Sisältää rakennuspalovaarat
2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2017 tutkimuksessa tulos 97 %.
Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.
| Onnettomuuksien ehkäisy | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
| Tuotokset | |||
| Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään | 18 147 | 18 200 | <18 200 |
| Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 93 | 100 | 100 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua ihmisen tai luonnon aiheuttamissa suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa ulkomaille ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen palvelutaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella ja toimintavalmius vastaa palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.
Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian toimeenpano ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.
Pelastustoiminnan varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa paranee.
| Pelastustoiminta ja varautuminen | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
| Suoritteet | |||
|---|---|---|---|
| Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) | 113 479 | 110 000 | 110 000 |
| — tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät | 10 013 | 9 500 | 9 500 |
| — maastopaloista aiheutuvat tehtävät | 4 252 | 2 300 | 2 300 |
| — tarkistus- ja varmistustehtävät | 33 670 | 30 000 | 30 000 |
| — ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) | 25 096 | 21 700 | 21 700 |
| — muut tehtävät | 40 448 | 46 500 | 46 500 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta | 55 | 50 | 50 |
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta | 84 | 80 | 80 |
1) Pelastustoimen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.
Varautumisen alueellisen yhteensovittamisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa. Hyvin yhteen sovitettu varautuminen mahdollistaa tehokkaan yhteisen vasteen häiriötilanteiden hallinnassa ja niistä toipumisessa.
Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen toimialueilla sekä pelastustoimen alueilla on toimivat ja aktiiviset rakenteet (valmiustoimikunnat, valmiusryhmät, foorumit), joiden puitteissa yhteensovittamisesta huolehditaan.
Tavoitteena on, että siviilivalmiuden alalla toteutetaan laaja-alaisia valmius- ja häiriötilanneharjoituksia koordinoidusti. Harjoitustoiminta on aluetasolla yhteen sovitettu eri toimijoiden (ml. puolustusvoimat) kanssa siten, että kokonaisuus palvelee mahdollisimman hyvin siviilivalmiuden toimijoiden tarpeita.
Tavoitteena on, että aluetasolla on tunnistettu laaja-alaisessa yhteistyössä sekä toimintaympäristön muutosten vaikutukset turvallisuuteen sekä arvioitu tunnistetut riskit valtakunnallisesti yhtenäisin tavoin.
| Siviilivalmius | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|---|---|---|---|
| Aluehallintovirastojen järjestämät varautumisen yhteensovittamiseen tähtäävät tilaisuudet, lkm1) |
ei mitattu | 90 | 100 |
| Asetetut valmiustoimikunnat, lkm / avi-toimialueet | ei mitattu | 2 | 4 |
| Asetetut yhteensovittamisrakenteet, lkm/pelastustoimen alue | ei mitattu | 10/22 | 22/22 |
| Aluehallintovirastojen johdolla laaditut alueelliset harjoitussuunnitelmat, lkm2) |
ei laadittu | ei laadittu | 6/6 |
| Päivitetyt alueelliset riskiarviot ja avi-alueen raportit, % laaditut arviot / alueiden lukumäärä (22 ja 6)3) |
18/18 | 22/22 | 22/22 |
1) Esim. valmiustoimikunnan kokoukset, valmiusharjoitukset, seminaarit, keskustelutilaisuudet yms.
2) Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen johdolla laaditaan aluekohtaiset suunnitelmat erilaisista harjoituksista (sis. ajankohdat, teemat, osallistujat, keskeiset tavoitteet).
3) Vuonna 2018 alueelliset riskiarviot laadittiin maakuntajaon (18) mukaisesti aluehallintovirastojen ja pelastuslaitosten yhteisellä johdolla. Riskiarviot laaditaan joka kolmas vuosi.
Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta, sopimushenkilöstön koulutusta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka, kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin opiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.
Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan ja päivitetään työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.
Vuoden 2020 suunnittelun tavoitteena on varmistaa pelastusalan ammatillisen koulutuksen riittävä määrä, kun Helsingin pelastuskoululle annettu hyväksyntä ammatillisen koulutuksen antamiseen lakkaa. Hätäkeskuskoulutuksen tutkintomääriä lisätään vuodelle 2020 vastaamaan työelämän tarpeita.
Vuoden 2020 tavoitteena on toteuttaa siviilivalmiuden koulutusta koskeva itsearviointi sekä laatia sisäministeriön ohjauksessa kansallisen varautumiskoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma.
Tavoitteena on pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan periaatteiden valmistelu ja toiminnan käynnistäminen sisäministeriön ohjauksessa.
