Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
            (30.) Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

50. Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 154 097 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen 35 171 000
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen 33 421 000
Liikunnan yhdenvertaisuuteen 1 750 000
   
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen 63 030 000
Liikunnan kansalaistoimintaan 44 500 000
Huippu-urheiluun 12 650 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin 1 900 000
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan 3 500 000
Kansainväliseen yhteistyöhön 480 000
   
Koko väestön liikunnan edistäminen 28 300 000
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 500 000
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen 8 800 000
   
Liikunnan osaaminen ja tietopohja 27 596 000
Liikunnan koulutuskeskuksille 17 886 000
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin 3 730 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan 3 720 000
Liikunnan aluehallinnon toimintaan 350 000
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 1 430 000
Yhteensä 154 097 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 98,47 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 781 000 euroa momentilta 29.90.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avustus Olympiastadionin perusparannushankkeeseen jakamattomista voittovaroista 5 000
Tasomuutos 1 475
Yhteensä 6 475

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 154 097 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio 147 622 000
2015 tilinpäätös 147 993 082

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukaisen eläkkeen suuruus on 1 332,20 euroa kuukaudessa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan seitsemännen kappaleen.


2017 talousarvio 154 097 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio 147 622 000
2015 tilinpäätös 147 993 082

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Veikkausvoittovaroista osoitetaan liikunnalle ensi vuonna noin 154,1 milj. euroa, joka on noin 6,5 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Pääosa kasvusta kohdistuu Olympiastadionin perusparannukseen, jota varten Veikkauksen jakamattomista voittovaroista on irrotettu 5 milj. euroa vuodelle 2017.

Valiokunta toteaa, että valtion liikuntapolitiikan keskeisimmät tavoitteet ovat liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus sekä yhteisöllisyyden, osallistumisen ja liikunnallisen elämäntavan lisääntyminen. Julkisen rahoituksen tulee tukea edellä mainittujen liikuntapoliittisten tavoitteiden toteutumista, mitkä pohjautuvat uuteen liikuntalakiin (390/2015).

Vaikka liikunnan määrärahat ovat kasvaneet, liikuntaa harrastamattomien ja riittämättömästi liikkuvien kohderyhmä on jäänyt tavoittamatta. Liikuntaneuvoston viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan nykyinen liikuntajärjestelmä edistää lähinnä valmiiksi aktiivisten ja kilpaurheiluorientoituneiden ihmisten liikkumista (Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011—2015; Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4).

Valiokunta korostaa toimia, joilla kannustetaan ihmisiä liikunnalliseen elämäntapaan ja lisätään matalan kynnyksen liikuntapalveluja ja ennaltaehkäisevää ohjausta, sillä liikkumattomuudesta aiheutuu erittäin suuria kustannuksia yhteiskunnalle ja kansantaloudelle. Liikkumattomuuden hinnan on arvioitu olevan Suomessa 1—2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Jos mukaan otetaan myös liikkumattomuuden epäsuorat vaikutukset eli työpanoksien menetykset, vuotuisten kustannusten arvioidaan nousevan jopa 2—4 mrd. euroon.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että liikunnan rahoitusta selkeytetään ja sen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta parannetaan. Määrärahojen noustessa toiminta ja siihen liittyvät avustukset ja hakemukset ovat lisääntyneet, ja tällä hetkellä avustuksia myönnetään mm. erilaisten hanketukien, projektien sekä laajempien ohjelmakokonaisuuksien yhteydessä. Tämä lisää hakijoiden sekä hakemusten käsittelijöiden työtä, ja se on omiaan heikentämään järjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.

Valiokunnan mielestä huomiota tulisi kiinnittää aiempaa enemmän kuntien, järjestöjen, seurojen ja muiden toimijoiden perusavustamiseen ja sen kehittämiseen ja huolehtia siitä, että avustukset kannustavat järjestöjä kehittämään toimintaansa liikuntalain mukaisten tavoitteiden mukaisiksi. Valiokunnan mielestä myös avustusten vaikuttavuutta on seurattava säännöllisesti, jotta resurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti.

Helsingin Olympiastadion

Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi, mikä johtuu mm. suhdannetilanteesta sekä katsomoiden kattamiseen liittyvistä rakennusteknisistä haasteista.

Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että valtio turvaa Suomen merkittävimmän ja kansainvälisestikin ainutlaatuisen Olympiastadionin kehittymisen ja säilymisen tuleville sukupolville. Valtion tulee siksi omalta osaltaan huolehtia stadionin tulevaisuuden kannalta välttämättömän perusparannus- ja uudistushankkeen etenemisestä hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ja jatkaa neuvotteluja valtion rahoitusosuudesta hankkeelle. Erityisen tärkeää on varmistaa Olympiastadionin toimivuus sekä käyttökustannusten hallinta ja rakenteiden kestävyys pitkällä aikavälillä.

Urheilijoiden sosioekonomisen aseman parantaminen

Valtiovarainvaliokunta on edellä todennut, että valtion liikuntapolitiikan keskeisimmät tavoitteet ovat mm. liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus sekä liikunnallisen elämäntavan lisääntyminen. Näitä tavoitteita tuetaan ensi vuonna mm. hallituksen kärkihankkeiden kautta.

Liikuntalain eräänä tavoitteena on myös huippu-urheilun edistäminen, mihin eduskunnan sivistysvaliokunta on kiinnittänyt huomiota lausunnossaan (SiVL 8/2016 vp). Lausunnossa nostetaan esille erityisesti nuorten urheilijoiden sosioekonomisen aseman epävarmuus, mikä heikentää mahdollisuuksia pyrkiä huippumenestykseen.

Urheilijoiden sosioekonomisen aseman parantamiseksi valtiovarainvaliokunta lisää momentille 500 000 euroa urheilija-apurahoihin, jolloin urheilija-apurahat nousevat 2,2 milj. euroon. Apurahojen lisäämisellä voidaan tukea erityisesti yksilölajien huippuja sekä nuoria, yksilö- ja joukkuelajien huippua tavoittelevia urheilijoita, joiden taloudellinen asema on usein tukala.

Valiokunta lisää myös Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön (URA) avustukseen 165 000 euroa ja toteaa, että saadun selvityksen mukaan tällä kyetään tukemaan nykyisen noin 70 urheilijan sijasta 100 opiskelevaa urheilijaa. Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön tarkoituksena on edistää urheilijoiden ammattiin valmistumista ja pyrkiä turvaamaan aktiiviuransa päättäneiden urheilijoiden koulutus. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa jakamalla opiskeluapurahoja, joita on kuitenkin pystytty myöntämään vain noin 15 prosentille hakuehdot täyttävistä hakijoista.

Valiokunta lisää vielä 300 000 euroa urheiluakatemioiden asiantuntijatukeen. Urheiluakatemiajärjestelmä tukee urheilijoiden kaksoisuraa, päivittäisvalmennusta sekä asiantuntijatyötä urheilijoiden arjessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee noin kahtakymmentä urheiluakatemiaa 950 000 eurolla vuodessa, mutta avustuksen tarve on suurempi, jotta palveluja voidaan järjestää eri lajien nuorille ja jo huipulla oleville urheilijoille.

Momentille lisätään yhteensä 965 000 euroa.

Momentilta vähennetään 965 000 euroa. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 154 097 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 2 200 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukaisen eläkkeen suuruus on 1 332,20 euroa kuukaudessa.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen liittyviä sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä aiheutuu aiemmin tehdyistä sitoumuksista aiheutuneiden tai aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia menoja vuosina 2017—2027 yhteensä enintään 26 000 000 euroa, ja edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.

Selvitysosa:Valtuuden lisäys, 26 milj. euroa, aiheutuu Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kokonaiskustannusarvion noususta 52 milj. eurolla 261 milj. euroon, josta valtion osuus on enintään puolet.

Lisämäärärahan tarve katetaan tulouttamalla 6 milj. euroa jakamattomista veikkausvoittovaroista vuonna 2017 ja loput, 20 milj. euroa, liikuntaan osoitettavista rahapelitoiminnan tuotoista vuosina 2018—2027 tältä momentilta. Hankkeen lisärahoituksesta tehdään sopimus Helsingin kaupungin kanssa, missä yhteydessä on tarkoitus myös sopia siitä, että hanketta ei enää vuodesta 2017 lukien avusteta etupainotteisesti.

