Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2014

3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteetPDF-versio

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Julkisyhteisöjen rakenteellisen rahoitusaseman koheneminen vaatii toimia, jotka lisäävät julkisyhteisöjen tuloja ja vähentävät julkisyhteisöjen menoja. Toimet voivat olla tuloihin ja menoihin kohdistuvia välittömiä sopeutustoimia tai toimia, jotka kohentavat talouden kasvun edellytyksiä.

Hallitus on päättänyt välittömistä valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista näiden askelmerkkien mukaisesti. Merkittävimmät toimenpiteet sisältyvät hallitusohjelmaan sekä lokakuun 2011, huhtikuun 2012 ja huhtikuun 2013 kehyspäätöksiin. Toimet toteutetaan asteittain vuoteen 2015 mennessä ja ne kohentavat valtion rahoitusasemaa nettomääräisesti yhteensä n. 4½ mrd. eurolla vuoden 2015 tasolla verrattuna edellisen vaalikauden viimeiseen kehyspäätökseen ja n. 4,8 mrd. eurolla vuodesta 2017 lukien. Sopeutustoimet kohoavat koko julkisen talouden tasolla valtion sopeutustoimia suuremmiksi, n. 5½ mrd. euroon vuodesta 2017 lukien. Tämä johtuu etenkin sosiaaliturvamaksujen korotuksista.

Valtiovarainministeriön uusimman ennusteen mukaan sekä valtion että koko julkisen talouden velka kasvaa kuitenkin suhteessa kokonaistuotantoon koko ennustejakson ajan. Lisäksi julkisyhteisöjen velka ylittää EU:n perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon v. 2014. Rajan ylittyminen saattaa merkitä, että EU-tasolla tapahtuva Suomen julkisen talouden seuranta ja ohjaus tiivistyisivät nykyisestä ja että Suomen tulisi sitoutua velan supistamista koskevaan aikatauluun.

Valtiontaloudelle asetettua alijäämätavoitetta ei saavuteta. Lisäksi julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on lipeämässä tavoitteeksi asetettua suuremmaksi.

Hallitus tarkastelee mahdollisesti tarvittavia sopeutustoimia kehysriihessä keväällä 2014.

Välittömin, julkisen talouden tuloihin tai menoihin suoraan kohdistuvin toimin kestävyysongelmaa ei voida yksin ratkaista. Keskeisessä asemessa ovat työllisyysastetta, talouden muuta kasvuperustaa ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta vahvistavat rakenteelliset uudistukset. Mitä paremmin tällaisissa rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan, sitä pienemmäksi jää välittömien sopeuttamistoimien tarve.

Hallitus on jo päättänyt joukosta talouden rakenteisiin kohdistuvia uudistuksia. Se on alentanut yhteisöverokantaa, uudistanut osinkoverojärjestelmää, käynnistänyt kuntauudistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen sekä asuntopoliittisen uudistuksen ja päättänyt toimista, jotka vahvistavat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä sekä helpottavat osatyökykyisten työllistymistä.

Hallitus on päättänyt myös rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. 

Toimenpiteet mahdollisten merkittävien poikkeamien eliminoimiseksi

Esitys valtion vuoden 2014 talousarvioksi on yhdenmukainen Suomen vakausohjelmassa 20131) esitetyn julkisen talouden tavoiteuran kanssa. Riski tavoiteuraa suuremmista rakenteellisista alijäämistä keskipitkällä aikavälillä on kuitenkin ilmeinen.

Poikkeamien eliminoimiseksi hallitus varautuu päättämään alijäämän pienentämiseksi ja velkasuhteen taittamiseksi tarvittavista sopeutustoimista valtiovarainministeriön tuoreimpaan kokonaistaloudelliseen ennusteeseen perustuvan arvion perusteella kehysriihessä maaliskuussa 2014.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman jatkovalmistelu tehdään syksyn 2013 aikana. Hallitus valmistautuu päättämään konkreettisesta ohjelmasta osa-aluekohtaisine toimineen ja niiden aikatauluineen marraskuun loppuun mennessä.