| Koulutus- ja tutkimustoiminta | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|---|---|---|---|
| Tuotokset | |||
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 43 812 | 48 960 | 53 640 |
| Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään | 191 | 188 | 180 |
| AMK-tutkintojen määrä, kpl | 30 | 30 | 30 |
| Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 24 | 31 | 40 |
| Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm | 104 | 101 | 105 |
| Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm | 411 | 223 | 220 |
| Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään | 1 000 | ||
| Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 1 000 | ||
| Panokset | |||
| Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet | 110,6 | 113 | 113 |
| Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 11 231 | 12 133 | 12 522 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet | 895 | 936 | 960 |
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja | 1 321 | 1 367 | 1 403 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 26 622 | 25 741 | 24 248 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään | 148 | 143 | 135 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,38 | 3,08 | 3,08 |
| Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | 5,84 | 5,0 | 5,0 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Pelastusopiston henkilöstön määrä | 133 | 118 | 118 |
| — josta Kriisinhallintakeskuksen osuus | 24 | - | - |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,43 | 3,47 | 3,47 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 4,6 | 6,5 | 6,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Bruttomenot | 16 697 | 19 411 | 17 847 |
| Bruttotulot | 3 121 | 3 090 | 3 340 |
| Nettomenot | 13 576 | 16 321 | 14 507 |
| — Koulutuksen varsinaiset toimintamenot | 12 230 | 12 446 | 12 963 |
| — Muut pelastustoimen toimintamenot | 875 | 1 425 | 1 094 |
| — Kansainvälinen pelastustoiminta | 471 | 450 | 450 |
| — Pelastustoimen uudistus/ICT | 2 000 | - | |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 877 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 103 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 1 811 | 1 525 | 1 675 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 494 | 526 | 475 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 971 | 745 | 925 |
| Kustannukset yhteensä | 1 465 | 1 271 | 1 400 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 346 | 254 | 275 |
| Kustannusvastaavuus, % | 124 | 120 | 120 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto | -900 |
| Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen koulutusmäärän lisääminen | 500 |
| Maakuntauudistuksen ict-muutokset | -2 000 |
| Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija, toimikauden päättyminen (siirto momentilta 24.01.01) | 69 |
| Pelastustoimen koulutuksen keskittäminen Kuopioon ja koulutuksen lisäys | 600 |
| S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) | 72 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -10 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -28 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 84 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -190 |
| Palkkausten tarkistukset | -14 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 20 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -17 |
| Yhteensä | -1 814 |
| 2020 talousarvio | 14 507 000 |
| 2019 talousarvio | 16 321 000 |
| 2018 tilinpäätös | 17 802 000 |
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 57 834 000 euroa.
Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos maksaa toistaiseksi kaikilta osin hätäkeskusjärjestelmän ylläpitomenot.
Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskustietojärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2020—2023.
| Tuloksellisuustavoite | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|---|---|---|---|
| Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti | |||
| Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) | 94 | 90 | 90 |
| Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin | |||
| Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään | 4,4 | 4,4 | 4,5 |
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus | |||
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) | 100 | 100 | 100 |
| Hätäkeskuslaitos | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
| Tuotokset | |||
| Ilmoitusten määrä, kpl, josta | 3 793 000 | 3 950 000 | 3 950 000 |
| — vastatut hätäpuhelut, kpl | 2 705 000 | 2 705 000 | 2 705 000 |
| — välitettyjen tehtävien määrä, kpl | 1 837 000 | 1 700 000 | 1 700 000 |
| Panokset | |||
| Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa | 61 095 | 54 614 | 60 434 |
| Henkilötyövuodet | 584,5 | 600 | 620 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö | 5 800 | 6 000 | 6 000 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään | 9,9 | 9,4 | 9,4 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään | 14,4 | 12,8 | 12,8 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Henkilöstön määrä | 607 | 610 | 630 |
| Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät ja vuoromestarit) | 482 | 490 | 510 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,26 | 3,26 | 3,3 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 16,2 | 16,0 | 15,0 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2020 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
| Hätäkeskusjärjestelmän hankinta, lisävaltuus | ||
|---|---|---|
| Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 546 | 546 |
| Menot yhteensä | 546 | 546 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Bruttomenot | 61 095 | 54 614 | 60 434 |
| Bruttotulot | 2 546 | 2 738 | 2 600 |
| Nettomenot | 58 549 | 51 876 | 57 834 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 20 134 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 440 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 2 484 | 2 738 | 2 600 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 1 288 | 1 446 | 1 378 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 104 | 1 100 | 1 222 |
| Kustannukset yhteensä | 2 392 | 2 546 | 2 600 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 92 | 192 | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 104 | 108 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Häke-uudistukseen liittyvien vuokrasopimusten päättymisten omavastuiden poistuminen | 60 |
| Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän (Erica) ylläpitomenot | 3 700 |
| Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019) | 1 000 |
| Hätäkeskuspäivystäjien lisäys (35 htv) | 1 750 |
| STUVEn Ericaa varten tehtävä varmistusratkaisu, kertaluonteisen erän poistuminen | -786 |
| S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) | 241 |
| UM:n kansalaispalvelun avustavat tehtävät, 1. sopimuskauden päättyminen (siirto momentille 24.01.01) | -289 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -10 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -135 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 459 |
| Palkkausten tarkistukset | -49 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 129 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -112 |
| Yhteensä | 5 958 |
| 2020 talousarvio | 57 834 000 |
| 2019 talousarvio | 51 876 000 |
| 2018 tilinpäätös | 49 855 000 |
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin | 266 000 |
| Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen | 1 100 000 |
| Metsäpalojen tähystystoiminta | 600 000 |
| Yhteensä | 1 966 000 |
| 2020 talousarvio | 1 966 000 |
| 2019 talousarvio | 1 966 000 |
| 2018 tilinpäätös | 2 953 256 |