Ehdotettava valtuuden lisäys huomioiden perusparannushankkeelle osoitettu valtionrahoitus on yhteensä enintään 130,5 milj. euroa. Valtio on osoittanut hankkeeseen rahoitusta vuosien 2011—2017 talousarvioissa yhteensä 97,7 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon kirjatun valtuuden (51,8 milj. euroa) loppuosa 6,8 milj. euroa on tarkoitus osoittaa vuoden 2018 talousarviossa jakamattomista veikkausvoittovaroista.


2017 I lisätalousarvio 6 000 000
2017 talousarvio 154 097 000
2016 tilinpäätös 147 120 326
2015 tilinpäätös 147 993 082

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen liittyviä sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä aiheutuu aiemmin tehdyistä sitoumuksista aiheutuneiden tai aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia menoja vuosina 2017—2027 yhteensä enintään 26 000 000 euroa, ja edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen liittyviä sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä aiheutuu valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia kustannuksia vuosina 2017—2019 yhteensä enintään 18 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Tampereen monitoimiareenan rakennuskustannuksista. Lisäyksestä 4 000 000 euroa katetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle palautuneista käyttämättömistä veikkausvoittovaroista ja 3 000 000 euroa rahapelitoiminnan rahastoiduista jakamattomista voittovaroista.

Tampereen monitoimiareena sisältää kilpa- ja harjoitusjäähallin oheistiloineen ja sen kokonaiskustannusarvio on 112 milj. euroa ilman arvonlisäveroa. Monitoimiareenan omistajana on kiinteistöyhtiö, jota myös Tampereen kaupunki rahoittaa. Tampereen monitoimiareenan liikuntarakentamisen valtiontuelle on saatu EU-komission hyväksyntä. Valtion rahoitusta hankkeelle vuonna 2018 on tarkoitus osoittaa liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista 1 milj. euroa ja jakamattomista voittovaroista 6 milj. euroa ja vuonna 2019 liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista 3 milj. euroa ja jakamattomista voittovaroista 1 milj. euroa.


2017 III lisätalousarvio 7 000 000
2017 I lisätalousarvio 6 000 000
2017 talousarvio 154 097 000
2016 tilinpäätös 147 120 326
2015 tilinpäätös 147 993 082

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2017 vp (17.11.2017)

Hallitus esittää, että Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen liittyviä sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä aiheutuu valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia kustannuksia yhteensä enintään 18 milj. euroa vuosina 2017—2019. Valtionavustus on 7 milj. euroa tänä ja ensi vuonna ja 4 milj. euroa vuonna 2019. Saadun selvityksen mukaan valtion rahoituksesta 4 milj. euroa rahoitetaan liikuntapaikkarakentamiseen osoitetuista määrärahoista ja 14 milj. euron lisäavustus rahoitetaan palautuneista tai jakamattomista rahapelitoiminnan voittovaroista.

Valiokunta puoltaa hallituksen esitystä ja toteaa, että Tampereen monitoimiareena on tunnistettu valtakunnallisesti merkittäväksi hankkeeksi ja se otettiin liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaan ensimmäisen kerran jo syksyllä 2011. Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi hankkeen valtionrahoitusta koskevan suunnitelman 31.5.2016, minkä jälkeen EU:n komissiolta on saatu myönteinen notifiointipäätös.

Saadun selvityksen mukaan monitoimiareena takaa tulevaisuudessa erinomaiset edellytykset huippu-urheilulle, kulttuurille ja tapahtumille niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Monitoimiareenan myötä Tampereen liikuntaolosuhteet paranevat muutoinkin, sillä uuden areenan rakentaminen vapauttaa Hakametsästä liikuntatiloja muiden lajien ja seuratoiminnan käyttöön. Samalla Hakametsän alueesta kehitetään monipuolinen liikkumista ja huippu-urheilua palveleva kansallisesti merkittävä kampus.

Valiokunta pitää tärkeänä, ettei 14 milj. euron lisäavustus vähennä normaalia liikuntapaikkarakentamiseen vuosittain osoitettavaa määrärahaa. Valiokunta painottaa myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, sillä myös rahapelitoiminnan jakamattomilla voittovaroilla ja niiden tulevalla riittävyydellä on suuri merkitys liikunnan toimialan edunsaajille. Esim. liikuntapaikkojen peruskorjausten resurssitarpeet ovat moninkertaisia olemassa oleviin määrärahoihin nähden.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen liittyviä sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä aiheutuu valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia kustannuksia vuosina 2017—2019 yhteensä enintään 18 000 000 euroa.