Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 43 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloitusiän alentamiseksi kehitetään uutta korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää. Korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi tavoitteena on lisätä määräaikaisesti korkeakoulutuksen aloituspaikkoja yhteensä noin 3 000 vuosina 2014—2015. Aloituspaikkalisäykset kohdennetaan ennakointien mukaisesti aloille, joilla on työvoimakysyntää ja aloille, joilla on merkitystä tulevaisuuden kasvupotentiaalin kannalta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta 5 144 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko 17 016 000
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys 18 000 000
Tietovarantojen avaaminen ja avoimen tieteen edistäminen 3 000 000
Yhteensä 43 160 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kasvutoimi (Tietovarantojen avaaminen ja avoimen tieteen edistäminen) 3 000
Kertamenon poistuminen -9 000
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen 18 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -804
Yhteensä 11 196

2015 talousarvio 43 160 000
2014 I lisätalousarvio 9 450 000
2014 talousarvio 31 964 000
2013 tilinpäätös 35 631 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 45 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

6) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien tutkintoon johtavien muuntokoulutusohjelmien rahoittamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 6) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 6).

Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 43 160 000 euroon nähden aiheutuu ICT-alan rakennemuutoksen vauhdittamiseksi ja äkillisen rakennemuutoksen haittavaikutusten minimoimiseksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käynnistettävien tutkintoon johtavien muuntokoulutusohjelmien rahoittamisesta.


2015 talousarvio 45 160 000
2014 I lisätalousarvio 9 450 000
2014 talousarvio 31 964 000
2013 tilinpäätös 35 631 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valiokunta pitää hyvänä ja perusteltuna, että momentille lisätään 2 milj. euroa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käynnistettävien muuntokoulutusohjelmien rahoittamiseen. Kysymys on koulutuksesta, jolla pyritään vauhdittamaan ICT-alan rakennemuutosta ja minimoimaan niitä haittavaikutuksia, joita alan äkillisestä rakennemuutoksesta on aiheutunut.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös koulutusviennin edistämiseen, sillä suomalaiselle koulutusosaamiselle on kasvavaa kysyntää erityisesti nousevissa talouksissa. Koulutusvientiä on kehitetty vuodesta 2010 lähtien, jolloin valtioneuvosto hyväksyi asiaa koskevan periaatepäätöksen. Koulutusviennin vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisäpanostuksia, jotta alan suomalaiset asiantuntijat voisivat toimia aiempaa aktiivisemmin tärkeimmissä kohdemaissa ja alueilla.

Lastentarhanopettajakoulutus

Eduskunta on lisännyt yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen vuosille 2012—2014 yhteensä 4,8 milj. euroa, jonka turvin suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen on otettu yhteensä 360 opiskelijaa. Koulutukset ovat käynnissä kaikissa seitsemässä lastentarhanopettajankoulutusta antavassa yliopistossa.

Yliopistollisen koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on edelleen pulaa ja epäpäteviä lastentarhanopettajia arvioidaan olevan noin 1 500. Eniten epäpäteviä opettajia on ruotsinkielisessä päivähoidossa, pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudun lähikunnissa. Tilannetta pahentaa nopea eläköityminen, sillä lastentarhanopettajista eläköityy 20 prosenttia vuosien 2012—2020 välillä.

Valiokunta pitää yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen lisäämistä välttämättömänä, sillä varhaiskasvatus on aiempaa vahvemmin liittymässä osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, jolloin pedagogisen osaamisen tarve kasvaa. Lastentarhanopettajakoulutuksen tarvetta lisää myös hallituksen linjaus, jonka mukaan varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 prosenttia 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä, kun vuonna 2011 neljävuotiaista oli päivähoidossa 74,2 prosenttia. Pedagogiikan osaamisen tarve on otettava huomioon myös varhaiskasvatuslain valmistelutyössä.

Valiokunta korostaa, että varhaiskasvatuslaissa on myös otettava huomioon pedagogiikan korostunut merkitys.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen.

Sosiaalityöntekijöiden koulutus

Eduskunta on lisännyt myös sosiaalityöntekijöiden koulutusmäärärahoja, joiden avulla koulutetaan yli 200 uutta sosiaalityöntekijää. Tämäkään ei riitä paikkaamaan sosiaalityöntekijävajetta, joka johtuu sekä pitkään jatkuneesta riittämättömästä koulutuksesta että yhä kiihtyvästä eläköitymisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan eläkepoistuma ja muut vajeet huomioon ottaen vuosina 201— 2016 tarvitaan 1 665 uutta sosiaalityöntekijää. Vuonna 2016 sosiaalihuollon käytössä olisi kuitenkin 794 sosiaalityöntekijää vähemmän kuin vuonna 2012. Ellei koulutusta lisätä, tilanteen arvioidaan vielä vaikeutuvan 2020-luvulla.

Yliopistoihin kohdennettua ns. hakijasuman purkamisen rahoitusta on päätetty käyttää myös sosiaalityöntekijöiden koulutuksen lisäämiseen ja tarkoitus on lisätä 70 aloituspaikkaa vuosina 2014—2015. Valiokunta pitää tätä perusteltuna, mutta vielä riittämättömänä toimena sosiaalityöntekijävajeen poistamiseen.

Valiokunta painottaa, että koulutusta koskevien ratkaisujen tulee perustua riittävän pitkäkestoisiin ratkaisuihin, joiden yhteydessä arvioidaan myös koulutuksen rakenteelliset kehittämistarpeet. Sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä arvioitaessa on otettava huomioon mm. sosiaalityön tarpeen voimakas kasvu ja erityisesti lastensuojelun asiakasmäärien nousu. Myös laadukkaiden ja kustannustehokkaiden kunnallisten palveluiden järjestäminen edellyttää riittävästi pätevää henkilökuntaa, joka pystyy kehittämään uusia ja kustannustehokkaita työtapoja.

Valiokunta lisää momentille 1 300 000 euroa sosiaalityöntekijöiden koulutukseen.

Suomen poliittista kulttuuria ja päättäjiä koskeva tutkimus

Valiokunta viittaa talousarvioaloitteeseen TAA 442/2014 vp ja lisää momentille 80 000 euroa Suomen poliittista kulttuuria ja päättäjiä 1960-luvun kylmän sodan maailmassa koskevan tutkimusprojektin kulujen kattamiseen. Kyseessä on yhdysvaltalaisen Karen Ericksonin vuonna 1960 tekemiin haastatteluihin liittyvä tutkimustyö ja sen julkistaminen. Haastattelujen tuloksena syntynyt aineisto on sekä kansallisesti että kansainvälisesti poikkeuksellisen laaja ja kattava eikä sen julkistamiseen ole tässä vaiheessa enää lainsäädännöllistä estettä. Tutkimusprojektin toteuttaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu ja amerikkalaisena yhteistyökumppanina on Washingtonissa sijaitseva Woodrow Wilson International Center. Projektin on arvioitu kestävän kaksi vuotta, ja sen kustannusarvio on noin 650 300 euroa.

Momentin määräraha

Momentille lisätään yhteensä 2 880 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 48 040 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen

6) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien tutkintoon johtavien muuntokoulutusohjelmien rahoittamiseen

7) enintään 1 500 000 euroa avustuksiin yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen ja enintään 1 300 000 euroa sosiaalityöntekijöiden koulutukseen

8) enintään 80 000 euroa Suomen poliittista kulttuuria ja päättäjiä 1960-luvun kylmän sodan maailmassa koskevaan tutkimukseen.